13.4.1999 Puolustusvoimien kansainvälisten asioiden työryhmän mietintö: "Kansainvälinen toiminta osaksi puolustusvoimien tehtäviä"

Puolustusministeriön asettama kansainvälisten asioiden työryhmä esittää mallia, jonka mukaan osa hallinnonalan hoitamista kansainvälisistä tehtävistä tulee liittää osaksi puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä.

Työryhmä korostaa, että puolustusvoimien päätehtävänä on yksiselitteisesti kansallinen puolustus. Kansainvälisessä toiminnassa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta sotilaallisen yhteistyön ja kriisien hallintaan osallistumisen avulla. Kansainvälinen toiminta tukee täten välillisesti kansallista puolustusta.

Kansainvälistymisen uudet haasteet - Suomen puolustuksen ulottuvuudet

Puolustushallinnon rooli kansainvälisissä asioissa on oleellisesti muuttunut turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön myötä. Yhteistoiminta ulkoasiainhallinnon kanssa on tiivistynyt. Puolustuspoliittinen ja sotilaallinen yhteistyö ovat saaneet uusia muotoja, jotka eivät sovellu vanhoihin rakenteisiin ja toimintatapoihin.

Suomen puolustuksessa voidaan nähdä kolme ulottuvuutta. Järjestelmän ydin ja keskeisin osa on Suomen alueen ja kansan puolustaminen. Seuraavalla kehällä on Suomen etujen puolustaminen, jolla tarkoitetaan osallistumista kriisien hallintaan ja rajoittamiseen Euroopassa. Siinä on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta sotilaallisen yhteistyön keinoin. Puolustuksen uloimmalla kehällä on yhteisten arvojen puolustaminen. Suomi ottaa mahdollisuuksiensa mukaan osaa YK:n rauhanturva- ja humanitaarisiin operaatioihin myös Euroopan ulkopuolella.

Puolustushallinto on tullut aktiiviseksi toimijaksi myös kansainväliselle kentälle. Työryhmä näkee, että hallintojen toimintakentät ovat osittain päällekkäisiä. Ulkopoliittisen, puolustuspoliittisen ja sotilaallisen toiminnan rajat vaativat selkiyttämistä. Uusi tilanne edellyttää hallintojen välisen ja puolustushallinnon sisäisen tehtäväjaon määrittelyä.

Rauhanturvaamisesta kriisien hallintaan - Suomen turvallisuuden vahvistamista maan rajojen ulkopuolella

Kehitys Euroopassa korostaa tarvetta rajoittaa alueelliset kriisit niiden syntysijoille. Perinteisen rauhanturvaamisen rinnalle on syntynyt tarve uudenlaiselle kriisinhallinnalle, jonka tavoitteena on konfliktin poliittinen, taloudellinen, humanitaarinen ja sotilaallinen ratkaisu. Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävänä on turvata ja edesauttaa tämän ratkaisun syntymistä. Puolustushallinnolle tämä on merkinnyt vastuun lisääntymistä kansainvälisissä tehtävissä.

Osallistuminen kansainväliseen kriisienhallintaan edellyttää etukäteen luotuja valmiuksia. Puolustushallinnon poliittista ja sotilaallista valmiutta osallistua päätöksentekoon sotilaallisesta kriisinhallinnasta on työryhmän käsityksen mukaan edelleen kehitettävä yhteistoiminnassa ulkoasiainhallinnon kanssa

Nykyisessä rauhanturvatoiminnassa puolustusministeriöllä on tällä hetkellä vastuu monista käytännön asioista. Näitä ovat mm. käynnissä olevien rauhanturvaoperaatioiden johtaminen. Puolustusvoimien rooli nykyjärjestelmässä rajoittuu toiminnan tukemiseen, lähinnä henkilöstön ja kaluston luovuttamiseen operaatioiden tarpeisiin. Vastuunjakoa puolustusministeriön ja puolustusvoimien sisällä olisi työryhmän käsityksen mukaan tarkistettava. Puolustusministeriön tulee vastata poliittisesta ohjauksesta, voimavarojen hankkimisesta, säädösvalmistelusta sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta. Kriisinhallintaan tarkoitettujen joukkojen kouluttaminen, varustaminen, kehittäminen ja operatiivisen valmiuden ylläpito sekä kansallinen vastuu operaatioiden johtamisesta ovat kansainvälisen käytännön mukaisesti selkeästi puolustusvoimille kuuluvia tehtäviä.

Puolustusvoimille uusia tehtäviä

Puolustusvoimien organisaation, henkilöstön ja materiaalin täysimittainen hyödyntäminen edellyttää työryhmän mielestä tiettyjen kansainvälisten tehtävien sisällyttämistä puolustusvoimien tehtäviin. Näin voidaan luoda edellytykset vastata joustavasti kansainvälisyyden asettamiin vaatimuksiin ja suhteuttaa ne kansallisen puolustuksen tarpeisiin sekä hyödyntää kansainvälisestä toiminnasta saatavat tiedot ja yhteydet oman kansallisen puolustuksemme kehittämisessä. Samalla kansainväliset tehtävät ja niiden edellyttämä koulutus voidaan paremmin ottaa osaksi henkilöstösuunnittelua, rauhanturvatehtävät mukaan lukien.

Lainsäädännön kehittämistarpeita

Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen puolustushallinnossa aiheuttaa työryhmän käsityksen mukaan muutospaineita myös lainsäädäntöön. Puolustusministeriön ja puolustusvoimien välinen työnjako olisi vahvistettava muuttamalla lakia puolustusvoimista. Kansainväliset tehtävät tulisi liittää osaksi puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä.

Yksi ongelma on rauhanturvaamislain soveltamisala ja terminologia. Lain soveltamisalasta johdettu laajennetun rauhanturvaamisen käsite on epäselvä. Esimerkiksi osallistuminen humanitaarisiin avustusoperaatioihin on nykyisten säädösten perusteella hankalaa. Työryhmä katsoo, että rauhanturvaamislain soveltamisalaa olisi tarkistettava osana puolustusministeriön ja puolustusvoimien työnjaon uudelleenmäärittelyä. Työryhmä ei ole ottanut kantaa lain voimankäyttösäännöksiin.

Terävöittämistä kansainvälisen osallistumiseen

Näkyvä osa puolustushallinnon kansainvälisyyttä on työskentely pysyvästi tai tilapäisesti ulkomailla. Toimintaympäristön muutos aiheuttaa työryhmän mielestä tarpeen kehittää puolustushallinnon kansainvälisen työskentelyn periaatteita. Puolustushallinnon sisäistä tehtävänjakoa on tarkistettava tehtävien luonteen muutosta vastaavaksi. Puolustusministeriön ohjaavaa otetta olisi vahvistettava. Pääesikunnan sisäistä työnjakoa sekä toiminnallisia ja hallinnollisia johtosuhteita tulisi tarkistaa.

Koordinaatiota kansainväliseen materiaalialan yhteistoimintaan

Mahdollisuudet Suomen puolustusta hyödyttävään kansainväliseen materiaalialan yhteistyöhön ovat lisääntyneet. Sen kehittäminen edellyttää työryhmän käsityksen mukaan puolustuspoliittisen ohjauksen ja puolustusmateriaaliyhteistyön yhteensovittamista. Puolustusministeriön ja pääesikunnan välistä yhteistoimintaa tulisi tiivistää. Pääesikunnassa tulisi selkiyttää rajapintoja kansainvälisen materiaalialan ja muun kansainvälisen toiminnan välillä sekä määrittää toimijoille omat roolinsa.

Henkilöstövoimavarat - kriittinen resurssi

Kansainvälisten tehtävien parissa koti- ja ulkomailla palvelee yhteensä noin 500 puolustushallinnon palkattua henkilöä, mikä on noin 2,7 %:ia puolustushallinnon 18 000 palkatusta henkilöstöstä. Nopeasti lisääntyneet kansainväliset tehtävät näkyvät pulana henkilöstöresursseissa. Työryhmän arvion mukaan kansainvälisiin tehtäviin ulko- ja kotimaassa on tarve lyhyellä aikajänteellä suunnata puolustusvoimien sisäisin järjestelyin 150 - 180 henkilöä lisää. Ulkomaanpalvelus tulisi saattaa normaaliin sotilaalliseen urakiertoon liittyväksi toiminnaksi.

Mietinnön laatimisesta on vastannut puolustusministerin 18.3.1998 asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluvien kansainvälisten tehtävien järjestämistä sekä työnjakoa puolustusministeriön ja pääesikunnan välillä. Työryhmän puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Ilkka Puukka (PLM) ja jäseninä sekä puolustusministeriön että pääesikunnan edustajia. Mietinnön laatimiseen osallistui myös useita asiantuntijoita sekä puolustusministeriöstä että pääesikunnasta.

Työryhmä esittää, että mietintöön sisältyvät suositukset toimeenpannaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Palaa otsikoihin