26.4.2000 Pohjoismaisen puolustusministerikokouksen julkilausuma

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan puolustusministerit pitivät puolivuotiskokouksensa Tanskassa Ribessä 25.-26.

huhtikuuta 2000. Suomesta osallistui puolustusministeri Jan-Erik Enestam, Norjasta puolustusministeri Bjørn Tore Godal, Ruotsista puolustusministeri Björn von Sydow ja Tanskasta puolustusministeri Hans Hækkerup. Islanti oli kutsuttu tarkkailijaksi ja sitä edusti suurlähettiläs Helgi Agustsson. Uutena asiana Tanskalla on pohjoismaiden puolustusministerikokousten puheenjohtajuus koko vuoden 2000 aikana. Aikaisemmin puheenjohtajuus on kestänyt aina puoli vuotta kerrallaan.

Kokouksen agenda käsitti seuraavat asiat: tilanne Balkanilla, eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden kehitys (ESDI/ESDP), Venäjä ja Itämeren alueen yhteistyö ja pohjoismaisen yhteistyön kehitys. Puolustusministereillä oli kokouksen yhteydessä erillinen keskustelu NATO-johtoisen Kosovo-joukon (KFOR) entisen johtajan, kenraali Tri Klaus Reinhardtin kanssa.

Tilanne Balkanilla

Puolustusministerien keskustelussa Balkanin tilanteesta painopiste oli Kosovon sekä Bosnian ja Hertsegovinan tilanteissa. Puolustusministerit keskustelivat edelleen jatkuvasta pohjoismaisesta osallistumisesta alueella sekä tähän liittyen maiden avustuksesta KFOR:lle ja Pohjoismais-Puolalaiselle prikaatille Bosniassa SFOR:in kehyksissä sekä mahdollisuuksista laajennettuun monikansalliseen logistiikkayhteistyöhön. Puolustusministerit korostivat sotilaallisen panoksen merkitystä Kosovossa ja Bosniassa edellytyksenä maiden siviiliyhteiskuntarakenteen jälleenrakentamiselle. Puolustusministerit esittivät huolensa Montenegron, eteläisen Serbian sekä Mitrovican tilanteesta. Edelleen ministerit tähdensivät kansainvälisen yhteisön jatkuvan osallistumisen tärkeyttä alueella, ja tähän liittyen etenkin tarvetta tukea Kosovon oikeuslaitoksen kehittämistä.

EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Puolustusministerit keskustelivat EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä. Kokous antoi tunnustusta Eurooppaneuvoston Helsingissä joulukuussa 1999 tekemälle päätökselle, että EU:n on vuonna 2003 pystyttävä 60 päivän varoituksella lähettämään 60 000 miehen suuruisen sotilaallisen kriisinhallintajoukon. Ministerit pitivät tärkeänä, että prosessi johtaa Euroopan maiden sotilaallisen kriisinhallintakapasiteetin vahventamiseen. Kokous alleviivasi myös rinnakkaisen työn tärkeyttä EU:n siviilikriisinhallintakapasiteetin vahvistamiseksi. Ministerit huomauttivat edelleen tiiviin yhteistyön tärkeästä merkityksestä EU:n ja NATO:n välillä kriisinhallinnassa ja tähän liittyen NATO:n puolustussuunnittelusysteemin käyttämisestä, kun EU:n kriisinhalintakapasiteettia rakennetaan.

Puolustusministerit korostivat avoimen ja tiiviin yhteistyön tärkeyttä EU:n ja niiden eurooppalaisten NATO- maiden välillä jotka eivät ole EU:n jäseniä.

Venäjä ja yhteistyö Itämeren alueella

Ministerit keskustelivat myös Venäjän tilanteesta ja lausuivat huolensa inhimillisistä kärsimyksistä ja raporteista ihmisoikeuksien loukkaamisista Tshetsheniassa. Ministerit ilmaisivat toiveensa nopeasta poliittisesta ratkaisusta.

Ministerit alleviivasivat, että on tärkeätä, että yhteistyö NATO:n ja Venäjän välillä käynnistetään uudelleen koko laajuudessaan. He myöskin tähdensivät yhteistyön tärkeyttä Euro-Atlanttisessa Kumpanuusneuvostossa sekä rauhankumppanuudessa. Tähän liittyen ministerit keskustelivat laajennetun yhteistyön mahdollisuuksista Itämeren alueella.

NORDCAPS

Puolustusministerit keskustelivat kokouksen aikana pohjoismaista yhteistyöstä NORDCAPS:in (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support) kehyksessä. Päätettiin perustaa kiinteä suunnitteluelin NORDCAPS:in johtoryhmälle lokakuun 1. päivästä lähtien, lähtökohtana olemassa oleva sotilaallinen koordinointiryhmä. Suunnitteluelin, johon kuuluisi 1-2 upseeria jokaisesta maasta, sijoitetaan Tukholmaan. Edelleen työskennellään sen hyväksi, että voidaan nopeasti pystyttää pohjoismainen yksikkö kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin. Tämän yhteydessä on tarkoitus edelleen kehittää pohjoismaista joukkorekisteriä, josta voidaan asettaa jopa prikaatin kokoinen avustus kansainvälisen yhteisön käyttöön. Kansainvälinen kehitys korostaa tiiviin pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä, kun on kysymys osallistumisesta rauhaa tukeviin operaatioihin.

Pohjoismainen helikopteriprojekti

Puolustusministereille annettiin kokouksessa informaatiota pohjoismaiden välisen helikopteriyhteistyön tilanteesta. Ministerit lausuivat tyytyväisyytensä projektin edistymisestä. Odotetaan, että helikopterivalinta tapahtuu tämän vuoden loppupuolella.

Pohjoismainen yhteistyö puolustusmateriaalin huoltovarmuudesta

Ministereille annettiin kokouksessa informaatiota Nordic Ammunition Companysta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä. Oltiin yksimielisiä siitä, että Norja, Ruotsi ja Suomi laativat yhteisen sopimuksen ampumatarvikealan huoltovarmuudesta ja vientikontrollista.

Tapaaminen kenraali Tri Klaus Reinhardt:in kanssa

Kenraali Reinhardt toimi vuoden 2000 huhtikuun puoleen väliin saakka Kosovon KFOR-joukon päällikkönä. Keskustelut koskivat NATO-johtoisen toiminnan kokemuksia Kosovossa ja tulevaa rauhanprosessia, samoin yhteistyötä NATO:n ja kumppanuusmaiden välillä sekä YK:n siviilipoliisiyksikköjä ja kansainvälisiä siviiliorganisaatioita alueella.

Seuraava pohjoismainen puolustusministerikokous

Puolustusministeri Hans Hækkerup kutsui pohjoismaiset kollegansa seuraavaan pohjoismaiseen puolustusministeriökokoukseen lokakuun 3. päivänä 2000 NORDIC PEACE 2000 -harjoituksen yhteydessä.

Palaa otsikoihin