Puheet
Puolustusministeri Niinistön tervehdys 218. maanpuolustuskurssin avajaisissa 12.9.2016
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Kesäkuussa hallitus antoi eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteossa arvioitiin Suomen toimintaympäristöä sekä esitettiin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä linjauksia.
Päämäärämme on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Keskeinen tavoite päämäärään pääsemiseksi on pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.
Tavoitteeseen pääsemiseen pyritään ensisijaisesti aktiivisen, vakautta edistävän ulkopolitiikan keinoin sekä kattavan yhteistyön avulla. Viimeisen parin vuoden aikana toimintaympäristömme on kuitenkin muuttunut aiempaa turvattomammaksi. Euroopan ylle on levittäytynyt turvallisuuspoliittinen matalapaine.
Vielä toistaiseksi olemme täällä Suomessa joutuneet kärsimään vain lisääntyneestä pilvisyydestä ja joistain kylmästä sodasta muistuttavista huuruista. Meidän on kuitenkin syytä varautua myös siihen, että geopoliittinen ilmasto voi muuttua entistä myrskyisemmäksi.
Återkomsten av ett maktpolitiskt tänkande och aktiveringen av den militära verksamheten skapar instabilitet i Finlands omvärld. Den förändrade omvärlden kännetecknas av snabba förändringar och oförutsägbarhet. Inte ens användning av militära maktmedel mot Finland eller hot om användning av dessa kan uteslutas. Därför måste vi som komplement till vår utrikespolitik och diplomati också upprätthålla en trovärdig nationell försvarsförmåga som motsvarar utmaningarna i vår säkerhetsmiljö.
Puolustuskykymme on jo rauhan aikana muodostettava sellainen ennaltaehkäisevä pelote, että mahdollinen aseellinen hyökkäys maahamme arvioidaan liian kalliiksi. Tähän teemaan liittyviä kysymyksiä arvioimme parhaillaan tekeillä olevassa puolustusselonteossa.
Hyvät kuulijat
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Sotilaallinen puolustuskykymme koostuu kaikkien puolustushaarojen, eli maa-, meri- ja ilmavoimien suorituskyvyistä. Mikäli joku näistä ei ole kunnossa, ei puolustus toimi.
Kuluneen vuoden aikana merivoimien aluskaluston korvaamiseksi käynnistetty Laivue 2020-hanke ja ilmavoimien Hornet-kaluston korvaamiseen tähtäävä HX-hanke ovat mediassa saaneet palstatilaa. Se on ymmärrettävää, sillä kyse on suurista, meille strategisesti tärkeistä hankkeista, joilla turvataan meri- ja ilmavoimiemme toimintakyky tulevina vuosikymmeninä. On tärkeää, että näille strategisille hankkeille osoitetaan niiden tarvitsemat resurssit. Maanpuolustuksen kokonaisuuden kannalta on keskeistä, että meri- ja ilmapuolustus säilyttävät toimintakykynsä.
Vähemmälle mediahuomiolle on jäänyt tärkeimmän puolustushaaramme maavoimien kehittäminen, vaikka juuri sillä alalla tapahtuu tällä hetkellä eniten. Ennen pääosin ensi vuosikymmenelle ajoittuvia meri- ja ilmavoimien hankkeita on maavoimien vuoro. Voi sanoa, että tämä vaalikausi on maavoimien.
Maavoimien suorituskykyjä on kehitetty ja parhaillaan kehitetään useilla merkittävillä hankinnoilla. Kehittämisen keskiössä ovat maavoimien operatiiviset joukot.
Otan seuraavaksi esiin muutamia tuoreita ja meneillään olevia hankkeita materiaalisen valmiuden eri osa-alueilta.
Maavoimien tehtävänä on torjua maahyökkäykset koko valtakunnan alueella. Se edellyttää samanaikaisesti sekä kaikkein korkeimman teknologisen suorituskyvyn rakentamista operatiivisille joukoille että riittävää laajuutta alueellisten joukkojen varustamiseen. Suurimpia haasteita ovat aiheuttaneet ilmatorjunta-, panssarintorjunta- ja tykistöjärjestelmien vanheneminen.
Osavastaus näistä jälkimmäiseen on maavoimien niin sanottu Operatiivinen tykistö-hanke, jonka myötä saamme osittain korvattua 2020- ja 2030-luvuilla vanhenevaa tykistöämme. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa operatiivisten joukkojen tukeminen kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Uusi operatiivinen tykistöjärjestelmä on tarkoitus saada maavoimien käyttöön 2020-luvun alkuun mennessä.
Yhtenä vaihtoehtona esiin on noussut mahdollisuus, että uusi tykistöjärjestelmä voitaisiin hankkia käytettynä. Se olisi kustannustehokas ratkaisu.
Käytetyn materiaalin ostamisesta meillä on hyviä kokemuksia jo ennestäänkin. Vuonna 2014 hankimme sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista. Kauppasumma oli 200 miljoonaa euroa. Teimme hyvät kaupat ja oikeaan aikaan. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa yhtä hyvään sopimukseen tänä päivänä tuskin päästäisiin.
Nyt Leopard 2A6 -panssarivaunujen toimitukset ja operatiivinen käyttöönotto ovat kuitenkin käynnissä. Tehty hankinta tukee tärkeimpien operatiivisten joukkojen kohtaamistaistelukykyä pitkälle 2030-luvulle asti.
Muita maavoimien taistelukykyä parantavia hankintoja ovat muun muassa panssarintorjuntaohjukset ja lähipanssarintorjunta-aseet sekä raskaalle raketinheittimistölle hankitut uudet ja monipuolisemmat pitkän kantaman ampumatarvikkeet.
Ilmatorjuntakykyä on ylläpidetty ottamalla hiljattain käyttöön NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja hankkimalla joukoille käytettyjä, mutta peruskunnostettuja lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksia. Hävittäjätorjunnan ohella ilmatorjunta on tärkeä osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta ja myös osa joukkojen omasuojaa. Puutteita tälle osa-alueelle jää edelleen, mutta erilaisten, esimerkiksi pidemmän kantaman omaavien vaihtoehtojen, selvittämistä jatketaan.
Arvoisat kurssilaiset
Paljon on tehty ja tehdään maavoimien taistelukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tarve olisi enempäänkin, mutta euro on kova konsultti. Vaikka puolustusmateriaalimäärärahoja tällä vaalikaudella kasvatettiin, ei nykybudjetilla juuri enempään pystytä.
Yksi asia, joka vielä kaipaa ratkaisua, on se, miten korvataan maavoimia tukenut pelotevaikutus, miinakauhu, joka menetettiin Ottawan sopimukseen liittymisen myötä. Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin ja tuotannon. Siihen liittyminen oli virhe, mutta tämän virheen kanssa on demokratiassa elettävä.
Maavoimille sopimukseen liittyminen tarkoitti huomattavaa suorituskyvyn menetystä.
Osa menetetyistä kyvykkyyksistä on tähän päivään mennessä saatu korvattua eduskunnan tätä tarkoitusta varten myöntämän lisärahoituksen turvin. On hankittu muun muassa minilennokkeja.
Korvaavilla hankinnoilla ei kuitenkaan ole onnistuttu luomaan samaa alue- tai etenkään pelotevaikutusta, mikä jalkaväkimiinoitteilla oli helposti ja kustannustehokkaasti aikaansaatavissa ─ tarkoitan sitä maahan tunkeutuvan vihollisen alitajunnassa vellovaa tunnetta, että jokainen askel voi olla viimeinen.
Korvaavia ratkaisuja on etsitty ja kotimainen teollisuus on ollut siinä ilahduttavan aktiivinen. Jo tehtyjä, kotimaiseen innovaatioon perustuvia tuotteita, ovat muun muassa viuhka- ja raivaamisenestopanokset. Uudelle kotimaiselle innovoinnille on silti edelleen tilaa.
Suorituskykyjen kehittäminen on jatkuva prosessi eikä voida ajatella, että: ”Nyt on jalkaväkimiinat korvattu ja voimme huoahtaa helpotuksesta ja ripustaa rukkaset naulaan.”
Puolustusvoimissa onkin käynnissä tutkimuskokonaisuus, jossa arvioidaan kotimaisen teollisuuden esittämän tuotekonsepti-idean jatkokehittämistä ja käytettävyyttä. Selvitys toteutetaan yhteistyössä teollisuuden kanssa vuosien 2016 ja 2017 aikana.
Selvitystyö pohjautuu hallitusohjelman linjaukseen, jonka mukaan ”Suomi ylläpitää laaja-alaisesti keskeisiin sotilaallisiin suorituskykyihin liittyvää kansallista teknologista osaamista sekä riittävää huoltovarmuutta ja puolustusteollisuutta.”
Tavoitteena on, että puolustusvoimat saisi uutta suorituskykyä ja mahdollisuuden korvata menetettyä alue- ja pelotevaikutusta nimenomaan kotimaisen puolustusteollisuuden innovaatioiden käyttöönotolla.
Hyvät kurssilaiset
Muuttunut turvallisuusympäristö haastaa meitä. Meidän on varauduttava ei-toivottuihin ja epätodennäköisiksi arvioituihin kehityskulkuihin. Maanpuolustuksesta huolehtiminen on yksi osa tätä varautumista.
Sen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla varaudutaan sotaa alhaisemman intensiteetin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Meillä Suomessa käytössä on kokonaisturvallisuuden malli, jossa varautuminen toteutetaan yhteistyössä eri viranomaisten sekä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa.
Tämä kurssi, jolle teidät on valittu, on erinomainen tilaisuus syventää tietojanne niin maanpuolustuksesta kuin kokonaisturvallisuuden muistakin osa-alueista. Se on myös mahdollisuus oppia tuntemaan eri alojen asiantuntijoita ja verkostoitua muiden varautumisesta vastaavien avainhenkilöiden kanssa. Käyttäkää teille tarjottu tilaisuus hyödyksenne, mutta muistakaa myös nauttia teille kurssinne aikana tarjoutuvista ainutkertaisista elämyksistä.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en trevlig och angenäm försvarskurs.