5.9.2001 Puolustusministeri Jan-Erik Enestam lähetekeskustelussa eduskunnassa 5.9.2001

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa 5.9.2001 puolustusministeri Jan-Erik Enestam korosti mm., että Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintalinjan keskeinen periaate on edelleenkin toimintaympäristöön suhteutettu, uskottava puolustuskyky itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Samoin periaatteina ovat pysyttäytyminen vallitsevissa olosuhteissa sotilaallisesti liittoutumattomina sekä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Tässä yhteydessä ministeri muistutti, että uskottava puolustus ehkäisee jo ennalta mahdolliset kansallisen suvereniteettiimme kohdistuvat loukkaukset ja on myös Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden perusedellytys.

Puheessaan ministeri muistutti edelleen, että koko valtakunnan alueen ja väestön puolustaminen edellyttää yleistä asevelvollisuutta. "Vain siten voidaan kansallisilla voimavaroillamme tuottaa tarvittava määrä kriisiajan joukkoja Suomen puolustamiseksi", ministeri painotti.

Hänen mukaansa on tärkeätä muistaa, että selonteossa puolustuksen kehittämisessä katseet on suunnattu jo 2010-luvulle. "Tämä tosiasia usein unohtui julkisessa keskustelussa viime keväänä, kun spekuloitiin silloin valmistelussa olleen selonteon mahdollisia vaikutuksia", ministeri tähdensi.

Puolustusselvityksen mukaan puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuutta supistetaan 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä, aiemman tavoitteen oltua 430 000. "Nämä joukot ovat kuitenkin paremmin koulutettuja ja varustettuja kuin tänään", ministeri Enestam totesi.

Sodanajan joukkojen vahvuuden supistuminen merkitsee ministerin mukaan sitä, että tiettyjä rauhanajan toimintoja joudutaan keskittämään ja osin lakkauttamaan. Ministerin mukaan puolustusselvityksessä esitetty rakennemuutoksen syventäminen sisältää joukkorakenteiden muutoksia, toimintojen keskittämistä sekä mm. toimenpiteitä varikkojärjestelmässä.

Puolustusministeri Enestam halusi erityisesti korostaa, että puolustusministeriö tulee ottamaan erityisen vastuun näiden organisaatiomuutosten toteuttamisesta. Tätä varten ministeriö tulee perustamaan työryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja ohjata selonteon toteuttamista. Ministerin mukaan tämä erityinen vastuu kohdistuu ennen muuta organisaation muutoksista johtuvien haittavaikutusten minimoimiseen mitä tulee henkilöstöön ja menetyksiä kärsiviin paikkakuntiin. "Ensisijaisesti selvitetään puolustusvoimien mahdollisuudet uudelleen sijoittaa rationalisoinnin kohteena oleva henkilöstö muualle puolustusvoimiin. Puolustus- ja työvoimahallinnon yhteistyöllä pyritään löytämään uusi työ muiden työnantajien palveluksessa niille henkilöille, joille ei löydy uutta tehtävää puolustushallinnon piirissä", hän korosti

Ministeri Enestam tähdensi myös, että Suomen puolustuksen yhtenä perustana on kotimainen, teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen puolustusmateriaaliteollisuus. Selonteossa linjattu kehittämisohjelma asettaa haasteita hänen mukaansa myös teollisuudelle. Puheessaan selontekoon sisältyvästä puolustusvälineteollisuuden haasteista ministeri totesi mm.: "Puolustusvoimien hankintojen merkittävä kotimaisuusasteen nostaminen edellyttää myös, että puolustusvälineteollisuus mm. edelleen kehittää osaamistaan kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Erikoistumalla aloille, joilla kotimainen siviiliteollisuuden osaamistaso on korkea, on mahdollista luoda myös vientimarkkinoita. Näin menetellen luodaan myös mahdollisuudet kotimaiselle teollisuudelle osallistua ulkomailta tehtävien hankintojen toimituksiin, kokoonpanoon sekä materiaalin huolto-, modernisointi- ja korjaustoimintaan.

Puolustusmateriaaliteollisuuden kykyä toimia vastuullisena järjestelmätoimittajana tulee kehittää. Vastuullisten järjestelmätoimittajien kanssa pyritään jatkossa pitkäaikaissopimuksiin. Tämä tavoite edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta ja tuotekehitystä. Sitomalla kotimainen tiedeyhteisö ja teollisuus sekä puolustushallinto pitkäaikaisiin tuotekehityssopimuksiin yhdistetään kansalliset voimavarat. Samalla luodaan toimiva kumppanuusyhteistyö, jonka tuloksena meillä olisi myös kilpailukykyinen puolustusmateriaaliteollisuus".

Ministeri totesi lisäksi, että kansainvälinen sotilaallinen yhteistoiminta on osa turvallisuuspolitiikkaamme. Suomi osallistuu aktiivisesti kriisinhallintayhteistyöhön ja vahvistaa näin sekä kansainvälistä että kansallista turvallisuutta. Tähän liittyen hän korosti sotilaallisen kriisinhallinnan ohella myös Suomen halua kehittää kansallisia valmiuksiaan siviilikriisinhallintaan EU:n tavoitteiden mukaisesti erityisesti neljällä painopistealueella: poliisitoimi, oikeusvaltion vahvistaminen, siviilihallinnon vahvistaminen sekä pelastustoimi. Ulkoasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallintayhteistyön yhteensovittamisesta EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. Sisäasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittamisesta.

Palaa otsikoihin