Puheet
Puolustusministeri Niinistön juhlapuhe Sotaveteraaniliiton liittojuhlassa Joensuussa 9.6.2016
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja kotirintamanaiset, Sotaveteraaniliiton herra puheenjohtaja, hyvät liiton jäsenet, arvoisa juhlayleisö
Meillä nuoremmilla sukupolvilla on syytä olla kiitollisia teille sotiemme veteraaneille, niin rintamaveteraaneille kuin lotille ja kotirintamanaisillekin. On pitkälti teidän ansiotanne, että Suomi on kehittynyt sellaiseksi oikeus- ja sivistysvaltioksi, mikä se tänä päivänä on.
Sotiemme aikana te asetitte henkenne ja terveytenne alttiiksi, jotta Suomi voisi säilyttää itsenäisyytensä. Taistelu ylivoimaista vihollista vastaan vaati raskaita uhrauksia, mutta te ette epäröineet. Vahva usko tulevaisuuteen ja suomalainen periksiantamattomuus kantoivat teidät läpi sodan myrskyjen.
Mutta se, mitä te teitte sotien aikana, ei ole ainoa asia, josta olemme kiitollisia. Kun sota päättyi, oli monia vaikeuksia vielä edessä. Rintamalla vietettyjen vuosien jälkeen edessä oli jälleenrakennus, luovutetuilta alueilta evakoiksi joutuneiden asuttaminen ja sotakorvausten maksaminen. Myös Suomenlahteen lasketut merimiinat oli raivattava. Tehtävää oli paljon yhteiskunnan eri aloilla. Sodassa vaurioituneet kodit ja tehtaat piti kunnostaa ja uutta rakentaa. Tässäkin työssä panoksenne oli keskeinen.
Tänä päivänä Suomi kuuluu hyvinvoinnilla mitattuna maailman parhaiden maiden joukkoon. Ilman itsenäisyyttä ja sodan jälkeistä jälleenrakentamista ja teollistumista me emme olisi tässä onnellisessa asemassa.
Selviytyminen sodista ja maamme jälleenrakennustyö olivat osoitus teidän ja perheittenne vankkumattomasta yhdessä tekemisen hengestä ja isänmaanrakkaudesta. Niitä henkisiä ominaisuuksia me tarvitsemme yhä edelleen.
Hyvä juhlayleisö
Sotiemme aikana silloiset nuoret miehet, nykyiset veteraanit, tekivät mittaamattoman arvokkaan palveluksen meille nuoremmille sukupolville.
On vain oikeus ja kohtuus, että me nuoremmat sukupolvet nyt huolehdimme veteraanien, kunniakansalaistemme, elinolosuhteista ja suomme heille mahdollisuuden arvokkaaseen vanhuuteen.
Yksi hallitusohjelman kirjauksista onkin, että veteraanien palveluita uudistetaan vastaamaan heidän palvelutarpeitaan. Olisi tärkeää, että jokaiselle veteraanille yksilönä kyettäisiin löytämään juuri hänelle sopiva toimintakykyä ja kotona selviytymistä tukeva palvelukokonaisuus.
Tänä vuonna rintamaveteraanien kuntoutukseen on varattu yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Tästä rintamaveteraanikuntoutukseen on kohdennettu noin 17 ja kotona asumista tukeviin palveluihin 10 miljoonaa euroa.
Loput kolme miljoonaa jaetaan syksyllä ja käytetään kuntoutustoiminnan edellyttämiin matkakustannuksiin, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutukseen. Yksittäistä veteraania kohden määrärahaa on nyt käytettävissä enemmän kuin vuonna 2015.
Se onkin tarpeen. Vaikka monet teistä tähänkin juhlaan saapuneista veteraaneista olette yhä aktiivisia ja elämänhaluisia, niin totuus on, että te ette enää nuorene. Iän myötä myös tuen ja kuntoutuksen tarve kasvavat.
Sotaveteraaniliitolla on ollut merkittävä rooli jäsentensä elinolosuhteiden parantamisessa ja etujen ajamisessa. Tulevaisuudessa toiminnan painopistettä on kuitenkin vääjäämättä siirrettävä perinnetyön suuntaan.
Tänä päivänä veteraaneja on keskuudessamme enää alle 22 000. Heidän keski-ikänsä on jo yli 91 vuotta.
Se tarkoittaa, että jonkun vuoden kuluttua veteraaneja ei katukuvassa enää juuri näy. Veteraanien perinnön sen sijaan soisi säilyvän elävänä myös tulevina vuosikymmeninä. Sen varmistamisessa riittää työsarkaa myös tulevina vuosina.
Hyvä juhlayleisö
Yksi konkreettinen tapa osoittaa arvostusta veteraanien meille jättämälle perinnölle on maamme itsenäisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen.
Suomen turvallisuus rakentuu ensisijaisesti viisaan, johdonmukaisen ja pitkäjänteisen ulkopolitiikan varaan. Olemme EU:n jäsen ja osa läntistä arvoyhteisöä, mutta samalla pidämme yllä hyviä suhteita myös muihin ilmansuuntiin.
Suomi on niitä harvoja maita, jonka valtionpäämiehelle ─ tasavallan presidentille ─ on viimeisen vuoden aikana järjestynyt tapaamiset niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin presidenttien kanssa. Joskus on kuitenkin niin, että viisaskaan ulkopolitiikka ei yksin riitä. Sen tueksi tarvitaan uskottavaa puolustuskykyä.
Meillä Suomessa on puolustus koko itsenäisyytemme ajan rakentunut yleisen asevelvollisuuden ja koulutetun reservin varaan. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ja kansakokonaisuutta rakentava tapa järjestää koko maan puolustus. Tätä ei aina kaikkialla ole ymmärretty.
Neuvostoliiton hajoamisen ja Jugoslavian hajoamissotien jälkeen Euroopassa puhalsivat uudet tuulet. Useat maat luopuivat asevelvollisuudesta ja siirtyivät ammattiarmeijoihin. Kansallisen puolustuksen sijasta asevoimia kehitettiin kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin.
Krimin niemimaan miehitys ja Ukrainan sota toivat kuitenkin mukanaan kylmästä sodasta muistuttavan viileän tuulahduksen. Sen seurauksena kansallisen puolustuksen kysymykset ovat jälleen nousseet keskusteluihin kabineteissa eri puolilla Eurooppaa. Monet maat ja myös kansainväliset organisaatiot, kuten NATO, ovat tehneet korjausliikkeitä. Oman alueen puolustus on palannut keskiöön.
Meillä Suomessa puolustusvoimien kehittämisen lähtökohtana on koko ajan ollut kansallinen puolustus. Siksi suuriin suunnan muutoksiin ei ole ollut tarvetta. Jotain on toki meidänkin täytynyt tehdä.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen Suomen puolustusvoimien vahvuus on 230.000 sotilasta. Siinä on kasvattamisen varaa, vaikka Euroopan mittakaavassa se on edelleen varsin huomattava määrä ja liikekannallepanon jälkeen tuottaa uskottavan pidäkkeen ketä tahansa hyökkääjää vastaan. Helppoa ei hyökkäämällä ole Suomeen tulla.
Heikentynyt turvallisuustilanne edellyttää meiltä kuitenkin aiempaa parempaa valmiutta ─ parempaa materiaalista valmiutta, jatkuvaa reservin osaamisesta huolehtimista sekä parempaa reagointivalmiutta. Kaikkia näitä kolmea olemme viimeisen vuoden aikana kehittäneet.
Materiaalisen valmiuden parantamiseksi on materiaalihankintoihin varattuja puolustusmäärärahoja korotettu parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Tänä vuonna korotus on 50 miljoonaa euroa ja nousee asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä, mukaan lukien indeksikorotukset. Näillä korotuksilla voimme osin poistaa niitä materiaalisia puutteita, joita aiempien vuosien säästöpolitiikka on aiheuttanut.
Reservin kertausharjoitukset on muutaman laihan vuoden jälkeen palautettu puolustusvoimauudistusta edeltäneelle tasolle. Tänä vuonna puolustusvoimat kouluttaa 18.000 reserviläistä, minkä päälle tulee vielä huomattava määrä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antamaa koulutusta.
Reagointivalmiutta puolestaan parantaa asevelvollisuuslain muutos, jonka eduskuntakäsittely on loppusuoralla. Lain muutoksella mahdollistetaan reserviläisten aiempaa nopeampi kertausharjoituksiin kutsuminen silloin, kun valmiutta on tarve kohottaa.
Kaikki nämä muutokset osoittavat, että puolustuksemme elää ajassa. Turvallisuusympäristön muutos on tunnistettu ja siihen on jo reagoitu.
Nyt tehdyt korjausliikkeet eivät kuitenkaan yksin kanna pitkälle tulevaisuuteen. Jotta puolustuksemme jatkossakin muodostaisi uskottavan, ennaltaehkäisevän pidikkeen, ei puolustusvoimien kehittäminen saa jäädä tähän. Ensi vuosikymmenellä meillä on edessämme kaksi strategisen tason hankintaa.
Merivoimien vanhenevaa aluskalustoa on korvattava uusilla taistelualuksilla ja elinkaarensa päähän tulevien Hornet-hävittäjien tilalle on hankittava uusia monitoimihävittäjiä. Kyse on erittäin suurista, mutta välttämättömistä investoinneista, joiden rahoitus on hoidettava erillään normaalista puolustusbudjetista. Puolustusvoimien muuta kehittämistä ja ylläpitoa ei ole varaa supistaa näiden hankkeiden turvaamiseksi. Myös perusta on pidettävä kunnossa.
Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Esitän nöyrimmät kiitokseni teille läsnä oleville ja myös kaikille muille veteraaneille, lotille ja kotirintamanaisille siitä työstä, jonka te olette isänmaan ja Suomen kansan hyväksi tehneet − niin sota-aikana kuin sen jälkeenkin. Toivotan teille ja läheisillenne hyvää vointia ja turvallista huomista.
Myös muille läsnäolijoille toivotan hyvää kesää ja antoisia hetkiä veteraanityön parissa tulevina vuosina.
Kiitos.