Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006-2009

Puolustusministeriö on jättänyt valtiovarainministeriölle hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteenvedon vuosille 2006-2009.

Suunnitelman laadinnan perustana ovat hallitusohjelma ja sitä tarkentava hallituksen strategia-asiakirja, valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2005 - 2008, vuoden 2005 talousarvio ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen linjaukset.

Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallisesti liittoutumattomana maana puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten. Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen.

Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella.

Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden edellyttämiin toimiin.

Hallinnonalan vuosien 2006-2009 keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Puolustushallinnon keskeisimpänä tavoitteena suunnittelukaudella on uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön haasteisiin ja vaatimuksiin. Keskeisenä haasteena on valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 6/2004) mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen vuoden 2005 reaalisella rahoitustasolla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano.

Toisena keskeisenä tavoitteena on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisen edellyttämien sotilaallisten voimavarojen luominen, erityisesti kyky osallistua EU:n taisteluosasoihin vuoteen 2007 mennessä. Tämä tiivistyy koko EU:ta koskevaksi politiikan valmisteluksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006.

Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää edelleen puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi.

VNS 6/2004:n mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien 2005-2008 menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina 2009-2012.

Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin 1 200 henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Puolustusvoimien ja palveluntuottajien väliset kumppanuusjärjestelyt ovat osa puolustusvoimien hallittua rakennemuutosta.

Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään. Sodan ajan joukkojen vahvuus supistuu 350 000:een vuonna 2008.

Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita ovat tiedustelu- , johtamis- ja hallintojärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä kotimaan ja ulkomaan elinkeinoelämään verkottunut logistiikka- ja huoltojärjestelmä. Lisäksi kehitetään puolustusvoimien valmiuksia tukea muita viranomaisia. Puolustusvoimille luodaan verkostokeskeisen sodankäynnin asettamat vaatimukset täyttävä, kaikki puolustushaarat kattava yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sopeutetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja niiden perusteella tehtyjä päätöksiä sodan ajan joukkomäärien pienentämisestä.

Suunnittelukaudella jatketaan 2010-luvun puolustuskyvyn kehittämistä. 2010-luvun alueellisessa puolustuksessa painopiste on aiempaa korostetummin kohteiden ja elintärkeiden toimintojen puolustamisessa.

Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään tavoitteena toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky. Tässä korostuvat erityisesti nopea valmis osallistua kriisinhallinnan operaatioihin sekä monipuoliset ja suorituskykyiset joukot. Puolustusvoimille luodaan kyky osallistua EU:n nopean toiminnan taisteluosastoihin. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti.

Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja vuosikustannukset noin 100 milj. euron tasolla. Tätä ei ole otettu täysimääräisesti huomioon aikaisemmin vahvistetuissa määrärahakehyksissä, mistä syystä se esitetään muutosehdotuksena.

Esitetyissä uusissa tilausvaltuuksissa on otettu huomioon vuoden 2004 valtioneuvoston selonteon linjaukset. Uudet tilausvaltuudet on muodostettu Puolustusmateriaalihankkeiden tehostamista suunnitelleen (MATSI) työryhmän suositusten ja periaatteiden mukaisesti ja puolustusvoimien kehittämisohjelmien perusteella.

Lisätietoja asiasta antaa komentajakapteeni Misa Kangaste puh. (09) 160 88143 tai 050 554 9570.

Palaa otsikoihin