Puheet
Puolustusministeri Pirkanmaan Reserviläispiirin 50-vuotisjuhlassa
Puolustusministeri Jyri Häkämies piti juhlapuheen Pirkanmaan Reserviläispiirin 50-vuotisjuhlassa Tampereella
Arvoisat kunniavieraat, hyvä juhlayleisö, naiset ja herrat!
Olemme kokoontuneet tänne Sampolan koululle Tampereelle tärkeään juhlaan. Pirkanmaan Reserviläispiiri, joska yli 4000 jäsentä tekee maamme suurimman reserviläispiirin, juhlii tänään 50-vuotista taivaltaan. Piiriin kuuluu 27 jäsenyhdistystä. Jatkuvasti kasvanut jäsenmäärä osoittaa teidän onnistuneen hyvin tehtävissänne ja uusien ihmisten vetämisessä mukaan toimintaan. Onnittelenkin teitä tekemästänne erinomaisesta työstä suomalaisen maanpuolustuksen hyväksi.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme on tänä syksynä ja ensi keväänä tarkan arvioinnin kohteena. Syynä tähän on valtioneuvoston vuoden 2008 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelutyö. Selonteosta on viimeisten kymmenen vuoden aikana muodostunut maamme turvallisuus- ja puolustusratkaisujen perusdokumentti, joka viitoittaa tietämme vuosiksi eteenpäin.
Vuoden 2001 selonteko osui New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen aiheuttamaan murroskohtaan. Muut kuin sotilaalliset uhkat nousivat siinä näkyvämmin mukaan. Vuoden 2004 selonteko valmistui juuri ennen Thaimaan tsunamikatastrofia. Tapaninpäivän 2004 tapahtumat itäisellä Intian valtamerellä osoittivat, että vaikka kansalaisten turvallisuus on koko ajan parantunut varautumisen sekä tieteen ja tekniikan kehittymisen ansiosta, voivat yllättävät ja odottamattomat katastrofit horjuttaa järjestäytyneen yhteiskunnan perusteita. Siksi meillä tulee olla riittävä valmius kaikkien mahdollisten uhkien, sekä sotilaallisten että ei-sotilaallisten, varalta.
Uuden selonteon valmistelu on käynnistynyt laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta. Koko eduskunnan osallistuminen sen valmisteluun on jälleen mahdollistettu. Kaikki puolueet kattavan seurantaryhmän puheenjohtajana toimii tällä kertaa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja. Myös eduskunnan tietyt valiokunnat pääsevät lausumaan kantansa selontekoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitykset Nato-jäsenyyden ja EU:n turvatakuiden vaikutuksista Suomeen. Selonteon valmistelussa on kyse niin merkittävistä asioista, että kaikkien keskeisten tahojen mukanaolo on tärkeää.
Nato- ja EU-kysymysten lisäksi selonteossa tullaan varmasti käsittelemään Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Washingtonissa syyskuun alussa pitämäni puheen Suomessa saama vastaanotto osoittaa, miten haasteellinen tämä aihe edelleen on. Siksi on tärkeää toistaa, mitä tuolloin sanoin. Venäjä on hyvää vauhtia toipumassa Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamasta taloudellisesta lamasta. Kasvavien valuuttatulojen ansiosta se on pystynyt viime vuosina sijoittamaan varoja sotilaalliseen suorituskykyynsä. Suomella ja Venäjällä on runsaasti mahdollisuuksia yhteistyöhön eikä vähiten talouden alalla. Kymenlaaksossa kasvaneena ja siellä edelleen asuvana olen konkreettisesti oppinut ymmärtämään rajamaakuntien riippuvuuden hyvästä naapuriyhteistyöstä.
Hyvä juhlayleisö!
Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala käsitteli puolustusvoimien tulevaisuutta runsas kuukausi sitten 182. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisjuhlassa. Minun on helppo yhtyä komentajan puheen perusviestiin: Suomen kansallisen puolustusratkaisun ytimenä on myös tulevaisuudessa yleinen asevelvollisuus ja siitä luonnollisella tavalla kumpuava kansalaisten korkea maanpuolustustahto.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 lupaa puolustushallinnon osalta toiminnan palauttamista kahden viimeisimmän vuoden supistuksia edeltäneelle tasolle. Erityisen tärkeää on, että kertausharjoitusten määrä saadaan palautetuksi ennalleen. Lentotunteja ja alusvuorokausia lisätään. Myös varusmiesten asemaan tulee parannuksia. Riittävällä budjettipanostuksella voidaan turvata se, että puolustusvoimillamme on käytössään riittävän ajantasaista ja tehokasta puolustusmateriaalia.
Selonteossa arvioidaan tarvetta supistaa sodanajan joukkojemme kokonaisvahvuutta. Olemme jo nyt tulossa 350.000 miehen reserviin, joka sekin on niin suuri luku että vain harva Euroopan maa yltää samaan. Komentaja Kaskealan mukaan vahvuuden alentuminen ei kuitenkaan välttämättä jää tähän. Hän väläytti sellaistakin vaihtoehtoa, että sodanajan vahvuutemme supistuisi tulevaisuudessa noin 250.000 mieheen. Tämä edellyttäisi kuitenkin uusia panostuksia puolustusmateriaaliin, mutta ei varuskuntien lakkauttamisia.
Tärkein syy sodanajan vahvuuden supistumiseen ei ole ikäluokkien pienentyminen, koska sitä ei lähivuosina ole tapahtumassa. Pystymme myös tulevina vuosina kouluttamaan jotakuinkin saman määrän varusmiehiä kuin tälläkin hetkellä. Sodanajan joukkojen supistaminen ei liity siihen, että Suomessa olisi tarve siirtyä monien muiden Euroopan maiden tapaan valikoivaan asevelvollisuuteen tai ammattiarmeijaan. Kansallisen puolustuksemme vahvuus on koko ikäluokan tasavertaisessa kouluttamisessa, jolloin jokainen asevelvollinen saadaan hänelle parhaiten soveltuviin reservin tehtäviin.
Suomessa varusmiespalveluksen suorittaa edelleen yli 80 % ikäluokasta. Sekin kertoo siitä, että nykyiseen järjestelmään ollaan tyytyväisiä. Siksi en näe suurempaa tarvetta muuttaa myöskään nykyistä siviilipalvelusjärjestelmää. Sen kestosta voidaan keskustella, mutta ei irrallaan koulutuksen sisällöstä. Olennaista ei ole koulutuksen kesto vaan että myös siviilipalvelusmiehille löytyy luonteva ja koulutusta vastaava palvelustehtävä kriisi- ja sotatilanteissa.
Edellisen hallituksen aikana jouduttiin kaksi historiallisesti merkittävää varuskuntaa lakkauttamaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa vastaavaa tarvetta ei enää ole. Nykyinen varuskuntien määrä vastaa käsitykseni mukaan hyvin koulutettavien määrää. Uusia varuskuntien lakkauttamisia ei ole enää näköpiirissä vaan puolustusvoimat on jatkossakin läsnä maan kaikissa osissa, vaikka sodanajan joukkojen määrää supistettaisiinkin.
Mikä on puolustusvoimien tulevaisuus Pirkanmaalla? Tampereella toimivalla Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnalla on tärkeä tehtävä myös sen jälkeen kun Maavoimien Esikunta runsaan kahden kuukauden kuluttua aloittaa toimintansa Mikkelissä. Suomen ilmapuolustuksen ja -valvonnan kannalta Tampereen alue säilyy tärkeänä valtakunnallisena keskuksena. Täällä toimii lisäksi monia yrityksiä, jotka ovat puolustusvoimien arvokkaita kumppaneita. Myös monet muut maanpuolustukseen liittyvät toiminnot jatkuvat täällä.
Hyvät naiset ja herrat!
Puolustusvoimat ei voi onnistua tehtävässään, jollei sen tukena ole aktiivista vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen verkostoa. Eri puolilla maata toimivien reserviläisjärjestöjen merkitystä ei voi siksi korostaa liikaa. Pirkanmaan Reserviläispiiri jäsenjärjestöineen tekee muiden vastaavien järjestöjen kanssa päivittäin sitä tärkeää maanpuolustustyötä, jota puolustushallinnossa on aina arvostettu ja tarvittu. On tärkeää, että puolustusvoimat tukee omalla panoksellaan vapaaehtoisjärjestöjen hankkeita.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja puolustusvoimien osana toimivat maakuntajoukot tuovat kansallisen puolustuksen aikaisempaa lähemmäksi kansalaisten päivittäistä elämää. Meillä tulee olla järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen maanpuolustuksellisiin harrastuksiin heidän kotipaikkakunnillaan. Näin voidaan vahvistaa suomalaista puolustusratkaisua, jonka ydin on koko kansan asevoimat.
Julkisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa on viime viikkoina keskitytty pohtimaan enemmän muotoja kuin sisältöjä. Jokainen luonnollisesti osallistuu keskusteluun omista lähtökohdistaan. Puolustusministerinä ensisijainen velvollisuuteni on huolehtia siitä, että sotilaallinen maanpuolustuksemme on tulevina vuosina parhaassa mahdollisessa kunnossa. Velvollisuuteni on myös osallistua puolustushallintoa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomalaisten on huolehdittava itse oman maansa puolustamisesta. Siinä tarvittava kyky luodaan ja säilytetään vain sitkeällä ja pitkäjänteisellä työllä.
Haluan päättää puheeni kiittämällä ja onnittelemalla vielä kerran Pirkanmaan Reserviläispiiriä jäsenjärjestöineen suomalaisen maanpuolustuksen hyväksi tekemästä arvokkaasta työstä.