Puheet
Puolustusministeri Stefan Wallinin puhe Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistyksen syyskokouksessa
Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistyksen syyskokous
Turku 27.10.2011
Herra Puheenjohtaja, Arvoisat Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistyksen syyskokouksen osanottajat, Hyvät naiset ja herrat.
Alkuun kiitän teitä kutsusta ja mahdollisuudesta tulla puhumaan teille ajankohtaisesti kiinnostavasta aiheesta; ”Puolustusvoimat muutoksessa”.
Euroopan unionin ja suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste tällä hetkellä on talous. Pelko Kreikan pelastamisoperaation epäonnistumisesta ja sen johtaminen maailmanlaajuisen talouskriisin syvenemiseen on aiheellinen.
Valtion talouden tasapainottaminen on haaste. Ensi vuonna lainaamme 7 mrd lisää ja pelkästään korkomenoina valtiovelka maksaa 2,36 mrd eli 4500 euroa joka minuutti. Haaste koskee myös puolustusvoimia vuodentakaisia arvioita suuremmalla tavalla. Yrityksistä huolimatta emme ole saaneet kulurakennettamme tasapainoon henkilöstö- ja kiinteistömenojen jatkuvan kasvun takia. Samalla puolustusmateriaali on yhä kalliimpaa hankkia, ylläpitää ja säilyttää. Nykyiset ja erityisesti tulevien vuosien taloudelliset resurssit huomioiden tilanne on kestämätön. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaankin, että hallitus käynnistää puolustusvoimien laajan uudistamisen, jonka tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen.
Puolustushallinto toi jo viime vuonna - eli ennen talousnäkymien huononemista - esiin tarpeensa toteuttaa laaja puolustusvoimien uudistus. Jo tuolloin nähtiin, että Hallituksen budjettilinjauksista riippumatta uudistus on välttämätön. Puolustusvoimilla tulee olla tunnustettu kyky maamme sotilaalliseen puolustamiseen ja muiden lakisääteisten tehtäviensä täyttämiseen myös 2020-luvulla. Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät ovat: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan.
Puolustusvoimien toiminta perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja yleiseen asevelvollisuuteen. Nyt valmisteilla oleva puolustusvoimauudistus nojaa myös näihin periaatteisiin.
Hallitusohjelman mukainen puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen nopeasti ja suunnitellussa rahoituskehyksessä on haaste. Toteuttaminen edellyttää rohkeaa priorisointia, luopumista ja uudelleen kohdentamista. Edessämme on vaikeita päätöksiä, joiden työntäminen tulevaisuuteen ei ole enää mahdollista. Puolustushallinnon käytettävissä olevien resurssien, materiaalisen valmiuden ylläpito ja jokapäiväisen toiminnan jatkuminen on mahdollista tasapainottaa ainoastaan voimakkaan rakenteellisen muutoksen kautta.
Puolustusvoimien uudistuksen lähtökohta on sodan ajan puolustuksen tarpeet. Tärkeimmät osatekijät puolustuskyvyn ylläpidossa ovat ajanmukainen materiaali, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä toimiva infrastruktuuri. Kaikki edellinen edellyttää toimiakseen koulutusta, harjoittelua ja kokemusta; toisin sanoen toimintaa. Puolustusvoimissa tulee saavuttaa budjettitasapaino, jossa noin kolmannes resursseista käytetään materiaaliseen suorituskykyyn, kolmannes palkkamenoihin sekä ulkopuolelta tilattavaan työhön ja kolmannes edellä kuvattuun toimintaan.
Ensimmäisenä säästötoimenpiteenä on yksinkertaisinta, nopeinta ja yleensä mahdollista toteuttaa kohdentamalla se toimintaan. Tämän jälkeen on edellä kuvatun kolmannesbudjettiperiaatteen mukaisesti kohdistettava pysyvät säästöt puolustusvoimien organisaatioon infrastruktuuriin sekä henkilöstöön.
Arvoisat Maanpuolustusyhdistyksen jäsenet, hyvät kuulijat,
Kukaan ei kiistä ettei suomalaisten reserviläisten ja ammattisotilaiden koulutustaso olisi korkealla tasolla. Tästä konkreettinen esimerkki on sotilaidemme toiminta vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa osana monikansallisia joukkoja. Koulutus ja hankittu kokemus ei kuitenkaan yksin riitä. Joukkomme tarvitsevat myös tehtäviensä edellyttämän nykyaikaisen materiaalin. Nykyaikaisen suomalaisen hyvinvointi yhteiskunnan puolustamiseksi ei enää riitä se, että laittaisimme rynnäkkökiväärillä ja ruokapakilla varustettuja sotilaita jokaiselle sillalle ja tienristeykseen. Ihmisten lisäksi tarvitaan nykyaikainen tiedustelu, valvonta- ja johtamisjärjestelmä sekä nopea ja joustava kyky käyttää sotilaallista voimaa koko valtakunnan alueella.
Materiaalihankkeista leikkaaminen voi kuulostaa helpolta, nopealta yksinkertaiselta säästämiskeinolta, mutta sen vaikutukset olisivat puolustusvoimiemme tulevaisuuden suorituskykyyn kannalta kestämättömät. Materiaalihankinnoissa ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia nopeisiin muutoksiin. Ne ovat tutkimuksen, kehittämisen ja testausten tuloksena syntyneitä pitkäaikaisia ja pitkävaikutteisia hankkeita, joiden purkamisesta aiheutuisi säästöjen sijaan kustannuksia.
Tavoitteenamme on, että puolustusvoimien uusi organisaatio ja uudet toimintatavat otetaan käyttöön niinkin nopeasti kuin vuoden 2015 alussa. Näin varmistetaan uudistuksen vaikuttavuus haastavassa rahoitustilanteessa pitkällä aikavälillä. Lisäksi ennakoivilla ja sopeuttavilla toimilla luodaan uudistukselle edellytyksiä ja hallitaan tilapäisesti lähivuosina merkittävästi laskevaa budjettia.
Puolustusvoimien rauhan ajan rakennetta tarkasteltaessa on huomattava, että varusmiesikäluokka tulee pienenemään nykyisestä. Arvioiden mukaan nykyrakenteisiin suhteutettuna olisi puolustusvoimissa vuoteen 2018 tultaessa nelisen tuhatta täyttämätöntä koulutuspaikkaa. Tämä tosiasia on otettava huomioon varuskuntaverkon tulevaisuutta suunniteltaessa. Emme voi jatkossakaan välttyä joukko-osastojen, esikuntien ja laitosten sulkemiselta. Lisäksi on muistettava, ettei Suomea enää puolusteta rauhan ajan ”linna- varuskunnista”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei puolustusvoimien toiminta ja näkyvyys maan eri osissa jatkuisi, vaikka varuskuntarakenteesta tulisikin nykyistä suppeampi. Lakkauttamisten ja yhdistämisten vaikutukset tullaan arvioimaan huolellisesti. Uudistuksen lähtökohtana ovat sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet, mutta kasvavissa määrin myös puolustusvoimien tuki muille viranomaisille osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
Varmuudella uskallan sanoa, että muutos tulee jatkumaan vuosikymmenen puolenvälin jälkeenkin. Suomen puolustusta ei voida uudistaa yksittäisenä, erillisenä ja irrallisena osana laajemmasta kontekstista. Puolustusvoimien rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen ohella meidän on kyettävä avoimesti, rehellisesti ja tosiasioihin perustuen keskustelemaan myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme perusteista.
Venäjänkin vieressä olemme osa euroatlanttista perhettä ja meillä on samat haasteet kuin muilla samanlaisen arvopohjan jakavilla valtioilla. Sisäänpäin käpertymisellä ei Suomen asiaa ole mahdollista puolustaa.
On selvää, että kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin ovat kansallisen hyvinvointimme peruselementtejä. Tässäkään asiassa puolustusvoimat eivät poikkea muusta kehityksestä. Sen enempää kansantalouttamme kuin turvallisuuttammekaan ei voida ylläpitää ja rakentaa eristyksissä ympäröivästä maailmasta. Jatkossa tulemme panostamaan yhä enemmän kansainvälisen toiminnan kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkottumiseen kaikilla meille tärkeillä osa-alueilla.
Hyvät naiset ja herrat,
Yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen, toisin sanoen kriisivalmius, koskee koko väestöä ja yhteiskuntamme voimavaroja. Yleinen asevelvollisuus muodostaa erinomaisen perustan paitsi Suomen puolustuskyvylle, mutta myös laajemmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden takaamiselle häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Meillä suomalaisilla on pitkä perinne vapaaehtoistyöstä turvallisuussektorin parissa. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys maamme puolustusvalmiudelle on jo pitkään ollut merkittävä ja henkilökohtaisesti oletan, että merkitys on edelleen kasvamassa. Etenkin paikallistasolla vapaaehtoisjärjestöjen tekemällä yhteistyöllä on keskeinen rooli maamme kriisinsietokyvyn kehittämisessä.
Vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitetty voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Nykymuotoinen vapaaehtoinen maanpuolustus sai alkusysäyksen, kun Suomen hallitus päätti 21.9.1990, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset artiklat ovat muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa menettäneet - ydinaseita koskevaa kieltoa lukuun ottamatta - merkityksensä. Seuraavan vuoden alussa pääesikunta asetti työryhmän selvittämään, miten vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimintaa tulisi kehittää ja koordinoida maanpuolustuksen kokonaispäämäärien edistämiseksi.
Valtakunnallisella tasolla 1990-luvun alussa alkanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen renessanssin voidaan katsoa huipentuneen lakiin perustuvan parlamentaarisen Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan asettamiseen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen muuttumiseen julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi vuonna 2007.
Tänä päivänä vapaaehtoisen maanpuolustustyön toiminta on vakiintunutta ja yleisesti tunnustettua. Mielestäni käytännön toiminnan ohella erittäin tärkeäksi on muodostunut vapaaehtoistyön merkitys maanpuolustustahdon vaalimisessa. Maanpuolustustahdon perinteen merkitys korostuu niin kutsutun sijoitetun reservin koon pienentyessä. Yhteiskunnallisesti on kuitenkin tärkeää, että sijoitetulla reservillä säilyy rajapinnat muun yhteiskunnan kanssa. Tällaisen yhteisen foorumin tarjoajana näen vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskeisenä toimijana.
Puolustusvoimissa tutkitaan, kuinka vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään puolustusvoimauudistuksen osana ja tukena. Toisin sanoen: Kuinka vapaaehtoisille ja tehtäviin sitoutuneille siviiliammatissaan karaistuneille reserviläisille voitaisiin antaa lisää vastuuta maanpuolustuksen saralla?
Kuten puolustusvoimain komentaja hiljattain totesi, emme ryhdy tässä tilanteessa rakentamaan erillisiä kodinturvajoukkoja. ”Kodinturvatehtävät” voidaan sen sijaan sijoittaa puolustusvoimien uudistettavaan aluetason organisaatioon. Näitä tehtäviä toteuttaisivat tulevaisuudessa paikallisjoukot sekä niihin sisältyvät maakuntajoukot. Eräänä tavoitteena on reservin osaamisen entistä parempi hyödyntäminen sijoittamalla muun muassa vanhempia mutta kenttäkelpoisia ja kokeneita reserviläisiä paikallisjoukkojen tehtäviin nykyistä vielä huolellisemman yksilöllisen valinnan perusteella. Paikallisjoukkojen suunnittelu on parhaillaan käynnistymässä, ja suunnittelutyössä puolustusvoimat tulee olemaan yhteydessä vapaaehtoiskentään.
Hyvät Maanpuolustusyhdistyksen jäsenet
Turvallisuutemme peruselementit ovat kestävällä pohjalla eikä Suomeen kohdistu välitöntä vakavaa uhkaa. Meillä ei kuitenkaan ole varaa jäädä lepäämään laakereille. Avoin tietoyhteiskuntamme on yhä haavoittuvaisempi erilaisille sisäisille ja ulkoisille uhka- ja häiriötekijöille. Jos katsomme asioita esimerkiksi tasan 10 vuotta taaksepäin (911), huomaamme miten suuria vaikutuksia yksi tuhoisa terroristi-isku sai maailmalla aikaan. Vastaavia tapahtumia ja erityisesti niiden jälkeisiä muutoksia on vaikea, etten sanoisi jopa mahdotonta, ennakoida.
En näe muuta vaihtoehtoa, kuin ylläpitää turvallisuusympäristöön nähden oikein mitoitettua kansallista ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä sekä riittävää valmiutta muiden viranomaisten tukemiseen. Tämän tulee perustua puolustusvoimien suorituskykyjen muodostamaan tasapainoiseen kokonaisuuteen. Samanaikaisesti meidän on annettava suomennäköinen kontribuutio kansainväliseen kriisinhallintaan. Nämä vaatimukset ovat samat siitä huolimatta, onko Suomi tulevaisuudessa sotilaallisesti liittoutumaton vai liittoutunut.
Suomen puolustusratkaisu perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen sekä alueelliseen puolustukseen. Puolustuksemme ydin syntyy hyvin koulutetuista ja varustetuista joukoista jota tukee luja maanpuolustustahto.
Puolustuskykymme on luotu ja siten se voidaan ylläpitää vain pitkäjänteisellä työllä. Puolustuskyvyn ylläpitäminen ei saa olla suhdanneriippuvaista toimintaa. Puolustusvoimauudistuksessa tavoitteenamme on luoda 2020-luvun vaatimuksia vastaavat, tasapainoisesti kehitetyt ja tehtäviinsä laadukkaasti kykenevät puolustusvoimat.
Arvoisat Maanpuolustusyhdistyksen syyskokouksen osanottajat,
Haluan onnitella yhdistystänne 40-vuotisjuhlavuoden johdosta ja kiitän teitä kaikkia vielä kerran mahdollisuudesta tulla puhumaan tänne, mutta erityisesti kiitän teitä tekemästänne arvokkaasta työstä suomalaisen maanpuolustuksen hyväksi.