Puolustusministeri Kääriäinen vastasi kansanedustaja Heinäluomalle

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on 4.3.2004 vastannut kansanedustaja Eero Heinäluoman/sd kirjallisen kysymyksen KK 59/2004 vp.

Kysymyksessä tiedustellaan miten hallitus aikoo menetellä turvatakseen puolustusvoimien suomalaisten materiaalitoimittajien kilpailukyvyn kotimaisissa hankinnoissa. Lisäksi kysytään miten suomalaisten puolustusmateriaalitoimittajien pääsyä ulkomaisiin materiaalikauppoihin edistetään.

Ministeri Kääriäinen toteaa vastauksessaan, että puolustusministeriö on vuonna 2003 uudistanut puolustushallinnon materiaalipoliittisen ohjelman ja laatinut yleiset hankintaperiaatteet, jotka määrittelevät hankittavan materiaalin vaatimukset suomalaisen toimintaympäristön mukaan ottaen huomioon yhteensopivuusvaatimukset. Standardit, jotka annetaan teollisuuden käyttöön, voidaan jakaa siviili- ja sotilasstandardeiksi.

Hankinnoissa käytetään vain niitä standardeja, jotka ovat Suomessa käyttöön otettu ja ovat puolustusvoimien käytettävissä. Puolustusvoimien kotimaisten materiaalitoimittajien kilpailukykyä kotimaisissa hankinnoissa ei ole vaarannettu standardien käytön myötä ja NATO -yhteensopivuusvaatimus tukee puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja vientiä. Kotimaisen teollisuuden pääsyä mukaan ulkomaisiin materiaalihankkeisiin tuetaan myös osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön sekä laajaan kahdenväliseen materiaaliyhteistyöhön. Myös vastaostovelvoitteen käytöllä taataan teollisuuden mahdollisuudet osallistua ulkomailta hankittavan materiaalin valmistukseen ja ylläpitoon.

Ministeri Kääriäisen vastaus kokonaisuudessaan löytyy oheisena.

Tarkempia tietoja asiasta antaa viestintäjohtaja Jyrki Iivonen (puh. 09 - 160 88200 tai 050 - 568 0553).

---

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Heinäluoman/sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 59/2004 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen puolustusvoimien suomalaisten materiaalitoimittajien kilpailukyvyn kotimaisissa hankinnoissa ja miten hallitus edistää suomalaisten puolustusmateriaalitoimittajien pääsyä ulkomaisiin materiaalikauppoihin?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Vuosien 2002 ja 2003 talousarvioiden mukaisesti puolustusministeriö on ottanut puolustusmateriaalihankinnoissaan huomioon NATO -yhteensopivuuden. Puolustusministeriö on vuonna 2003 uudistanut puolustushallinnon materiaalipoliittisen ohjelman ja laatinut yleiset hankintaperiaatteet, jotka määrittelevät hankittavan materiaalin vaatimukset suomalaisen toimintaympäristön mukaan ottaen huomioon yhteensopivuusvaatimukset.

Standardit voidaan jakaa siviili- ja sotilasstandardeiksi. Eurooppalaisia sotilasstandardeja ei tällä hetkellä vielä ole vaan eurooppalainen yhteistyö sotilasstandardien osalta toteutetaan NATO:n puitteissa. EU:n sisällä on käynnistetty työ yhteisten standardien luomiseksi, johon työhön puolustusvoimatkin osallistuu aktiivisesti. Tavoitteena on, että yhteiseurooppalaiset standardit voitaisiin ottaa käyttöön vuodesta 2005 alkaen. NATO maat laativat standardit yhdessä ja pääosaan työstä voivat osallistua myös Partnership for Peace -maat, kuten Suomi.

Puolustusvoimissa Pääesikunnan sotatalousosasto ylläpitää puolustusvoimien standardipalvelua. Tämä palvelu käsittää pääosan siviilistandardijärjestöjen julkaisemista kansainvälisistä ja kansallisista standardeista, NATO:n standardit ja USA:n sotilasstandardeista MIL-standardit. Teollisuudelle annetaan käyttöön tarvittavat standardit. Palveluun kuuluu myös neuvonta puolustusmateriaalitoimittajille. Puolustusministeriöllä ei ole tiedossa tapauksia, joissa noudatettavaksi vaadittuja standardeja ei olisi pystytty toimittamaan teollisuudelle. Hankinnoissa käytetään vain niitä standardeja, jotka ovat Suomessa käyttöön otettu ja ovat puolustusvoimien käytettävissä. Puolustusvoimien kotimaisten materiaalitoimittajien kilpailukykyä kotimaisissa hankinnoissa ei ole vaarannettu standardien käytön myötä. Päinvastoin NATO -yhteensopivuusvaatimus tukee puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja vientiä. Kokemuksen mukaan omassa maassa omin vaatimuksin kehitettyjen järjestelmien myyminen ulkomaille on vaikeaa. Käyttämällä NATO:ssa ja myöhemmin 2005 Euroopassa käyttöönotettuja standardeja voidaan teollisuuden markkinointi- ja vientimahdollisuuksia parantaa oleellisesti.

Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana. Tällöin kotimaisella teollisuudella on riittävästi aikaa valmistautua tuleviin haasteisiin. 2004 talousarvion mukaan vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.



Kotimaisen teollisuuden pääsyä mukaan ulkomaisiin materiaalihankkeisiin tuetaan osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön, kuten WEAG (EU ja NATO -maat), Nordac (Pohjoismaat) ja NATO PfP -yhteistyöhön sekä laajaan kahdenväliseen materiaaliyhteistyöhön. Kahdenvälisiä puolustusmateriaalialan yhteistyösopimuksia on solmittu 18 maan kanssa. Myös vastaostovelvoitteen käytöllä taataan teollisuuden mahdollisuudet osallistua ulkomailta hankittavan materiaalin valmistukseen ja ylläpitoon. Kotimaisen teollisuuden osallistumista on parannettu siirtämällä suorien vastaostojen valmistelut ko. materiaalia hankkiville yksiköille, jolloin kotimainen teollisuus voidaan kytkeä mukaan hankintaprosessiin entistä aikaisemmassa vaiheessa. Suomalaisen puolustusmateriaaliteollisuuden turvaamisen ehdoton edellytys tulee olemaan se, että tuotesuunnittelussa ja tuotannossa otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön kansainväliset standardit. Ilman tätä ei ole myöskään edellytyksiä osallistua monikansallisiin hankkeisiin tai teolliseen yhteistyöhön puolustusmateriaalin toimittajana. Edellytykset suomalaisten puolustusmateriaalitoimittajien pääsylle ulkomaisiin materiaalihankintoihin ovat siis olemassa. Lopputulos on kiinni suomalaisten tuotteiden laadusta ja hinnasta sekä yritysten omista vienti- ja markkinointiponnisteluista.

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2004

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Palaa otsikoihin