Puheet
Puolustusministerin tervehdys maanpuolustuskurssin avajaisissa
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen esitti 22.1.12007 tervehdyksen 180. maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä
Puolustusvoimain herra komentaja.
Hyvät 180. maanpuolustuskurssin osanottajat, kunnioitetut kummikurssin edustajat, naiset ja miehet!
EU-puheenjohtajuuskaudesta tehdään jälkianalyyseja. Se on tarpeen tulevia koetoksia varten. Suomi toteutti pj-kaudelle asetetut puolustus- ja kriisinhallintatavoitteet lähes 100-prosenttisesti. Onkin kysyttävä, miten toimimme onnistuaksemme.
Menestyksellinen toimintatapamme perustuu ainakin viiteen toisiaan tukevaan lähtökohtaan. Ensimmäinen on käytännönläheisyys. Lähestyimme periaatteellisista syistä vaikeita kysymyksiä siitä näkökulmasta, että käytännön yhteistyö, esimerkiksi operaatioissa EU:n ja Naton välillä, pitää saada toimimaan. Pyrimme "deideologisoimaan" mahdolliset ongelmat.
Toinen tukijalka on yhteisen politiikan korostus. Pienen maan etu on se, että kyetään yhteisen politiikan rakentamiseen. EU:n puitteissa tämä tarkoittaa politiikkaa, jota kaikki jäsenmaat voivat tukea. Esimerkiksi nopean toiminnan joukkoihin ottavat osaa kaikki jäsenmaat. Tätä perusperiaatetta tukee läheisesti myös ns. pienten askelten politiikka. Useimmiten on viisasta edetä rauhallisesti lyhyin askelin. Tästä on suoraan johdettavissa neljäs lähtökohta, pyrkimys tuloksiin julistuksellisuuden sijasta. Emme niinkään julista, mieluummin toimimme. Yhteistä etua korostavalla pienten askelten politiikan avulla saavutetaan konkreettisia tuloksia, myös omalta kannaltamme. Tällainen politiikka tuo Euroopan Unionin lähemmäksi kansaa.
Viimeinen periaate on ehkä tärkein. Se on sanansa pitäminen. Meillä on perinteisesti sellainen maine, että meihin voi luottaa. Tämän olemme vuosien saatossa saavuttaneet muun muassa kansainvälisissä operaatioissa. Näin tapahtui myös EU-puheenjohtajuuskaudella. Suomen toiminta oli johdonmukaista ja rehellistä. Muut ovat voineet luottaa siihen, että lupaamamme pitää ja että meillä ei ole piiloagendaa.
EU-puheenjohtajuuskausi oli merkittävä merkkipaalu puolustusministeriön ja puolustusvoimien kansainvälisessä toiminnassa. Selviydyimme siitä hyvin ja olemme näin edistäneet Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Viestikapula ei pudonnut. Saksa jatkaa Suomen työtä.
***
Suomessa käydään todellista turvallisuuspoliittista keskustelua. Ns. pyhiä asioita ei ole. Turvallisuuttamme koskevista kaikissa asioista keskustellaan avoimesti. Elämme kypsässä tasavallassa.
Silloin tällöin yksittäiset asiat ottavat yliotteen niin, että perspektiivi ja suhteellisuuden taju häviää. Niitä liioitellaan ja niistä tehdään laajoja yleistyksiä, vaikka aihetta ei ole. Suomen ja Ruotsin ulko- ja puolustusministereiden tapaamisen käsittely mediassa varsinkin etukäteen on tuorein esimerkiksi mielikuvituksen voimasta.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu on oudolla tavalla Nato-ehdollistettua. Miltei jokainen turvallisuus- ja sotilaspoliittinen asia kytketään Nato-jäsenyyteen. Sopuli-ilmiö toimii. Korostan, että yhteistyö ja jäsenyys ovat tykkänään kaksi eri asiaa.
Vuoden 2008 selonteon valmistelusta tulee aito ja vaativa ponnistus. Vuonna 2007 muodostettava hallitus joutuu tekemään linjavalintoja. Se johtuu ainakin kahdesta asiasta. Uudet uhat ovat todellisia myös oman turvallisuutemme näkökulmasta. Vuoden 2004 selonteon jälkeen olemme kohdanneet uusia uhkia. Tsunami oli sellainen. Ympäristö- ja ilmastomuutokset näyttävät tuovan yllätyksellisiä uhkia elämäämme. Johtopäätös on, että elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tähtäävä yhteistoimintamalli vaatii jatkuvaa kehittämistä.
Toisekseen Suomen omaperäinen puolustusratkaisu punnitaan jälleen kerran. Asejärjestelmien kallistuminen ja julkisen talouden ahtaus 2010-luvulla tekevät puolustuspoliittisesta pohdinnasta aidon. Jos Suomen puolustusratkaisua halutaan jatkaa nykypohjaisesti, kuten suurten puolueiden johtajat ovat ilmoittaneet, on ratkaistava, millä eväillä omintakeista puolustusratkaisua toteutetaan niin, että se on uskottava 2010-luvun loppupuolella myös ulkopuolisin silmin. Kun sanoo A, on sanottava B. Uskon, että suuret puolueet vastuunsa tuntien sopivat niistä eväistä. Suomalainen paradoksi on, että puolustuksen nykyisten perustekijöiden pysyttäminen uskottavina edellyttää tiivistyvää monenkeskistä ja kahdenvälistä kansainvälistä yhteistoimintaa.
Vuoden 2004 selonteko merkitsi pitkää askelta puolustusvoimiemme kehittämisessä. Uudistuksia on toteutettu näiden vuosien aikana. Ne valmistuvat pääosin vuoteen 2008 mennessä. Muutoksia on luvassa myös jatkossa.
Vuoden 2008 selonteon valmistelulla on hyvät lähtökohdat. Suomella on perustehtävien suorittamiseen uskottavasti pystyvät puolustusvoimat, ja kansa tukee tätä linjaa. Tältä pohjalta ongelmat voidaan ratkaista.
Pidän myös tärkeänä, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on eduskuntavaalikeskustelun agendalla. Kannat esiin, NATOsta lähtien. Tuskin se yltää ykkössijalle, mutta ei sitä voi eikä pidä sivuuttaakaan.
***
Toivotan kurssilaisille menestystä nyt alkavalla maanpuolustuskurssilla. Tulette seuraavien viikkojen aikana saamaan vankan tietopaketin siitä, millä tavoin Suomi toimii kriisi- ja poikkeusoloissa rauhan ja sodan aikana. Tämä hyödyttää paitsi isänmaata myös teitä. Osallistukaa ja vaikuttakaa!
Hyvää kevättä. Kiitos.