1.9.1999 Puolustusministeri Jan-Erik Enestam vuoden 2000 puolustusbudjetista

"Puolustusministeriön pääluokka kasvaa vuonna 2000 noin 9% vuoteen 1999 verrattuna.

Kasvu johtuu pääasiallisesti vuodelle 2000 siirretyistä maksatuksista sekä rauhanturvaoperaatioiden kustannuksista. Materiaalihankintojen painopiste on siirtymässä Hornet-maksuista valmiusyhtymien varustamiseen ja tulevien hankkeiden kehittämiseen. Vuoden 1997 puolustuspoliittisen selonteon mukaiselle rahoitustasolle ei kuitenkaan vielä vuonna 2000 päästä.

Uskottavan puolustuskyvyn ja toimintakykyisen reservin kannalta on vuonna 2000 toteutettava kertausharjoitusten huomattava lisääntyminen positiivinen ja tarpeellinen asia viime vuosina puolustuskyvyn kannalta luvattoman alhaiseen tasoon nähden. Tässäkään asiassa ei kuitenkaan vielä päästä selonteon mukaiseen sodan ajan joukkojen operatiiviseen tarpeeseen.

Vuoden 2000 puolustusministeriön talousarvioesitykseen sisältyy kaksi uutta tilausvaltuutta, joista aiheutuu menoja vuonna 2000 yhteensä 55 Mmk, ja vuosina 2001-2005 yhteensä 3 760 Mmk. Tilausvaltuuksilla on oleellinen merkitys puolustusvoimien johtamiskyvyn ja ilmapuolustuksen toimintamahdollisuuksien säilyttämiselle.

Suomi osallistuu Euroopan turvallisuuden kannalta tärkeään KFOR-rauhanturvaoperaatioon Kosovossa yhdellä pataljoonalla. Suomen osallistuminen KFOR-operaatioon tulee vuonna 2000 maksamaan valtiolle suunnitelmien mukaan n. 300 Mmk, josta ulkoministeriön osuus on yli 70 % ja puolustusministeriön alle 30 %".

Puolustusbudjetti vuodelle 2000

Hallituksen talousarvioesityksessä esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle määrärahoja ensi vuodelle yhteensä 9 808 Mmk, mikä on lähes 820 Mmk enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus valtion kokonaismenoista on 4,9 %, kun se tämän vuoden talousarviossa on 4,8 % ja viime vuonna 5,4 %.

Määrärahojen kasvu vuodelle 2000 johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että aikaisemmin myönnettyjen puolustusmateriaalihankintojen maksatuksia on siirretty edellisiltä vuosilta vuodelle 2000 yhteensä 493 Mmk. Lisäksi päätökset Suomen laajasta osallistumisesta rauhanturvaoperaatioihin merkitsevät lisäpanostusta puolustusministeriön rauhanturvaamismenoihin 98 Mmk enemmän kuin vuoden 1999 talousarviossa. Kosovon KFOR-operaation osalta YK:n antama mandaatti on jatkuva, jolloin rahoituskin on talousarvioesityksessä varattu koko vuodelle, eikä vain osan vuotta kattavalle mandaatille, kuten useimmissa aiemmissa operaatioissa ja talousarvioissa on tehty.

Talousarvioesitykseen sisältyy määrärahoja puolustusmateriaalihankintoihin 3 700 Mmk. Ehdotukseen sisältyy kaksi uutta tilausvaltuutta vuosille 2000 - 2005, tiedustelun, valvonnan ja johtamisjärjestelmien hankinnan valtuus yhteensä 2 665 Mmk sekä ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen valtuus yhteensä 1 150 Mmk. Vuoden 2000 maksuosuudet em. tilausvaltuuksista olisivat yhteensä vain 55 Mmk. Muilta osin puolustusmateriaalihankintamenot muodostuvat torjuntahävittäjien uusimisen sekä niiden ase- ja huoltojärjestelmien menoista 963 Mmk, tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luomisen menoista 1 233 Mmk, valmiusyhtymien varustamisen menoista 801 Mmk, indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvista menoista 450 Mmk sekä muista puolustusmateriaalimenoista 198 Mmk.

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja 5 616 Mmk, jossa on lisäystä yli 425 Mmk tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Lisäyksellä pyritään toteuttamaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia, jotka merkitsevät rahoituksen siirtämistä materiaalihankinnoista toimintamenoihin. Määrällisesti ei kuitenkaan ole saavutettu aivan selonteon mukaista rahoitustasoa. Ottaen huomioon viime vuosina tehdyt palkankorotukset ja valtion budjetointimuutokset voidaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen arvioida olevan vuonna 2000 hieman alle 300 Mmk pienemmät kuin selonteossa on esitetty. Talousarvioesityksen mukaisella toimintamenolisäyksellä kyetään kuitenkin turvaamaan varusmieskoulutuksen laadullinen taso, parantamaan viime vuosina huonontunutta kaluston huolto- ja kunnossapitotilannetta sekä lisäämään reserviläiskoulutuksen määrää tämänvuotisesta erittäin alhaisesta n. 2 000 koulutettavan määrästä mahdollisesti lähes 20 000:een koulutettavaan. Toimintamenojen lisäyksen hyödyt riippuvat kuitenkin vielä syksyn palkkaratkaisuista, koska valtioneuvoston budjettipäätöksen mukaan mahdolliset korotukset rahoitetaan kullekin hallinnonalalle jo esitettävistä määrärahoista ilman lisärahoitusta.

Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin esitetään määrärahoja 243,5 Mmk, mikä on 50 Mmk enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Rakentamisella pyritään ennen kaikkea turvaamaan puolustusvoimien rakennemuutoksen toteutus. Merkittävimmät rakennuskohteet ovat valmiusyhtymät Kajaanissa, Valkealassa ja Säkylässä, joiden koulutus- ja huoltorakennuksiin esitetään yhteensä yli 62 Mmk.

Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään määrärahoja 159 Mmk, mikä on yli 98 Mmk enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Määrärahat kattavat kaikkien tällä hetkellä tiedossa olevien rauhanturvaamisoperaatioiden menot. Esitys perustuu mm. Bosnian SFOR-operaation 25 Mmk tarpeeseen 20.6.2000 saakka ja Kosovon KFOR-operaation 88 Mmk tarpeeseen koko vuodelle 2000.

Palaa otsikoihin