Puolustusministeri vastasi kansanedustaja Lahtelalle

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on 14.4.2004 vastannut kansanedustaja Esa Lahtelan /sd kirjallisen kysymyksen KK 250/2004 vp.

Kysymys käsittelee puolustusvoimien vaatetushankintoja ja ylipäänsä hankintoihin liittyviä periaatteita.

Puolustusministeri Kääriäinen viittaa vastauksessaan julkishallinnon hankintayksiköiden hankintalainsäädännössä voimansaatettuihin eurooppalaisiin hankintasääntöihin. Hankintalainsäädännön perustavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja avata julkisten hankintojen markkinat kilpailulle Euroopan laajuisilla markkinoilla. Tehokas kilpailu tuo mukanaan paitsi tuotteiden hintatason laskua, myös uusia toimittajavaihtoehtoja ja parantaa tuotteiden laatua.

Kaikissa hankinnoissa, onpa kyseessä sitten puolustusvälineet tai ns. siviilituotteet, periaatteena on tehokas kilpailuttaminen, jolla pyritään kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ja tarjoajien tasapuoliseen ja luottamukselliseen kohteluun. Puolustusvoimien kaikki hankinnat toteutetaan hankinnan kohteesta riippuen samojen kiinteiden periaatteiden mukaisesti.

Hankintoihin liittyen järjestetään lähtökohtaisesti tarjouskilpailu, jossa vertaillaan eri toimittajien tuotteiden hintaa ja laatua. Hankintoja ei voida ohjata kotimaahan esimerkiksi työllisyyspoliittisin syin eikä muullakaan hankinnan kohteen välittömästä arvioinnista erillään olevalla perusteella. Arviointiperusteiden tulee lisäksi olla objektiivisia ja syrjimättömiä.

Kysymyksessä mainittu sukkahankinta on siviilituote, joten hankintaan on sovellettu lakia julkisista hankinnoista. Valintaperusteena hankinnassa oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointi perustui hintaan ja laatuun.

Ministeri Kääriäisen vastaus löytyy kokonaisuudessaan alla.

Tarkempia tietoja asiasta antaa tiedottaja Thomas Sund (puh. 09 - 160 88273 tai 050 – 461 8683).

---

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtelan/sd. ym. kirjallisen kysymyksen KK 250/2004 vp:

Onko hallitus tietoinen siitä, että puolustusvoimat ryhtyy marssimaan Virossa tehdyissä sukissa, vaikka kotimaiset sukat olisi saatu samaan hintaan ja mitä hallitus aikoo tehdä, että tulevissa tilauksissa suomalaista tavaratoimittajaa kohdellaan tasavertaisesti muihin tarjoajiin nähden ja samalla määritetään jokin painoarvo kulloisenkin tavaran tuotannon osalta kriisiajan valmiuden säilyttämiseksi Suomessa?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti:

Kaikkien julkishallinnon hankintayksiköiden, myös puolustushallinnon hankintayksiköiden tulee hankinnoissaan noudattaa hankintalainsäädännössä voimansaatettuja eurooppalaisia hankintasääntöjä.

Hankintalainsäädännön perustavoite on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja avata julkisten hankintojen markkinat kilpailulle Euroopan laajuisilla markkinoilla. Tehokas kilpailu tuo mukanaan paitsi tuotteiden hintatason laskua, myös uusia toimittajavaihtoehtoja ja parantaa tuotteiden laatua.

Kaikissa puolustusvoimien hankinnoissa, onpa kyseessä sitten puolustusvälineet tai ns. siviilituotteet, periaatteena on tehokas kilpailuttaminen, jolla pyritään kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ja tarjoajien tasapuoliseen ja luottamukselliseen kohteluun.

Puolustusvoimien kaikki hankinnat toteutetaan hankinnan kohteesta riippuen samojen kiinteiden periaatteiden mukaisesti. Puolustushallinnon hankintayksiköiden tekemät muut hankinnat kuin varsinaiset puolustusvälinehankinnat tulee tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaan. Puolustusvälinehankintoja koskee puolestaan oma erillinen hankintasäädöstönsä. Kaikissa hankinnoissa on kuitenkin noudatettava Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä, samoin kuin määräysten perustan muodostavia syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita.

Hankintoihin liittyen järjestetään lähtökohtaisesti tarjouskilpailu, jossa vertaillaan eri toimittajien tuotteiden hintaa ja laatua. Hankinnoissa hankintayksikön tulee hyväksyä annetuista tarjouksista se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan yhteydessä ilmoitettujen hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai, mikäli arviointiperusteena on alin hinta, se tarjous, joka on hinnaltaan alin. Hankintoja ei voida ohjata kotimaahan esimerkiksi työllisyyspoliittisin syin eikä muullakaan hankinnan kohteen välittömästä arvioinnista erillään olevalla perusteella. Arviointiperusteiden tulee lisäksi olla objektiivisia ja syrjimättömiä.

Kyseisessä hankinnassa on kyse siviilituotteesta, joten hankintaan on sovellettu lakia julkisista hankinnoista. Valintaperusteena hankinnassa oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointi perustui hintaan ja laatuun. Tarjouspyynnön mukaan valmistuksen tulee tapahtua puolustusvoimien teknisten vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tarjouksissa pyydettiin ilmoittamaan käytettävien materiaalien laatutodistukset ja niiden tekniset tiedot.

Tarjouskilpailussa saatiin yhteensä viisi tarjousta. Kaksi tarjousta hylättiin, koska tarjous oli puutteellinen tai ei vastannut tarjouspyyntöä. Kahden tarjouksen hinta oli hinnaltaan edullisin ja sama. Hankintayksikön hankintaesityksessä todettiin Vendi Oy:n tuotteessaan käyttämän langan kuitujen sekoitussuhteen olevan juuri puolustusvoimien vaatimusten mukainen. Toisen yrityksen, Tesemaneule Oy:n tuotteessaan käyttämän langan kuitujen sekoitussuhteen todettiin poikkeavan hieman vaaditusta, ja olevan täten laadullisesti hieman toista vaihtoehtoa huonompi. Näillä perusteilla hankinta esitettiin tehtäväksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneeltä yritykseltä Vendi Oy:ltä (yritys oli myös tarjouksessaan tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin ilmoittanut Virossa tapahtuvasta alihankinnasta).

Puheena olevan hankinnan valmistelu ja toteutus ja siihen liittyvä päätöksenteko on ollut julkisten hankintojen lainsäädännön, puolustusministeriön linjausten ja puolustusvoimien hankintaohjeiden mukainen. Mikäli hankintayksikkö suorittaisi hankinnan vastoin lainsäädäntöä, hankintayksikkö voisi joutua markkinaoikeuteen ja ehkä hyvitysmaksuvelvolliseksi tarjoajalle, jolla olisi muutoin ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Huoltovarmuudelliset näkökohdat eivät ole olleet mukana tarjousten arvioinnissa. Muiden kuin puolustusvälineiden hankinnoissa huoltovarmuudellisia tarpeita voidaan sisällyttää valintaperusteisiin vain varsin rajoitetusti. Tällaisia tavoitteita voivat kuitenkin edistää esimerkiksi teknistä tukea ja huoltoa koskevat tarjouspyyntöjen vaatimukset, silloin kuin vaatimus on tuote huomioonottaen asetettavissa. Sukkahankinnassa tämä ei ole mahdollista.

Puolustushallinto pitää vaatetussektorin kotimaista tuotantoa arvossa ja myös huoltovarmuuden kannalta tämä olisi parempi vaihtoehto. Vaatetussektorin yritysten tuotantoa, muun muassa alihankintoja, on kuitenkin jo pitkään siirtynyt halvempien työvoimakustannusten maihin kuten Viroon.

Helsingissä 14.4.2004

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Palaa otsikoihin