15.10.1999 Työryhmä esittää: Puolustusministerille läsnäolo-oikeus presidentin kabinettiesittelyihin sotilaskäskyasioissa

Lainsäädäntöjohtaja Pekka Pitkäsen johtama työryhmä esittää, että parlamentaarinen vastuu ulotetaan myös presidentin päätöksentekoon sotilaskäskyasioissa.

Ehdotus liittyy perustuslakiuudistukseen, jossa todetaan, että Tasavallan Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Uusi perustuslaki ei muuta presidentin asemaa puolustusvoimien ylipäällikkönä. Sotilaskäskyasiat kuuluvat presidentin ylipäällikön vallan alaan. Ylipäällikkyys liittyy läheisesti presidentin tehtäviin Suomen ulkopolitiikan johdossa muun muassa siksi, että kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja siten myös puolustuspoliittiseen päätöksentekoon vaikuttavasti.

Tasavallan presidentti päättäisi sotilaskäskyasioista edelleen pääsääntöisesti puolustusvoimain komentajan esittelystä kabinettiesittelyssä. Puolustusministerillä olisi oikeus olla läsnä esittelyssä ja lausua käsityksensä esiteltävistä sotilaskäskyasioista. Tasavallan presidentti voisi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin kabinettiesittelyssä tekemästä esityksestä siirtää sotilaskäskyasian ratkaistavakseen valtioneuvostossa ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.

Työryhmä on sisällyttänyt esitykseensä ehdotuksen sekä puolustusvoimista annetun lain että rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamiseksi. Esityksen mukaan tasavallan presidentin päätettäviä sotilaskäskyasioita puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa olisivat sotilaallisen puolustuksen keskeiset perusteet, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävät muutokset, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteet sekä muut sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevat laajakantoiset tai periaatteellisesti merkittävät sotilaskäskyasiat. Rajavartiolaitoksen osalta presidentti päättäisi lisäksi sotilaskäskyasiana rajajoukkojen tai niiden osien liittämisestä puolustusvoimiin. Presidentti päättäisi nykyiseen tapaan sekä puolustusvoimien että rajavartiolaitoksen osalta myös sotilasarvossa ylentämisestä sekä esimerkiksi perinteisiin liittyvistä sotilaskäskyasioista. Presidentti voisi ottaa päätettäväkseen sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Esityksen perusteluihin sisältyy sotilaskäskyasian käsitettä täsmentävä luonnehdinta.

Työryhmä jätti esityksensä puolustusministeri Jan-Erik Enestamille 15.10.1999. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam asetti 9 päivänä maaliskuuta 1999 työryhmän, jonka tehtävänä oli perustuslakiuudistukseen liittyen valmistella sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmän uudistusta. Työryhmän tuli määritellä perustuslakivaliokunnan mietinnössä esitetyn mukaisesti sotilaskäskyasioiden tulevan toimivaltalinjauksen perustaksi sotilaskäskyasioiden aineellinen sisältö. Työryhmä sai toukokuussa jatkotoimeksiannon, jonka mukaan sen tuli valmistella hallituksen esityksen muotoon ehdotus sellaiseksi lainsäädännöksi, jota uuden perustuslain 58 §:n 5 momentissa säädetty sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmä edellyttää.

Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädäntöjohtaja Pekka Pitkänen puolustusministeriöstä ja työryhmässä oli edustus valtioneuvoston kansliasta, pääesikunnasta, Helsingin yliopistosta, tasavallan presidentin kansliasta, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä ja rajavartiolaitoksesta.

Ottaessaan vastaan esityksen puolustusministeri Jan-Erik Enestam sanoi pitävänsä tärkeänä, että nyt perustuslakiuudistuksen myötä Tasavallan Presidentin sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettely selkiytyy, kun lailla säädetään, mistä asioista presidentti päättää sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyssä. Hän korosti myös, että samalla sotilaskäskyasioiden sisältö täsmentyy. Lisäksi ministeri Enestam tähdensi, mm. " Presidentin muodollisesti sotilaskäskyasioina päätettävien asioiden määrä lisääntyy. Perustuslakiuudistuksella parlamentaarinen vastuu on ulotettu myös sotilaskäskyasioihin, kun presidentin päätöksenteossa edellytetään ministerin myötävaikutusta.

Uudistus on puolustusvoimien parlamentaarisen valvonnan kannalta merkityksellinen", ministeri Enestam korosti.

Palaa otsikoihin