05.03.2012 09:00
Puolustusministeri Stefan Wallinin puhe 201. maanpuolustuskurssin avajaisissa
PUOLUSTUSMINISTERI STEFAN WALLIN
FÖRSVARSMINISTER STEFAN WALLIN
201. Maanpuolustuskurssin avajaiset
5.3. Säätytalo
Arvoisa Puolustusvoimain komentaja, kummikurssilaiset, kutsuvieraat ja Maanpuolustuskurssille 201 kutsutut kurssilaiset. Hyvät naiset ja herrat.
Ärade Försvarsmaktens kommendör, fadderkursdeltagare, inbjudna gäster och deltagare på den 201 riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar.
Maanpuolustuskysymykset ovat lähellä jokaista suomalaista. Tämä on heijastunut myös keskusteluun puolustusvoimauudistuksesta. Maanpuolustus on perinteisesti ollut myös kansalaisiamme yhdistävä tekijä, näin tulee olla myös jatkossa. Maanpuolustuskurssinne omalta osaltaan toimii siteenä, joka yhdistää eri alojen toimijat yhdessä pohtimaan poikkeusolojen varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa normaalioloissa. Kurssin merkitys kokonaisturvallisuuteen liittyvän osaamisen kehittäjänä on kiistaton.
Valotan puheeni alkuosassa hieman meneillään olevan Puolustusvoimauudistuksen taustaa. Lopuksi pyrin varovasti hahmottamaan laajempaa toimintaympäristöämme ja myöhemmin annettavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon reunaehtoja.
Julkisessa keskustelussa on arvioitu Suomen puolustuksen ja maanpuolustustahdon mahdollisesti jopa romahtavan edessä olevan Puolustusvoimauudistuksen toimenpiteiden myötä. Tällainen epäilyksen varjo on mielestäni aiheeton. Puolustusvoimauudistusta ovat valmistelleet puolustuksemme eri osa-alueisiin kaikkein parhaiten perehtyneet tahot puolustushallinnossa. Uudistuksella pyritään varmistamaan, että meillä on edellytykset puolustaa Suomea myös tulevaisuudessa. Puolustuksemme on yksittäisten varuskuntien olemassa oloa paljon moniulotteisempi kysymys. Sen perusta nojaa tasapainossa olevaan valtion talouteen, yhteiskunnan kriisinsietokykyyn sekä pitkäjänteisesti kehitettäviin suorituskykyisiin puolustusvoimiin. Esimerkiksi Puolustusvoimiemme ilmasta-maahan kyvyn kehittäminen on prosessi, joka on kestänyt kymmenisen vuotta. Viime torstaina saatoimme vihdoinkin kertoa, että Hornet-kaluston elinjaksopäivitykseen liittyvä JASSM-ohjusjärjestelmän hankintapäätös on tehty. Suorituskykyyn siis panostetaan myös näinä aikoina.
Maanpuolustusta ei voida tarkastella erillään muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Puolustushallinto on samassa veneessä osana valtionhallinnon kokonaisuutta, jonka on kannettava vastuunsa valtion talouden tasapainottamisessa. Puolustuskykyä voidaan ylläpitää ja kehittää vain pitkäjänteisellä työllä, joka ei saa olla pelkästään suhdanteista riippuvaista. Puolustusmenojen leikkaamisessa on nyt tultu siihen pisteeseen, että mahdolliset lisäleikkaukset edellyttäisivät puolustuksemme perustekijöiden uudelleenarviointia.
Det är dock klart att beslut om att reformera försvarsmakten inte enbart fattas med tanke på ekonomin. Försvarsförmågan kan upprätthållas och utvecklas endast med ett långsiktigt arbete, som inte får vara beroende av konjunkturerna. Till exempel utvecklandet av försvarsmaktens markmålskapacitet är en sådan process som har pågått i ett tiotal år. I fråga om nedskärningen av försvarsutgifterna har man nu nått en sådan punkt att eventuella ytterligare nedskärningar skulle förutsätta att vårt försvar som helhet omvärderas i grunden.
Hyvät kuulijat,
Keskusteltaessa puolustusvoimauudistuksesta on syytä muistaa sen lähtökohdat:
Ensinnäkin; Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyky luo perustan uudistuksen tavoitteille ja toteutukselle. Toiseksi: puolustuksemme perustekijöinä ovat jatkossakin yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja alueellinen puolustus. Koko palveluskelpoinen ikäluokka koulutetaan, ja asevelvollisten koulutusta kehitetään. Koko Suomea valmistaudutaan puolustamaan. Myös puolustusvoimien päätehtävät säilyvät muuttumattomina. Kolmanneksi; itse uudistus ei ole säästöohjelma. Sen tavoitteena on varmistaa puolustusvoimien toimintaedellytykset ja ylläpitää tarvittava ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Rakenteita muutetaan aiempaa kustannustehokkaammiksi ja toimintatapoja tarkennetaan. Jatkamalla entiseen tapaan ilman uudistusta olisimme ajan mittaan menettäneet toimintakykymme. Uudistuksen toimenpiteillä turvaamme päivittäisen toiminnan ja varmistamme asevelvollisuuden laadukkaan toteuttamisen, mukaan lukien kertausharjoitukset.
Erityisesti rauhan ajan joukko-osastorakenteen kehittäminen on nostanut paljon keskustelua. Tämä on luonnollista, sillä joukko-osastot ovat arjessa ehkä näkyvin osa puolustusvoimien toimintaa ja samalla tulonlähde monille kotitalouksille. Muutoksessa on kysymys rakenteiden sopeuttamisesta tarvetta ja resursseja vastaaviksi. Poliittinen johto ja puolustushallinto ovat viimeisen parin vuosikymmenen aikana tehneet pitkäkantoisia päätöksiä puolustuksen kehittämisestä. Puolustusvoimauudistuksen on luonnollisesti pohjattava näihin aiemmin tehtyihin kauaskantoisiin investointeihin, jotka koskevat sodan ajan joukkojen kokoonpanoa ja varustusta, asejärjestelmiä ja niiden käyttäjiin liittyvää kriittistä osaamista sekä infrastruktuurin kehittämistä. Tämä, puolustuksemme elinvoimainen ydin on turvattava ja sitä on vahvistettava.
On toki mielestäni aiheellista todeta, että valtiontalouden säästöohjelma toisaalta laskee toiminnan volyymiä ja hankintojen osuutta lähivuosina. Toisaalta samaan aikaan toteutettu rakenneuudistus takaa sen, että tulevaisuudessa toiminnan taso voidaan palauttaa kutakuinkin nykyiselleen. Tästäkin huolimatta henkilöstöstä ja rakenneuudistuksen kohteeksi joutuvista alueista on pidettävä erityistä huolta.
Aloitin viime perjantaina Pohjois-Karjalasta puolustusvoimauudistukseen liittyvän maakuntakierroksen, jonka aikana yhteistoiminnassa työ- ja elinkeinoministeriön sekä pääesikunnan edustajien kanssa kierrämme lakkautettavaksi esitetyt varuskunnat. Uudistuksen vaikutus henkilöstöön on edessämme olevista haasteista ehkä vaikein. Hallitus panostaa hyvään työnantajapolitiikkaan. Meillä on käytössämme lukuisia työkaluja, joilla pyrimme lieventämään henkilöstöön kohdistuvia muutoksia. Osa käytettävissämme olevista keinoista on uusia. Muutosturvan osalta puolustusvoimat voi hyödyntää valtioneuvoston tammikuussa hyväksymää periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa.
Ensisijaisesti pyrimme tukemaan henkilöstöä uuden työpaikan löytämisessä Puolustusvoimien sisältä ja näin varmistamaan osaamisen säilymisen talossa. Irtisanomisuhan alaisten henkilöiden osalta tukimuotojen avulla pyritään tukemaan henkilöstön pysymistä työelämässä. Käytössämme on myös mahdollisuus tarjota irtisanomiskorvauksia. Työ- ja elinkeinopoliittisilla toimilla pyritään myös tukemaan ripeää työllistymistä ja uuden yritystoiminnan käynnistymistä. On tärkeää, että muutoksen kipeätkin toimenpiteet valmistellaan ja toteutetaan huolellisesti. Puolustusvoimien on jatkossakin oltava haluttu työnantaja.
Hyvät kuulijat,
Puolustusvoimauudistus ei sellaisenaan ratkaise tai linjaa Suomen puolustuksen keskeisiä kysymyksiä seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Suurempaa kokonaisuutta eli turvallisuuspoliittista toimintaympäristöämme ja puolustusratkaisuamme koskevia kysymyksiä käsitellään valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Puolustushallinnon kannalta on tärkeää, että puolustusvoimauudistus ja selontekotyö muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Selonteossa katse tulisi puolustushallinnon osalta suunnata eteenpäin, vuoden 2015 jälkeiseen aikaan.
Keskeisiä selontekomenettelyssä ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa näkymät puolustuksen tulevaisuuden suorituskyvyistä sekä puolustuksen pitkän aikavälin resurssitasosta. Samalla selonteon tulisi antaa perusteita yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehittämiselle.
Selonteon valmistelussa parlamentaarinen ulottuvuus on tärkeä, jotta puolustusratkaisumme ydinasioita valmistellaan ja niistä keskustellaan mahdollisimman laajasti ja perusteellisesti yli puoluerajojen sekä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Yhtenä vaihtoehtona selonteon valmisteluun ja työstämiseen on esitetty mahdollisuutta käyttää perustettavaa turvallisuuskomiteaa. Tämä asia on vielä sopimatta, mutta se saattaisi olla yksi keino sitouttaa turvallisuuskomitea työhönsä sekä kokeilla ja hioa sen toimintamalleja vastattaessa laajan turvallisuuden haasteisiin. Onhan turvallisuuskomiteassa kaikki ministeriöt sekä elinkeinoelämä edustettuina ja sen tehtävänä vastata kokonaisturvallisuuden uusiin haasteisiin tulevaisuudessa.
Arvoisat kuulijat,
Maanpuolustuskurssin keskeistä antia on pohtia yhdessä yhteiskuntamme varautumista erilaisiin kriiseihin. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa meidän on muistettava, että toimintakykymme perustuu tosiasiassa verkottumiseen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden kehittymisen suuria haasteita ovat talouskehitys, keskinäisriippuvuuden kasvu ja verkottuminen. Nämä vaikuttavat paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla, usein valtioiden rajoista riippumatta. Tiivistyvä monikansallinen yhteistyö ja verkottuminen antaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää myös puolustustamme. Tämä edellyttää myös puolustushallinnon sisäisten toimintatapojen kriittistä tarkastelua.
Kansainvälinen talouskriisi on asettanut monikansallisen yhteistyön täysin uuteen valoon. Yhteistyön tarve vain lisääntyy resurssien niukentuessa, jolloin jokainen mahdollisuus kustannustehokkuuden parantamiseen on harkinnan arvoinen. Olemme ottamassa ensimmäisiä askelia uudenlaisesta yhteistyöstä. Pitkällä tähtäimellä tämä voi muuttaa tapaa, jolla eurooppalaiset maat toimivat yhdessä. Kyse ei ole itsenäisen puolustuksen ja verkottumisen välisestä valinnasta, vaan toisiaan tukevien rakenteiden ja yhteistyöjärjestelyjen kehittämisestä. Puolustusvoimiemme toimintakyvyn tulee olla kaikissa oloissa turvattu. Sitä tukee huoltovarmuuteen ja mahdollisesti jopa suorituskykyjen käyttämiseen liittyvä verkottuminen.
Turvallisuusympäristömme perustekijöitä ovat maantiede ja lähialueen turvallisuuspoliittinen kehitys sekä yhä kasvavassa määrin ”uudet toimintaympäristöt”, kuten esimerkiksi kyberuhat. Haastavassa murrosvaiheessa meillä on velvollisuus katsoa eteenpäin. Tapahtumat maailmalla vaikuttavat teknologian kehittyessä meihin yhä nopeammin ja vaikutusketjuja on vaikea ennakoida. Uhkien muuttuessa myös työkalujen on uudistuttava. Mainittu kyberuhka tulee olemaan yhteiskuntamme suurimpia turvallisuushaasteita tulevina vuosina. Suomi laatii hallituskaudella kansallista tietoverkkoturvallisuutta koskevan kyberstrategian. Tavoitteena on, että Suomi on yksi johtavista maista kyberturvallisuuden kehittämisessä.
Poikkeusoloja ajatellen vahvuutenamme on kokonaisturvallisuuden konsepti, joka myös sitoo yhteiskuntamme eri toimijat yhteen erilaisissa häiriötilanteissa.
Ett välmående Finland är en enad målsättning för oss alla. Försvarsfrågan har traditionellt varit en sammansvetsande fråga som alla befolkningsgrupper har enats om. Försvarskurserna spelar en viktig roll när man tänker på försvarets framtid och helhetsberedskapen i vårt samhälle. Ni har en unik möjlighet att studera de här frågorna under de närmaste veckorna.
Bästa kursdeltagare, jag gratulerar er till att ni har fått möjlighet att delta i kursen och önskar er en givande tid kring frågor som är viktiga för Finland. Kom ihåg att i sista hand ansvarar varje stat själv för hur dess övergripande säkerhet och försvar ordnas. Detta förutsätter tillräcklig självständig handlingsförmåga och beredskap, som i vår värld av ömsesidiga beroendeförhållanden förstärks av ett mångsidigt nätverkande.
Hyvät kurssilaiset, onnittelen teitä kurssille pääsystä sekä toivotan antoisaa aikaa Suomelle tärkeiden kysymysten äärellä. Muistakaa, että loppukädessä kukin valtio on itse vastuussa kokonaisturvallisuutensa ja maanpuolustuksensa järjestelyistä. Tämä edellyttää riittävää itsenäistä toimintakykyä ja pitkäjänteistä varautumista, jota keskinäisriippuvaisessa maailmassamme vahvistaa monipuolinen verkottuminen.
Palaa otsikoihin
