Puolustusministerin puhe Puolustushallinnon palvelukeskuksen avajaisissa

Arvoisat kutsuvieraat.

Hyvät naiset ja miehet.

Kiitän palvelukeskuksen johtaja Helena Lappalaista tervetuliaissanoista ja kutsusta tähän tilaisuuteen vihkimään kulttuurihistoriallisessa arvokkaassa ympäristössä sijaitsevat perusparannetut tilat palvelukeskuskäyttöön. Mielenkiintoinen taival vuonna 1913 valmistuneesta miehistökasarmista täysin uudenaikaiseksi avokonttoriperiaatteella toimivaksi palvelukeskukseksi. Uskon, että kohta nähtävää onnistuneesti toteutettua perusparannushanketta tullaan pitämään esimerkillisenä ratkaisuna toimivasta palvelukeskustilasta.

Tiloihin on palvelukeskuksen johtajan toivomuksesta sijoitettu historian havinan vastapainoksi Valtion taidetoimikunnalta käyttöön saatua nykytaidetta. Siis tässäkin vihkimisen kohteesta löytyy perinteen mukaisesti jotain uutta ja jotain vanhaa. Itse rakennus ja valtion hallintorakenne ovat perustaltaan vanhaa, mutta toimitilaratkaisu ja palvelukeskuksen toimintamalli modernia, kuten valittu taidekin.

Hyvä juhlayleisö!

Edustamani hallituksen ohjelmassa tärkeänä julkisen hallinnon kehittämisperiaatteena on tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto. Samalla hallitus haluaa edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Tästä puolustushallinnossa on tuore esimerkki maavoimien kunnossapitotoiminnan kumppanuuden käynnistäminen Millog Oy:n kanssa. Puolustusministeriön hallinnonalalla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tätä toimintamallia laajemmaltikin varsinkin, kun tulevassa valmiuslaissa voidaan yritysten palveluita käyttää entistä joustavammin.
Tilaaja-tuottajamallia sovelletaan myös valtion sisäisten konsernipalvelujen kehittämisessä. Valtioneuvoston viime vuotisten kehyspäätösten toimenpiteiden painopiste on henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalveluissa, joissa palvelukeskusmalli on haluttu ottaa käyttöön. Aikaisemmin tätä samaa tavoitetta ovat edistetty jo toteutetulla valtion kiinteistöuudistuksella, jossa omistajuus siirrettiin liikelaitoksille ja virastot siirtyivät käyttäjäasiakkaiksi. Vastaava kehitys on tapahtunut valtion hankintatoimessa, jonka keskeinen elementti oli valtion uusimuotoisen yhteishankintayksikön perustaminen.

Valtiokonsernin tavoitteena on aikaansaada taloudellisuutta, tuottavuutta ja toimintavarmuutta sekä ammatillisuutta ohjaamalla virastoja käyttämään yhteisiä ja keskitettyjä konsernipalveluja. Näitä koskevien kehittämishankkeiden toteutus voi viedä aikaa ja vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. Tuotannollisen tehokkuuden vastapainona tilaaja- ja asiakasorganisaatioihin on synnytettävä vaativan asiakkuuden osaaminen.

Valittu kehityssuunta on tarpeen, koska noin neljäkymmentä prosenttia valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa työskentelevistä siirtyy seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle. Eläköityminen lisää tulevaisuudessa kilpailua ammattitaitoisesta työvoimasta. Toiminnan tuottavuutta tulee samalla parantaa. Ainoastaan kaksi kolmasosaa eläköityneistä tai valtiolta muualle siirtyneistä työpaikoista on tarkoitus täyttää uudelleen. Suomen tulevaisuuden kilpailukyky edellyttää julkisen sektorin koon hallintaa.
Käynnistynyt palvelukeskuskehitys on osoitus valtion byrokratian muuntumisesta palvelutuotannon suuntaan. Palvelukeskustoiminnan kohteena olevia valtion talous- ja henkilöstöhallinnon sisäisiä perustehtäviä pidettiin pitkään osana valtion perushallintoa. Nyt näistä osa on tuotteistettu palveluiksi, joita neljä valtion palvelukeskusta on alkanut tuottaa asiakasvirastoilleen tämän vuoden alusta maksullisina palveluina.

Talous- ja henkilöstöhallinnon odotetaan palvelevan nykyistä joustavammin ja paremmin ministeriöiden ja virastojen varsinaista ydintoimintaa. Tavoitetilan mahdollistaa keskittämisen lisäksi myös se, että asiointi ja asioiden käsittely on sähköistynyt ja automatisoitunut ja siihen on tullut itsepalveluelementtejä. Toiminta ei välttämättä enää ole sidoksissa aikaan ja paikkaan perinteisellä tavalla. Tämä mahdollistaa myös alueellistamistoimenpiteet, joiden kärkihankkeita palvelukeskukset ovatkin.
.
Palvelukeskustoimintamallia on valtiohallintotasolla kehitetty ja toteutettu valtiovarainministeriön ohjauksella ja Valtiokonttorin Kieku-ohjelman puitteissa. Puolustusministeriö on ollut alusta pitäen aktiivisesti mukana tässä työssä.

Puolustusministeriön hallinnonalan kannalta on tärkeää, että uusilla järjestelyillä turvataan puolustusvoimien ydintehtävien asettamat vaatimukset sekä normaali- että poikkeusoloissa. Koko valtion palvelukeskusverkoston rakentamisessa Puolustushallinnon Palvelukeskus on ottanut poikkeusoloihin varautumisen erityiseksi kehittämiskohteekseen yhdessä puolustusvoimat-asiakkaansa kanssa.
Tuoreessa hallituksen kehyspäätöksessä on tavoitteena muodostaa 1.1.2010 valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkostosta yksi hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä palveluja tuottava yksikkö. Sen on tarkoitus olla yhtenäisesti johdettu, yhteisiä toimintatapoja ja rakenteita noudattava sekä toimia yhtenäisillä henkilöstö- ja palkkapoliittisilla periaatteilla. Virasto on valtiovarainministeriön ohjauksessa ja sijaitsee useassa jo perustetussa toimipisteessä.
Vuoden 2008 talousarviossa on valtiovarainministeriön rahoituksella varauduttu hankkimaan palvelukeskusten ja virastojen käyttöön yhteinen, keskitetysti rahoitettu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä tukipalveluineen.

Hyvät juhlavieraat.

Puolustusministerinä voin todeta ylpeänä, että Puolustushallinnon Palvelukeskus eli PHPK aloitti ensimmäisenä valtion palvelukeskuksena toimintansa jo 1.3.2005 täällä Hämeenlinnassa.

Palvelukeskuksen ensimmäinen asiakas oli puolustusvoimat, jolle on tuotettu palkkahallintoon liittyviä palveluita vuodesta 2005 lukien. Puolustusvoimien taloushallintopalvelut siirrettiin palvelukeskukselle pääosin viime vuoden aikana. Puolustusministeriön asiakkuus palvelukeskuksessa on käynnistynyt alkuvuodesta 2008. Puolustushallinnon Rakennuslaitos on tulossa asiakkaaksi vuonna 2009.

Itsenäisenä puolustusministeriön alaisena virastona PHPK aloitti tämän vuoden alussa. Vasta virastoksi tuleminen mahdollisti muiden hallinnonalojen virastojen asiakkuuden. PHPK:n osuus on noin 30% valtion palvelukeskusten tuottamista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista. Nyt vihittävä toimitila on ikään kuin huomenlahja tuoreelle palvelukeskusvirastolle, jossa henkilökunta kokonaisuudessaan vasta nyt pääsee työskentelemään saman katon alla.

Olen erittäin iloinen siitä, että ulkoasiainministeriö valitsi PHPK:n hallinnonalansa palvelukeskuskumppaniksi ja on palvelukeskuksen uusin asiakas. Ulkoasianministeriön palvelukeskusasiakkuus on tarkoitus käynnistää täysimääräisenä vuoden 2009 alusta.

Käsittääkseni synergiahyödyt PHPK:n ja ulkoasianministeriön kesken ovat merkittävät ja suuntautuvat tulevaisuuteen. Ulkoisen turvallisuuden klusterin kehittyvä yhteistyö on muutenkin mielestäni tarkoituksenmukaista ja tärkeätä. Onhan ulkoasianministeriö rahoittamassa noin puolet ulkomailla tapahtuvan sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista.

Hyvät läsnäolijat!

Palvelukeskustoiminnalta haettavien hyötyjen aikaansaamisessa tarvitaan
kaikkien osapuolten - palvelukeskuksen ja asiakasvirastojen sekä ohjaavan ministeriön - tiivistä ja hyvää yhteistyötä.

Ministeriön ohjaus on lähinnä omistajaohjausta ja tärkeimmäksi ohjausmalliksi halutaan kehittää sopimuksiin perustuva asiakasohjaus. Tämä korostuu erityisesti ulkoasiainministeriön suhteen, johon puolustusministeriön ohjaustoimet eivät ulotu. Niinpä PHPK:n pitää itse lunastaa paikkansa sen palvelutuottajana. Puolustusministerinä haluan antaa PHPK:lle kaiken sen omistajaohjauksen kautta syntyvän tuen, joka mahdollistaa meille niin tärkeän ulkoasiainministeriön asiakkuuden säilyvän ja kehittyvän suotuisasti.

Palvelukeskusmalliin siirtyminen vaatii uudenlaista asennoitumista ja oppimista sekä muutoksen kokonaishallintaa. Työ on vielä kesken, vaikka palvelukeskukset on jo perustettu. Muutoksia pitää tapahtua myös asiakasvirastoissa niin asenteissa kuin toimintatavoissa, jotta tuottavuustavoitteet saavutetaan. Voidaan jopa puhua pois oppimisesta.  Puolustushallinnon omaa kehittämishanketta ollaan jatkamassa tältä pohjalta ministeriön johdolla uusien roolien selkeyttämiseksi ja niihin liittyvien toimintatapojen vakiinnuttamiseksi.

Uskon, että PHPK:n henkilöstön ammattitaitoa heidän omassa ydintoiminnassaan tullaan arvostamaan ja kasvavaa osaamista tarvitaan tulevien haasteiden kohtaamisessa. Asiakkailla on oikeus odottaa paljon myös jatkossa. Palvelukeskuksen uusissa tuotteissa on vielä kehittämispotentiaalia. Toivon, että nyt käyttöön vihittävä hieno toimitila antaa uskoa jatkotyölle.
Toivotan onnea ja menestystä PHPK:lle sen uusissa tiloissa.

Arvoisat kutsuvieraat.

Ohjelman mukaan tilaisuuden tämä osuus päättyy Hämeen maakuntalauluun. Laulu on ansainut hyvin paikkansa. Onnittelen Hämettä ja Hämeenlinnan kaupunkia, josta on tullut merkittävä, ehkäpä suurin valtion palvelukeskusten osaamiskeskittymä. Valtion palvelukeskuskokonaisuutta Hämeenlinnassa ollaan edelleen laajentamassa usean sadan henkilön suuruiseksi.

Palaa otsikoihin