Puolustusministeri vastasi kansanedustaja Laaksolle

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on 7.10.2004 vastannut kansanedustaja Jaakko Laakson /vas kirjalliseen kysymykseen KK 702/2004 vp.

Kysymys liittyy Suomessa annettavaan sotilaslentäjien koulutukseen.

Ministeri Kääriäisen vastaus kokonaisuudessaan löytyy oheisena.

Tarkempia tietoja asiasta antaa viestintäjohtaja Jyrki Iivonen (puh. 09 - 160 88200 tai 050 – 568 0553).

---

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Jaakko Laakso/vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 702/2004 vp:

Katsooko hallitus, että sotilasliitto Natoon kuuluva Puola, joka miehittää Irakia osana Yhdysvaltojen johtamaa liittoumaa ja on tosiasiallisesti sotaa käyvä maa, voi aloittaa sotilaslentäjiensä koulutuksen sotilaallisesti liittoutumattomassa Suomessa ja

onko hallitus varautunut siihen, että Nato-maiden taistelulentäjien mahdollinen koulutus Suomessa voi herättää epäilyksiä maamme turvallisuuspoliittisen peruslinjan uskottavuudesta?

Vastauksena minulle esitettyyn kysymykseen totean kunnioittavasti seuraavaa:



Valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallisesti liittoutumattomana maana puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten. Kansallisen puolustuksen kannalta Suomen lähialueilla on keskeinen merkitys.

Selonteossa kuvatun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintalinjan mukaan kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Kasvavaa huomiota kiinnitetään sotilaallisen kriisinhallinnan ja nopean toiminnan edellyttämien kykyjen kehittämiseen sekä lisääntyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Suomi osallistuu selonteon linjauksen mukaisesti aktiivisesti Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Selonteon mukaan ilmavoimien Hawk –kalusto keskitetään Kauhavalle vuonna 2006. Tähän liittyen selvitetään mahdollisuudet perustaa Kauhavalle osana EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa yhteiseurooppalainen lentokoulutuskeskus. Toiminnan käynnistäminen voisi tapahtua kahdenvälisillä sopimuksilla. Lisäksi selonteossa valtioneuvosto esittää, että Suomen ilmavoimille luodaan valmius osallistua vuodesta 2008 alkaen erillisellä päätöksellä kansainvälisiin operaatioihin osana monikansallista lento-osastoa. Suomen ilmavoimien ohjaajien koulutusta kehitetään yhteensopivuusnäkökohdat huomioon ottaen.

Kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön liittyen Suomi selvittää mahdollisuuksia avata harjoitusalueitaan ja ilmatilaansa EU:n tarpeisiin ja muuta kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa varten.

Toimintaympäristössämme 2010-luvulle siirryttäessä on varauduttava siihen, että entistä monimuotoisemmalle ja vaativammalle kriisinhallintatoiminnalle on tarvetta, mikä edellyttää Suomeltakin uusien toimintamuotojen omaksumista, millaiseksi mahdollinen lentokoulutusyhteistyökin voidaan todeta. Tässä suhteessa Euroopan unioni on tärkein viitekehyksemme, minkä vuoksi on luonnollista, että kehitämme kahdenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa. Euroopan unionin kriisinhallintavoimavarojen kehittämisessä käytetään NATO:n standardeja. Tämän vuoksi Suomen on järkevää ja perusteltua olla koulutusyhteistyössä Euroopan unionin maiden kanssa, jotka monet ovat myös puolustusliitto NATO:n jäseniä.

Monikansallinen lentokoulutusyhteistyö Euroopassa pohjautuu paljolti koulutusresurssien käytön tehostamiseksi tarkoitettuun tutkimushankkeeseen yhteiseurooppalaisesta harjoituskoneesta, mikä päätettiin käynnistää vuonna 1996 Euroopan ilmavoimien komentajien kokouksessa. Yhteiseurooppalaiseen harjoituskonehankkeeseen sisältyy myös mahdollisuus lentokoulutusyhteistyöksi. Hankkeeseen osallistumisedellytyksiä on tutkittu myös kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta ja asiaa on käsitelty jo edellisen hallituksen aikana ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, missä eurooppalainen yhteistyö sai vankan tuen.

Puola on EU-maana ilmaissut alustavan kiinnostuksensa kouluttaa ilmavoimiensa lentäjiä Kauhavalla, mikäli siitä aikanaan tulee yhteiseurooppalainen lentokoulutuskeskus. Keskusten perustamista koskeva päätöksenteko on EU:ssa kesken, ja monet muutkin maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa keskuksen perustamiseksi. Mikäli keskus Kauhavalle perustetaan ja mikäli Puola on asiasta edelleen kiinnostunut, on puolalaisten lentäjien kouluttamisen käynnistäminen mahdollista osana EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Koska kyseessä on nimenomaan EU:n puitteissa tapahtuva yhteistyö, ei ole oletettavaa, että se vaikuttaisi haitallisesti valtioneuvoston viimeisimpään turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoonkin kirjattuun turvallisuuspoliittisen peruslinjamme uskottavuuteen.

Helsingissä 7. päivänä lokakuuta 2004



Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Palaa otsikoihin