27.9.2001 Puolustusministeriö netissä

Puolustusministeriö isännöi netissä valtionhallinnon keskustelufoorumia www.otakantaa.fi lokakuun ajan.

Ministeriö toivoo kansalaisten osallistuvan keskusteluun seuraavin aihein:

1. Miten mielestäsi Suomen puolustusta tulisi kehittää?

Motto: "Uskottava puolustus ehkäisee jo ennakolta suvereniteettiimme kohdistuvat loukkaukset".

Vuoden 2001 selonteossa esitetyn näkemyksen mukaan:

* Puolustuksen kehittämistä jatketaan vuoden 1997 selonteon linjausten mukaisesti ottaen huomioon turvallisuusympäristössä sekä kriisien ja uhkien luonteessa tapahtuneet muutokset sekä suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja voimavarat.

* Kehittämisen keskeisimmät tavoitteet ovat strategisen iskun ennalta ehkäisy- ja torjuntakyky, eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky sekä maanpuolustuksen tarpeet täyttävä puolustusjärjestelmä.

* Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat:

- johtamisjärjestelmä,

- maavoimien valmiusyhtymät,

- yhteen toimiva sotilaallinen kriisinhallintakyky ja

- tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä.

Maavoimissa kolme jääkäriprikaatia kehitetään valmiusprikaateiksi. Niiden tulivoimaa ja liikkuvuutta samoin kuin tiedustelu- ja johtamisjärjestelmää parannetaan. Materiaalisen kehittämisen painopiste on merivoimissa tärkeimmän aluskaluston uusimisessa ja rannikkopuolustuksen liikkuvuuden parantamisessa sekä ilmavoimissa torjuntahävittäjäkaluston toimintaedellytysten ja suorituskyvyn kehittämisessä.

* Sodan ajan joukkojen vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienenee 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä.

* Puolustusvoimissa toteutetaan monia selvityksiä. Tärkeimpinä voidaan mainita vuosina 2002 - 2004 tehtävä selvitystyö 2010-luvun puolustusjärjestelmää varten sekä puolustushallinnon materiaalipoliittisen ohjelman tarkistaminen vuoteen 2003 mennessä.

Vuoden 2001 selonteko on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Selonteko löytyy puolustusministeriön kotisivuilta osoitteesta: www.vn.fi/plm/selonteko.htm

2. Yleinen asevelvollisuus; kansalaisoikeus vai velvollisuus ja miten varusmiespalvelusta tulisi kehittää?

* Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina säilytetään alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Kertausharjoitukset ovat olennainen osa puolustusjärjestelmän ylläpitoa. Kertausharjoitettavien reserviläisten määrä nostetaan 35 000:een.

* Kutsuntajärjestelmä tavoittaa ikäluokasta noin 97 %:a kutsuntavuonna. Palvelukseen astuu vuosittain hieman yli 30 000 miestä ja noin 400 vapaaehtoista naista. Kutsunnoissa todetaan palvelukseen kelpaamattomia noin 8 %:a ja varusmiespalvelus keskeytyy eri syistä noin 9 %:lta saapumiserästä. Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrän pysyminen noin 80 %:ssa ikäluokasta arvioidaan mahdolliseksi myös tulevaisuudessa. Kutsuntajärjestelmää kehittämällä voidaan varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrää vähentää.

* Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuuden edellyttämä reservi koulutetaan koko ikäluokan kattavalla varusmiespalveluksella. Kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet sijoitetaan kriisiajan joukkoihin. Vuoden 1997 selonteossa linjattu varusmiesten koulutus- ja palvelusaikajärjestelmän uudistus osoittautui hyväksi. Varusmiespalveluksen pituus vastaa hyvin koulutukselle asetettuja vaatimuksia. Uusi järjestelmä lisää oleellisesti sodan ajan joukkojen suorituskykyä ja sisästä kiinteyttä.

* Puolustusvoimien kouluttajahenkilöstö ja -välineistö sekä kouluttamiseen tarvittavat tilat ja välineet tasapainotetaan lukumäärältään supistuvien, mutta laadullisesti korkeatasoisempien sodan ajan joukkojen tuottamiseen.

3. Mitä etuja on Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan? Voidaanko Suomen turvallisuutta rakentaa ulkomailla?

* Kansainvälinen yhteisö on ryhtynyt voimakkaasti kehittämään sekä sotilaallista että siviilikriisinhallintakykyään 1990-luvun kriisien kokemusten perusteella. Suomi osallistuu aktiivisesti kriisinhallintayhteistyöhön ja vahvistaa näin sekä kansainvälistä että kansallista turvallisuutta.

* Suomi käyttää kansainvälisessä kriisinhallinnassa pääosin samoja voimavaroja, joita on varattu kansallisiin tehtäviin.

* Suomi voi osallistua YK:n, ETYJin, EU:n tai NATOn toimeenpanemiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joilla on rauhanturvaamislain edellyttämällä tavalla YK:n tai ETYJin valtuutus.

* Suomen kansallisten valmiuksien luomisessa on otettu huomioon EU:n tavoite saavuttaa vuoteen 2003 mennessä sotilaallinen kriisinhallintakyky, josta päätettiin vuonna 1999 Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

* Suomi varautuu turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan ensisijaisesti omaa maata koskeviin kriiseihin. Varautuminen kriisien hallintaan epävakailla alueilla rajojemme ulkopuolella on yksi puolustusvoimien tehtävistä. Kansallisen ja kansainvälisen toiminnan tavoitteet tukevat toisiaan entistä selvemmin.

* Kansainväliset valmiusjoukot varustetaan pääsääntöisesti puolustusvoimien sodanajan joukkojen sotavarustuksella, jonka hankinnat sisältyvät suunnittelukehyksessä puolustusvoimien määrärahoihin.

* Tulevaisuuden kriisinhallintatehtävät vaativat monipuolisen asiantuntemuksen kehittämistä. Jatkossa selvitetään, miten kansainvälistä siviilien ja sotilaiden yhteistoiminnasta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kotimaan kriisivalmiuden parantamiseksi.

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam osallistuu keskusteluun keskiviikkona 24.10.2001 klo 10.30 - 11.30. Hänelle voi silloin lähettää kysymyksiä ja näkemyksiä, joihin hän vastaa reaaliajassa omalta päätteeltään. Ministerin nettitunnin aihe päätetään myöhemmin mm. siihen asti käydyn keskustelun perusteella.www.otakantaa.fi

Palaa otsikoihin