Puheet
Puolustusministeri veljeskodin 25-vuotisjuhlassa
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen piti 23.2.2007 puheen Iisalmen Veljeskodin 25-vuotisjuhlassa
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat Iisalmen Veljeskodin asukkaat ja ystävät, hyvät Veljeskodin 25-vuotisjuhlan osanottajat, naiset ja miehet!
Iisalmen Veljeskoti juhlii tänään toimintansa 25-vuotistaivalta. Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri ryhtyi 1970-luvun lopussa valmistelemaan korkeatasoisten palvelutalojen rakentamista jäsenistönsä vanhuuden turvaksi.
Iisalmen Veljeskotia ryhdyttiin rakentamaan lokakuussa 1980 ja työ saatiin valmiiksi runsas vuosi myöhemmin. Uusi Veljeskoti otti vastaan ensimmäiset kuntoutusasiakkaansa helmikuun 17. päivänä 1982 ja laitoshoitoasiakkaat kaksi viikkoa myöhemmin. Iisalmen Veljeskoti oli ensimmäinen hoitolaitos Suomessa, joka sai ottaa asumaan sotainvalideja myös puolisoineen.
Jo vuonna 1983 tehtiin sopimus Veljeskodin laajennushankkeesta. Näin saatiin tarkoituksenmukaisemmat hoitotilat vaikeavammaisille sotainvalideille. Laajennusosa vihittiin käyttöön syyskuussa 1986. Sen myötä Veljeskoti oli laajentunut 124 asiakaspaikkaa käsittäväksi nykyaikaiseksi hoitolaitokseksi. Toinen laajennusosa valmistui vuonna 1993. Se sisälsi mm. ajanmukaisen ravitsemuskeskuksen.
Veljeskodin toiminnan kehittäminen ei pysähtynyt tähän. Viime vuosikymmenen loppupuolella se osallistui valtakunnalliseen veteraanien hoidon ja kuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Myös uusia tiloja rakennettiin ja hankittiin. Toimitilat peruskorjattiin vuosina 2002-2005, ja vuonna 2006 Veljeskoti avasi uuden toimipisteen myös Kuopiossa. Veljeskodin hoitopäivien määrä on tasaisesti kasvanut nousten viime vuonna jo reilusti yli 40.000 päivän rajan. Käyttöaste on samassa ajassa kohonnut jo yli 96 %:n.
Veljeskoti on näin toteuttanut tehokkaasti tehtäväänsä, tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja sotainvalideille, heidän omaisilleen ja muille veteraaneille. Näiden palvelujen lisäksi Veljeskoti tarjoaa myös muille asiakkaille itsenäistä elämänhallintaa ja toimintakykyä tukevia kuntoutus-, hoito- ja tutkimuspalveluja. Tunnustuksena laadukkaasta hoidosta, kuntoutuksesta ja asiakaspalvelusta Veljeskoti on saanut SFS-sertifikaatin.
Iisalmen Veljeskodilla on ollut ja on tärkeä asema ja vastuu Pohjois-Savon sotainvalidien ja sotiemme veteraanien kuntoutuksessa ja hoidossa. Iisalmen Veljeskoti ansaitsee meidän kaikkien vilpittömän kiitoksen ja kunnianosoituksen tekemästään uupumattomasta työstä niiden suomalaisten hyväksi, jotka omalla työllään ovat rakentaneet Suomesta sellaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jollainen se tänä päivänä on.
On tärkeää, että me sotien jälkeen syntyneet sukupolvet huolehdimme sotiemme veteraanien hyvinvoinnista ja terveydestä parhaalla mahdollisella tavalla. Vastaamme parhaiten sotainvalidien ja muiden veteraanien meille jättämästä perinnöstä pitämällä hyvää huolta Suomen valtiollisesta itsenäisyydestä ja turvallisuudesta sekä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Se on nyt meidän haasteemme.
Valtiollisen itsenäisyyden peruskivi on omissa käsissä oleva uskottava kansallinen puolustus. Se on puolustusvoimiemme päätehtävä. Siihen käytetään noin 95 % puolustushallinnon kaikista voimavaroista. On paikallaan muistuttaa, että suomalaisilla itsellään on vastuu kansallisesta puolustuksestamme riippumatta siitä olemmeko liittoutuneita vai emme. Puolustuksemme ydin on aina suomalainen.
Yhtä tärkeää on muistaa, että kansallista puolustusta ei voi rakentaa todennäköisyyksien ja lyhytaikaisten tarkastelujen varaan. Pysyvältä näyttävä rauhantila voi muuttua yllätyksellisesti ja äkillisesti, siitä on historia täynnä varoittavia esimerkkejä. Meihin ei tänään kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Meidän ei silti pidä luulla, että kriisit olisivat lopullisesti jättäneet eurooppalaiset ja suomalaiset rauhaan. Meidän tulee toimia muiden maiden kanssa yhteisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Siksi meidän on jatkossakin huolehdittava puolustusvoimiemme uskottavasta suorituskyvystä. Kysymys on kansakunnan palo- ja henkivakuutuksesta.
Suomalaisten korkea maanpuolustustahto selittyy pitkälle yleisellä asevelvollisuudella ja puolustusvoimien läsnäololla eri puolilla maata. Yleinen asevelvollisuus koostuu ajanmukaisesta varusmiespalveluksesta ja hyvin koulutetusta reserviläisjärjestelmästä. Tavoitteenamme on, että myös tulevina vuosina noin 80 % ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen ja että kaikki koulutetut voidaan sijoittaa sodan ajan joukkoihin. Näin meillä on myös tulevaisuudessa turvanamme aito kansanarmeija, joka on sitoutunut ja valmistautunut maamme kaikkien osien puolustamiseen.
Korkea maanpuolustustahto selittyy myös sillä, että kansalaiset kokevat Suomen puolustamisen arvoiseksi. Siksi on välttämätöntä, että kehitämme suomalaisten hyvinvointia tasa-arvoisuuden hengessä. Mitä oikeudenmukaisemmaksi yhteiskunnaksi Suomi koetaan, sitä herkemmin kaikki väestöryhmät ovat valmiit tekemään työtä maamme puolesta ja tarvittaessa puolustamaan sitä ase kädessä. Ympäröivän maailman muuttumisesta huolimatta tämä ajattelutapa on pätevä myös tulevaisuudessa.
Olen ilolla pannut merkille, että maassamme vallitsee tänään laaja yksimielisyys sotiemme veteraanien aseman parantamisesta. On erinomainen asia, että nuoret sukupolvet suhtautuvat tänään erittäin myönteisesti veteraaneihin ja heidän työhönsä ja ovat siksi valmiita huolehtimaan heidän meille jättämästään perinnöstä. Periaatteesta kaveria ei jätetä on tullut kiinteä osa tämän päivän suomalaisuutta.
Suomen hallitukset ovat poliittisista koostumuksistaan riippumatta parantaneet veteraanien asemaa. En ota esille tätä siksi, että haluaisin ylpeillä aikaansaannoksilla. Siihen ei ole syytä. Sotainvalidien ja veteraanien ja heidän omaistensa elämässä on paljon korjattavaa. Olemme oikealla tiellä. Meidän on jatkettava sotainvalidien ja sotiemme veteraanien elinolojen ja palvelujen kohentamista yhteisenä kansallisena projektina.
Hallituksen tavoitteena on ollut taata kaikille veteraaneille säännöllinen vuosittainen kuntoutusjakso. Painopistettä on siirretty aikaisemmin yleisestä laitoskuntoutuksesta muuhun avo- ja päiväkuntoutukseen. Tällä tavoin saadaan entistä useammat veteraanit, joiden keski-ikä on jo 85 - 86 vuotta, säännöllisen kuntoutuksen piiriin. Myös veteraanien puolisot ovat oikeutettuja laitoskuntoutukseen, mutta eivät ainakaan vielä avo- tai päiväkuntoutukseen.
Kunnista palautettiin vuonna 2005 Valtiokonttorille veteraanien kuntoutusrahoja yli 1,5 miljoonaa euroa tarkoitukseen osoitetusta lähes 50 miljoonan euron määrärahasta. Vaikka rahat palautuvatkin lopulta alkuperäiseen tarkoitukseensa, kaipaa järjestelmä korjausta. Toimenpiteisiin on jo ryhdytty.
Valtiokonttori on aikaisemmin tässä kuussa toimittanut kaikkiin terveyskeskuksiin ja terveyskeskuskuntayhtymiin ohjekirjeen, jossa kehotetaan lähettämään uudet kuntoutettavat osallistumisensa peruuttaneiden tilalle. Veteraanien kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös muutama viikko sitten lääkäreiden valtakunnallisilla neuvottelupäivillä.
Ikääntyneiden sotainvalidien ja veteraanien sekä heidän puolisoidensa elämän ehtoon helpottamisessa ei ole kyse vain erilaisten terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoamisesta sekä asumisen tukemisesta niin tärkeitä kuin ne ovatkin. Yhtä tärkeää on torjua yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Iisalmen Veljeskodin kaltaiset laitokset tarjoavat välttämättömiä sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuutta tavata muita saman elämänkohtalon kokeneita henkilöitä. Siksi meidän on huolehdittava myös henkisen avun antamisesta heille silloin kun he kokevat sitä tarvitsevansa.
Sodat läpikäynyt suomalaisten sukupolvi on rakentanut meille paremman ja turvallisemman isänmaan. Meidän tehtävänämme on valvoa, että tuon isänmaan puolustamisen edellytykset ovat kunnossa. Suomelle on tänä päivänä kansallisesti ja kansainvälisestä arvostetut puolustusvoimat. Sen henkinen ja materiaalinen valmius on rakennettu vastaamaan meihin tänä päivänä kohdistuvia uhkia.
Kansallista puolustusta rakennetaan tiukoissa taloudellisissa puitteissa. Puolustusvoimien toimintakyky on haasteista huolimatta säilynyt mielestäni hyvällä tasolla Suomen kansallinen puolustus on kunnossa. Mielestäni on perusteltua sanoa, että kansallisen puolustuksemme kehittämisessä on yhdistetty tasapainoisella tavalla aikaisemmin mainitsemani kansanarmeijan vahvat myönteiset ominaisuudet ja puolustusvoimien suorituskykyä parantavat nykyaikaiset teknologiset ratkaisut.
Esitän Iisalmen Veljeskodille Valtioneuvoston ja puolustusministeriön lämpimän tervehdyksen. Onnittelen lämpimästi Iisalmen Veljeskotia, sen henkilökuntaa ja sen asukkaita ja asiakkaita tämän merkkipäivän johdosta. Lausun kunnioittavat kiitokseni kaikille Veljeskodin toimintaan kuluneen neljännesvuosisadan aikana osallistuneille henkilöille ja tahoille. Jatkukoon Veljeskodin arvokas työ myös tulevina vuosina.