Puolustusministeri Kääriäinen vastasi kansanedustaja Cronbergille

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on vastannut kansanedustaja Tarja Cronbergin/vihr kirjallisiin kysymyksiin KK 883/2004 vp ja KK 887/2004 vp.

Ministeri Kääriäisen vastaus kokonaisuudessaan on ohessa.

Tarkempia tietoja asiasta antaa esittelijä Jenni Hyytinen (09-160 88110) tai viestintäjohtaja Jyrki Iivonen (puh. 09 - 160 88200 tai 050 – 568 0553).

----

Ministerin vastaus



Eduskunnan puhemiehelle



Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Cronbergin/vihr näin kuuluvat kirjalliset kysymykset:

KK 883/2004 vp

Mitä hallitus aikoo tehdä Suomen vesistöissä piilevän yleisen turvallisuusuhan, kaikenlaisten räjähteiden, poistamiseksi sekä estääkseen rikollisten ja yleensäkin asiattomien mahdollisuuksia saada räjähteitä haltuunsa?

KK 887/2004 vp

Mitä hallitus aikoo tehdä Suomen vesistöissä ja maa-alueilla esiintyvän yleisen turvallisuusuhan, sotilasräjähteiden, poistamiseksi estääkseen rikollisten ja yleensäkin asiattomien mahdollisuuksia saada räjähteitä haltuunsa, voidakseen viestittää kansalaisille, että vesistöt ja entiset taistelualueet ovat turvallisia kalastus-, virkistys- ja maankäyttökohteita, ja taatakseen, ettei räjähdysonnettomuuksia enää tapahdu ja

mitä hallitus aikoo tehdä kentälle jääneiden sotavainajien löytämiseksi, tunnistamiseksi ja asianmukaiseksi hautaamiseksi yhteistoimin Venäjän hallituksen kanssa?

Yhteisenä vastauksena kysymyksiin esitän seuraavaa:

Räjähdeasetuksen (473/1993) mukaan puolustusvoimien on otettava haltuunsa räjähde, joka on kuulunut tai jonka sen laadun perusteella on syytä olettaa kuuluneen joko Suomen tai muun maan puolustusvoimille. Puolustusvoimien on huolehdittava räjähteen asianmukaisesta ja turvallisesta kuljettamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä.

Puolustusvoimat toteuttaa raivaamistehtäväänsä päivittäin. Raivaustarve ilmenee yleensä tien, vesiväylän tai rakennuksen rakentamistöiden yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella resurssien sallimissa rajoissa. Etusijalla ovat kohteet, joissa räjähteistä voi aiheutua vaaraa ja kohteet, joissa räjähteet voivat helposti joutua asiattomien käsiin. Lisäksi yhteistyössä poliisin kanssa on jo vuosia toteutettu räjähdekeräyksiä, jolloin on mahdollisuus päästä eroon tarpeettomista ja vaaralliseksi muodostuneista, usein sota-ajalta peräisin olevista räjähteistä.

Räjähdysvaarallisista aineista annetun lainsäädännön uudistaminen on vireillä kauppa- ja teollisuusministeriössä ja puolustusministeriö on esittänyt, että puolustusvoimien raivaustehtävät pysyisivät ennallaan. Puolustusvoimat kehittää raivauskoulutusjärjestelmäänsä keskittyen tänä vuonna sodanaikaiseen räjähdemateriaaliin.

Suomi oli mukana neuvottelemassa sodan räjähtämättömistä jäänteistä oikeudellisesti sitovaa pöytäkirjaa (CCW V -protokolla), joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Pöytäkirja asettaa konfliktin osapuolille selkkauksen jälkeiset velvoitteet alueiden raivaamiseksi ja siviileiden suojelemiseksi.

Pöytäkirja ei sisällä takautuvaa raivausvastuuta, mutta se sisältää artiklan, jonka mukaan kaikilla sopimuspuolilla on oikeus hakea ja vastaanottaa apua olemassa olevien räjähtämättömien jäänteiden raivaamiseen ja kaikki sopimuspuolet, joilla on tähän mahdollisuus, ovat velvollisia apua antamaan. Pöytäkirjan artiklat luovat selkeät ja yhteisesti hyväksytyt puitteet helpottamaan nopeaa ratkaisua sodan räjähtämättömien jäänteiden luomaan ongelmaan. Pöytäkirja kattaa sopimuspuolten maa-alueet ja sisäiset aluevedet.

Toisen maailmansodan seurauksena kaatuneiden suomalaisten ja venäläisten sotilaiden muiston vaalimista koskeva valtiosopimus allekirjoitettiin vuonna 1992 (SopS 95/1992). Sopimus mahdollisti suomalaisten sotilaiden ruumiiden etsinnät luovutetuilla alueilla ja venäläisten sotilaiden ruumiiden etsinnät Suomen alueella. Suomalaisten sotilaiden ruumiiden etsintöjä on suoritettu vuodesta 1992 alkaen. Etsinnöistä on vastannut opetusministeriö ja vuodesta 1998 alkaen Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.

Etsinnöissä on tähän mennessä löydetty noin 900 vainajan jäänteet. Sotavainajat on haudattu sankarihautausmaihin eri puolelle Suomea. Suomen alueelle jääneiden venäläisten sotavainajien etsinnät ovat venäläisten viranomaisten vastuulla.

Myös puolustusvoimien kirkollinen työ osallistuu yhdessä muiden sotavainajista huolehtivien tahojen kanssa kaatuneiden muiston kunnioittamiseen tarkoituksenaan kunnian osoittaminen ja viimeisen palveluksen suorittaminen sotavainajille sekä omaisten auttaminen ja heidän surunsa huojentaminen.



Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2004



Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Palaa otsikoihin