Puheet
Puolustusministeri puolustusvoimien kirkkojuhlassa
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen esitti 25.1.2007 Valtioneuvoston tervehdyksen puolustusvoimien kirkkojuhlassa Helsingissä
Hyvä juhlaväki, Hyvät Ystävät, naiset ja miehet
Ärade festpublik, mina damer och herrar
On mieluinen tehtävä tuoda Puolustusvoimien perinteiseen kirkkojuhlaan Valtioneuvoston ja Puolustusministerin tervehdys. Annamme kiitosten kera suuren arvon Puolustusvoimien piirissä tehtävälle kirkolliselle työlle. Perinteisen, jatkuvasti arvokkaan kirkollistehtävän rinnalla siinä työssä korostuvat varusmiesten ja rauhanturvaajien henkinen kunto ja sosiaalinen hyvinvointi. Toivotan tälle ihmisen todellista hyvinvointia vaalivalle työlle parasta menestystä.
Hyvät Ystävät
Suomalaisten maanpuolustustahto on tunnetusti korkealla kaikissa yhteiskunta- ja ikäryhmissä yli poliittisten rajojen.
Ydin on se, että suomalaiset haluavat hoitaa omia asioitaan ja elää tällä niemellä omilla ehdoillaan. He ovat valmiit puolustamaan Suomea tarvittaessa ase kädessä. Isänmaanrakkautemme on harrasta ja eleetöntä, mutta samalla aidon lujaa tekoa. Se on hiljaista, ei korskeaa, ei päällekäyvää eikä toisia halventavaa. Siihen eivät todellakaan kuulu katteettoman korkeat sanat ja onttouttaan kumiseva julistuksellisuus. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin -kansanviisaus tuntuu kuvastavan meikäläistä ajattelua.
Suomalaiset haluavat kokea luonnollisesti tunnelmia, myös isänmaallisessa hengessä, mutta enemmänkin he odottavat tekoja ja ovat itse sellaiseen tilanteen vaatiessa valmiita. Teot menevät julistuksellisuuden edelle.
Kokemamme yhteinen historia ja sotiemme veteraanit selittävät suurimman osan korkeasta maanpuolustustahdosta. Kysymys suuntautuu tulevaisuuteen. Miten käy maanpuolustustahdon muuttuvassa maailmassa ja historian vahvan vaikutuksen haalistumisen myötä? Tärkeintä on yhteiskuntamme oikeudenmukaisuus. Siinä onkin oltava tarkkana ja tiukkana. Uskon suomalaisten maanpuolustustahdon ja isänmaanrakkauden pysyvän vankkana, mikäli pystymme pitämään yhteiskuntamme jatkossakin oikeudenmukaisena. Mitä oikeudenmukaisempi on yhteiskunta, sitä vahvempi on myös kansalaisten maanpuolustustahto ja yhteiskuntarauha.
Myös se on ensiarvoista, että kansalaiset kokevat puolustusvoimat omikseen. Yleisellä asevelvollisuudella on tähän keskeinen vaikutuksensa samoin kuin puolustusvoimien läsnäololla koko maassa. Kansainvälistyminen ei ole vienyt eikä näytä vievän suomalaisten perusmyönteistä maanpuolustustahtoa. On käynyt ehkä toisin päin. Suomalaisten nuorten asenteet ovat rohkaisevia.
Hyvä juhlaväki
Suomi on kulkenut 90-vuotisen taipaleen omaa tietään pohjaten omiin kokemuksiinsa ja vahvuuksiinsa. Olemme omaksuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kilpailuyhteiskunnan piirteitä. Valtio on tullut, lainatakseni yhteiskuntatutkijoita, valmentajaksemme selviytyäksemme kilpailuissa. Meitä patistellaan tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
Olisi hyvä, jos voisimme kehittää yhteistuumin erinomaiseksi osoittautunutta hyvinvointivaltiota kumppanuusyhteiskunnan suuntaan. Sellaisessa kumppanuusyhteiskunnassa yhteistoiminnalla, auttamisella ja suvaitsevaisuudella syntyvällä sosiaalisella pääomalla on merkittävä asema. Sillä vahvistetaan yhteiskunnan kiinteyttä ja keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Sosiaalista pääomaa ei voi korvata eikä ostaa rahalla. Ihmisten kokema yhteisyys on arvo ja päämäärä sinänsä. Mutta se on tärkeä myös ja jopa kilpailukyvyllä.
Bästa åhörare
Finländarnas försvarsvilja är hög i alla samhälls- och åldersgrupper samt politiska grupperingar. Vår gemensamma historia och våra krigsveteraner har bidragit till den höga försvarsviljan. Även vårt rättvisa samhälle leder till en hög försvarsvilja. Ju rättvisare samhälle, desto högre är försvarsviljan och samhällsron. Det är också väldigt viktigt, att försvarsmakten accepteras helhjärtat av medborgarna. Det sociala kapitalets roll är betydande i ett partnerskapssamhälle. Det sociala kapitalet kan inte ersättas eller köpas. Gemenskapen mellan människorna är en viktig målsättning i sig själv.
Roomalainen valtiomies, kirjailija ja stoalainen filosofi Seneca sanoi: Kukaan ei rakasta maataan sen koon, kauneuden tai huomattavan aseman vuoksi, vaan siksi, että se on hänen omansa. Jokaisen on voitava kokea Suomi omaksi isänmaakseen sekä asia- että tunnesyillä. Suomen tulee olla työnteon, ponnistusten ja puolustamisen arvoinen.
Voimme sanoa itsenäisyytemme juhlavuoden tunnuksen mukaisesti Me Vi nimenomaan sillä tulkinnalla, että olemme valmiit tekemään omalta paikaltamme käsin parhaamme isänmaamme hyväksi, eikä vain pyytämään siltä yhtä ja toista.
Elämme täällä toisiamme varten.