Puolustusministeri vastasi kansanedustaja Räsäselle

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on 8.6.2004 vastannut kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd kirjalliseen kysymyksen KK 402/2004 vp.

Puolustusministeri Kääriäisen vastaus kansanedustaja Räsäselle löytyy oheisena.

---

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asiainomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen/kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 402/2004 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo kansainvälisissä elimissä ryhtyä, että rauhanturvaoperaatiot eivät enää jatkossa synnytä Kosovon naiskaupan kaltaisia ongelmia ja

pitääkö hallitus suomalaisten rauhanturvaajien koulutusta ja toiminnan valvontaa konfliktiväestön ihmisoikeuksien edistämisen kannalta riittävänä?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Kansainvälinen ihmiskauppa on osa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja vakava ihmisoikeudellinen haaste. Toiminta ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja uhrien suojelemiseksi on kansainvälisesti yksi tämänhetkisistä ihmisoikeuspoliittisista prioriteeteista. Tätä tukevaa toimintaa, johon Suomi aktiivisesti osallistuu ja joiden puitteissa sovittuja velvoitteita Suomi noudattaa on mm. YK:n, EU:n, EN:n, ETYJ:n ja Naton puitteissa sekä pohjoismaisella tasolla.

Suomi on Palermossa toukokuussa 2003 allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (UN Convention Against Transnational Organised Crime) sekä sen lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Protocol to Prevent, Suppress and Punish Trafficking in Persons, Especially Women and Children). Tämän lisäksi ihmiskaupan kriminalisointia edellyttää Suomen allekirjoittama lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen valinnainen pöytäkirjan lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta (Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on the Sale of Children, Child Prostitution and Child Pornography).

Myös Euroopan unionin neuvoston vuonna 2002 hyväksymä puitepäätös ihmiskaupan torjunnasta (2002/629/YOS) asettaa jäsenvaltioille velvoitteen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että määrätyt teot säädetään rangaistaviksi. Euroopan neuvostossa on perustettu ad hoc -työryhmä (CAHTEH) laatimaan eurooppalainen ihmiskauppaa koskeva sopimus.

ETYJ:n ministerikokous hyväksyi 1.-2.12.2003 ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman (OSCE Action Plan to Combat Trafficking in Human Beings) sekä erityisen ihmiskauppamekanismin, minkä avulla pyritään valtavirtaistamaan ihmiskaupan vastaisia toimia järjestön toiminnan eri osa-alueille.

Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt siviilien suojelemista Euroopan unionin johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa koskevat suuntaviivat (Guidelines on Protection of Civilians in EU-led Crisis Management Operations), jotka sisältävät myös ihmiskauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastustavia ohjeita.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OCHCR) on antanut ihmisoikeuksia ja ihmiskauppaa koskevat ohjeet, joihin sisältyy suosituksia kaikille kenttätyötä tekeville. Ohjeissa korostetaan, että valtiot, kansainväliset organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat vastuussa työntekijöidensä toiminnasta ja että niillä on velvollisuus ryhtyä tehokkaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin. Lisäksi ohjeet edellyttävät kyseistä toimintaa koskevat syytökset tutkitaan ja todennetusta toiminnasta rangaistaan.

Nato aikoo tuoda Istanbulin huippukokouksen (28.-29.6.2004) vahvistettavaksi ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman, jota on valmisteltu Naton operaatioihin osallistuvien ei-Nato –maiden kanssa. Toimintaohjelma nojautuu ennen kaikkea YK:n ja ETYJ:n normatiiviseen puitteistoon sekä yleissopimuksiin ja lisäksi se painottaa kansallisten lainsäädäntöjen merkitystä. Se sisältää mm. seuraavia operaatioihin osallistuvia valtioita koskevia velvoitteita:

- ihmiskaupan torjuntaa koskevan koulutuksen järjestäminen operaatioon osallistuvalle henkilöstölle

- ihmiskaupan vähentämiseen ja torjumiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön arviointi ja kansallisista toimista raportoiminen

- tuen tarjoaminen ihmiskaupparikosten tutkimisessa, väitettyjen ihmiskaupparikosten ripeä tutkinta ja tarvittaessa syytteen nostaminen

- tarvittavien koulutusohjelmien sisällöllinen arviointi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Suomen hallitus on selkeästi sitoutunut ihmiskaupan vastustamiseen. Hallitus on 2.4.2004 antanut esityksensä eduskunnalle mm. ihmiskauppaa koskevista rangaistussäännöksistä (34/2004 vp). Esityksen mukaan rikoslakiin tehtävillä muutoksilla parannettaisiin mahdollisuuksia torjua ihmiskauppaa, paritusta ja prostituutiota. Muutokset perustuvat yhtäältä Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja toisaalta kansallisiin tarpeisiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2004.

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa, joka annettiin eduskunnalle 31.3.2004, hallitus sitoutuu laatimaan kansallisen toimintaohjelman ihmiskaupan vastustamiseksi. Toimintaohjelmassa annetaan merkittävä rooli myös kansalaisjärjestöille. Toimintaohjelmaan on tarkoitus sisällyttää myös rauhanturvatoimintaan osallistuvia tahoja koskevia ohjeita ja suosituksia.

UM järjestää yhteistyössä ODIHR:n kanssa 23.-24.9.2004 Helsingin Säätytalolla konferenssin "Ensuring Human Rights Protection in Countries of Destination: Breaking the Cycle of Trafficking". Konferenssin painopisteenä on ihmiskaupan uhrien suojelu ihmiskaupan kohdemaissa ja siihen kutsutaan ETYJ:n ohella myös EN:n, EU:n ja YK:n edustajia sekä kansalaisjärjestöjä.

Suomen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan osallistumisen päätehtävä on turvallisen toimintaympäristön luominen. Siviilikriisinhallinnan toimijoilla on päävastuu siviiliyhteiskunnan toiminnan ja rakenteiden saattamisesta toimintakykyisiksi käsittäen myös rikollisuuden vastaiset toimenpiteet. Sotilaallisella toiminnalla myös tuetaan siviilikomponenttien toimintaa. Suomalaisten toteuttamassa rauhanturvaamistoiminnassa on aina otettu huomioon humanitaariset ja ihmisoikeuksia tukevat näkökulmat.

Suomen lähettämät rauhanturvaajat, joista pääosa on reserviläisiä, edustavat suomalaista yhteiskuntaa. Korkean hakijamäärän vuoksi Suomi kykenee lähettämään operaatioihin valikoituja, rikkeettömät siviilitaustat omaavia vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvia, ja siten hyvin motivoituneita, eri alojen ammattilaisia.

Operaatioon lähetettävä henkilöstö koulutetaan aina ennen toimialueelle lähettämistä. Koulutus keskittyy joukon päätehtävän toteuttamiseen liittyviin operatiivisiin asioihin, mutta käsittää aina myös toimialueeseen liittyviä muitakin teemoja. Niistä tärkeimpiä ovat alueella vallitsevaan kulttuuriin ja uskontoihin sekä kanssakäymiseen paikallisen väestön ja muiden alueella olevien kanssa, käsittäen myös naisten asemaan, liittyvät aiheet. Toimialuekoulutuksessa tuodaan esiin selvästi, että toimialueella esiintyvä prostituutio liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja prostituoidut ovat todennäköisesti ihmiskaupan uhreja. Prostituoitujen palvelusten käyttö on yksiselitteisesti kielletty. Rauhanturvaajille annetaan selkeät ohjeet käyttäytymisestä toimialueella ja palvelusvapailla. Kaikessa toiminnassa korostetaan rauhanturvaajien ehdotonta puolueettomuutta ja sen merkitystä.

Lähtökohtaisesti suomalainen rauhanturvaaja ei saa viettää palvelusvapaitaan toimialueella. Palvelus toimialueella on myös yleensä intensiivistä ja liikkuminen tukikohtien ulkopuolella on turvallisuussyistä aina kontrolloitua. Valtaosa rauhanturvaajista viettää palvelusvapaansa Suomessa omaisten luona, jota tukee toimiva loma-/huoltolentojärjestelmä.

Jokainen rauhanturvaaja vastaa omalta osaltaan itse siitä, että hän noudattaa käyttäytymisestä annettuja määräyksiä. Lisäksi kaikilla esimiesasemassa olevilla on velvollisuus valvoa annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Rauhanturvaamisorganisaation sisäisen järjestyksen ollessa sotilaallinen henkilöstöä koskevat rikoslain 45 luvun säännökset ja määräysten vastaiseen toimintaan reagoidaan poikkeuksetta. Henkilöstö on RL 45 luvun säännösten alaisena myös palvelusvapaalla ollessaan.

Hallitus pitää tärkeänä, että ihmisoikeuksia kunnioittavat ja edistävät näkökulmat otetaan huomioon jatkuvasti kaikessa toiminnassa. Paikalliset olosuhteet huomioivaan toimintaan kiinnitetään jatkuvaa huomiota myös puolustushallinnon vastuulla olevassa rauhanturvaajien koulutuksessa ja toiminnassa niin kotimaassa kuin operaatioissa. Suomalainen rauhanturvaamistoiminta ja siihen liittyvä koulutus on koko rauhanturvaamisemme historian kestänyt ja kestää edelleen vertailun tässäkin suhteessa ja ottaa hallituksen mielestä riittävästi huomioon konfliktialueiden ihmisoikeudet.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2004

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Palaa otsikoihin