4.9.2000 Puolustusministeri Jan-Erik Enestam vuoden 2001 puolustusbudjetista

"Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon Suomen puolustuksen tilasta ja sen kehittämisen suuntalinjoista vuonna 1997.

Nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään puolustusvoimia eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Tavoitteena on kehittää Suomen turvallisuuspolitiikan perustana olevaa uskottavaa puolustuskykyä.

Selonteon linjauksiin kuuluu puolustusvoimien toimintamenojen lisääminen ja materiaali-hankintamäärärahojen suhteellisen osuuden pienentäminen. Toimintamenojen suhteellinen osuus puolustusmäärärahoista on kasvanut jonkin verran. Kertausharjoitukset supistuivat 1990-luvun loppuvuosina merkittävästi. Nyt tavoitteena on joukkojen suorituskyvyn kehittäminen ja noin 35 000 reserviläisen kouluttaminen vuosittain. Suunnitelmien mukaan kertausharjoitusten riittävä määrä saavutetaan vuonna 2003.

Varusmieskoulutus uudistettiin vuonna 1998. Kokemukset uudistuksesta ovat olleet varsin hyviä. Varusmiehet ovat saaneet koulutusta maastossa entistä enemmän. He tuntevat olevansa oikeissa sotilaan tehtävissä. Vuoden 2001 talousarvioesityksen määrärahat mahdollistavat varusmiesten koulutuksen toteutumisen tyydyttävästi.

Hallituksen esityksen mukaan puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus valtion kokonaismenoista (pois lukien valtionvelan korot ja lyhennykset) olisi ensi vuonna 5,6 %, kun se tämän vuoden talousarviossa on 5,9 %. Hallituksen talousarvioesityksen mukainen puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2001 määrärahataso alittaa eduskunnan hyväksymän puolustuspoliittisen selonteon mukaisen puolustuksen rahoitustarpeen noin 607 Mmk.

Hallitus esittää puolustusmateriaalihankintoihin 3 162 Mmk:n määrärahaa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 538 Mmk. Tähän määrärahatasoon en voi olla tyytyväinen, koska määrärahan vähennys kohdistuu pääosin kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta tehtäviin ampumatarvike- ja ajoneuvohankintoihin. Sen sijaan olen tyytyväinen siihen, että hallituksen esitykseen sisältyy merivoimien uudistamisen tilausvaltuus, yhteensä 1 985 Mmk vuosille 2001 - 2006.

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään 5 981 Mmk:n määrärahaa, jossa on lisäystä 366 Mmk tämän vuoden talousarvioon verrattuna. On kuitenkin huomattava, että vuoden 2000 määräraha ei sisällä valtion vuoden 2000 virka- ja työehtosopimuksesta aiheutuvia lisätarpeita, joten todellinen määrärahanlisäys on merkittävästi pienempi. Puolustusvoimien toimintamenojen lisäyksellä puolustusministeriö pyrkii nostamaan toiminnan suhteellista osuutta puolustusvoimien kokonaismenoista eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ja eduskunnan aikaisempien vuosien budjettikäsittelyiden yhteydessä tekemien linjausten mukaisesti.

Voin olla tyytyväinen varusmiesten maastokoulutuksen lisäämiseen ja kertausharjoitusten määrän palauttamiseen lähemmäs puolustusvoimien kriisiajan valmiuden mukaista tavoitetasoa".

Puolustusbudjetti vuodelle 2001

Hallituksen talousarvioesityksessä esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle määrärahoja ensi vuodelle yhteensä 9 544 miljoonaa markkaa. Se on 284 miljoonaa markkaa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Se alittaa eduskunnan hyväksymän puolustuspoliittisen selonteon mukaisen puolustuksen vuoden 2001 rahoitustarpeen noin 600 miljoonalla markalla.

Puolustusmateriaalihankintoihin hallitus esittää 3 162 miljoonaa markkaa. Ehdotukseen sisältyy yksi uusi tilausvaltuus vuosille 2001 - 2006, merivoimien uudistamisen tilausvaltuus yhteensä 1 985 Mmk. Vuoden 2001 maksuosuus em. tilausvaltuudesta on 120 Mmk. Muilta osin puolustusmateriaalihankintamenot muodostuvat aikaisempina vuosina myönnettyihin tilausvaltuuksiin perustuvista torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien hankintamenoista 20 Mmk, tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luomisen menoista 922 Mmk, valmiusyhtymien varustamismenoista 1 300 Mmk, tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankintamenoista 350 Mmk, ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen menoista 150 Mmk sekä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvista menoista 206 Mmk ja puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennyshankintamenoista 384 Mmk.

Puolustusvoimien toimintamenoihin hallitus esittää 5 981 Mmk, jossa on lisäystä noin 370 Mmk tämän vuoden talousarvioon verrattuna. On kuitenkin huomattava, että vuoden 2000 määräraha ei sisällä valtion vuoden 2000 virka- ja työehtosopimuksesta aiheutuvia lisätarpeita, joten todellinen määrärahanlisäys on merkittävästi pienempi.

Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin hallitus esittää 190 miljoonan markan määrärahaa. Painopisteinä ovat valmiusyhtymien kannalta keskeiset rakennushankkeet. Määrärahan pienuudesta johtuen puolustusvoimien käytössä olevan rakennuskannan toiminnallista kehittämistä ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla.

Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin hallitus esittää määrärahaa 125,9 Mmk, mikä kattaa tiedossa tällä hetkellä olevien rauhanturvaamistoiminnan menot.

Palaa otsikoihin