14.6.2000 Puolustushallinnon tulosohjauskyky punnittiin

Laaja arviointi nostaa esiin sisäisen ohjauksen ongelmat puolustusministeriössä ja puolustusvoimissa Puolustusministeriön tilaama tulosohjauksen arviointi on valmistunut.

Työssä selvitettiin perusteellisesti niin ministeriön omaa kuin puolustusvoimienkin kykyä hyödyntää 1990-luvulla valtionhallinnossa käyttöön otettua tulosajattelua. Arvioinnin toteutti komentajakapteeni, hallintotieteiden

tohtori Marco Krogars Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen lisäkseen työssä oli mukana myös joukko ulkopuolisia asiantuntijoita.

Arvioinnin yhteydessä tehty kysely osoitti, että kyselyyn vastanneet olivat erittäin tyytyväisiä tulosneuvottelukäytäntöön, joka puolustushallinnossa on omaksuttu.

Tätä pilottihanketta pidetään erityisen tärkeänä siksi, että yhteiskunta edellyttää viranomaistoiminnalta entistä suurempaa läpinäkyvyyttä. Vaatimus koskee myös aseellista maanpuolustusta, missä monet asiat ovat viime vuosina muuttuneet tai ovat edelleen muutoksessa.

Nyt julkaistussa raportissa nostetaan esiin monia kehittämiskohteita. Näistä keskeisin on puolustusministeriön ja pääesikunnan välinen ohjaussuhde, joka ei näytä nykytilanteessa toimivan kovinkaan hyvin. Tällä asialla on monia kerrannaisvaikutuksia puolustusvoimien sisällä.

Erityisen merkittävää on, että keskushallinnolta näyttää puuttuvan selkeä käsitys siitä, mikä on aseellisen maanpuolustuksen kehittämistä ohjaava tulevaisuuden visio eli tahtotila, johon pyritään. Tästä vallitsee arvioinnissa saavutettujen tulosten perusteella hyvin erilaisia käsityksiä

niin puolustusministeriön kuin puolustusvoimienkin ylimmässä johdossa.

Vision suhteen ilmenneet ongelmat vaikuttavat kielteisesti siihen, miten puolustusvoimia kyetään tulosohjaamaan. Tämä näkyy erityisesti puolustusministeriössä, joka ei ole kyennyt täysin saavuttamaan ministeriöiltä yleisesti edellytettävää ohjausroolia. Asiaa tosin selittää myös ministeriön toiminnallinen rakenne, joka ei pääsääntöisesti painotu ydintehtäviin.

Arvioinnin keskeisenä suosituksena esitetäänkin puolustusministeriön ja pääesikunnan roolijaon merkittävää selkiyttämistä.

Myös vallitsevan sotilaskulttuurin voima uudistuksia hidastava tekijänä saa arvioinnissa vahvistuksensa. Tulosohjausta ja -johtamista näytetään ylläpidettävän aina niin kauan, kunnes ne törmäävät vakiintuneisiin vallankäytön mekanismeihin puolustusvoimien sisällä. Näissä tilanteissa

epävirallinen käytäntö ajaa ohi virallisten periaatteiden. Kaikesta seuraa, ettei tulosajatteluun olla välttämättä sitoutuneita, vaan siitä on kehittynyt eräänlainen muodollinen kuori.

Arviointi toteutettiin kuluneen talven ja kevään aikana. Tiedonhankinnassa hyödynnettiin kolmea toisiaan täydentävää menetelmää: ylempään johtoon suunnattuja haastatteluja, laajaa kaikki hallinnontasot koskevaa kyselyä ja asiakirja-aineiston analyysiä. Kaikki kolme toisistaan riippumatonta tapaa viestivät samaa sanomaa; tulosajattelu ei ole vakiinnuttanut asemaansa

puolustushallinnossa.

Lisätietoja antaa osastopäällikkö Ilkka Puukka puolustusministeriöstä, p. 09 1608 8171.

Marco Krogars: Tulosajattelu puolustushallinnossa puolustusministeriön hallinnonalan tulosohjauksen ja johtamisen nykytilan arviointi.

Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen laitos. Helsinki 2000, 148 sivua.

Julkaisua voi tilata puolustusministeriön kirjaamosta p. 09 1608 8187 fax 09 1608 8244.

Palaa otsikoihin