Puolustusministeri kansallisen veteraanipäivän juhlassa

Puolustusministeri Jyri Häkämies piti 27.4.2007 juhlapuheen Kotkan kaupungin Kansallisen veteraanipäivän juhlassa.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat!

Minulle on suuri kunnia saada pitää juhlapuhe kansallisen veteraanipäivän juhlassa tänä iltana täällä Kotkassa. Se on myös erityinen ilo, sillä tämä on ensimmäinen puolustusasioihin liittyvä puheeni uudessa asemassani ja saan vielä pitää sen täällä kotikaupungissani Kotkassa. Tunnen tässä tilanteessa suurta nöyryyttä.

Sotiemme päättymisestä on kulunut jo yli kuusi vuosikymmentä. Veteraanien rivit ovat vuosien saatossa harventuneet. Kunniavelkamme sotiemme aikaiselle ja jälleenrakennuksesta vastanneelle sukupolvelle ei kuitenkaan ole vuosien saatossa vähentynyt. Päinvastoin, uuden vuosisadan näkökulmasta on entistä helpompi tunnistaa ne mittaamattomat uhraukset, joita te veteraanit omana aikananne teitte.

Olen pannut ilolla merkille, että nuorison suhtautuminen veteraanien sodan aikana ja sen jälkeen tekemään työhön on muuttunut entistä kunnioittavammaksi. He ovat ymmärtäneet, että noiden sukupolvien tekemien uhrausten ansiosta me olemme voineet rakentamaan tänne Suomeen vauraan ja tasa-arvoisen demokraattisen yhteiskunnan, joka pitää parhaan kykynsä mukaan huolen omistaan.

Arvoisa juhlaväki!

Runsas viikko sitten työnsä aloittanut Matti Vanhasen toinen hallitus tulee jatkamaan työtä sotiemme veteraanien asioiden hoitamiseksi. Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspolitiikkaa käsittelevässä osassa todetaan: ”Hallituksen tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Kehitetään veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja. Erityisesti on huolehdittava riittävistä kotipalveluista ja nykyistä yksilöllisemmästä kuntoutuksesta.”

Eri veteraanijärjestöjen yhteisen toimitalon avaaminen Helsingin Pasilaan on yksi konkreettinen tapa tukea sotiemme veteraaneja ja heidän järjestöjään. Tällä tavoin voidaan keventää eri veteraanijärjestöjen hallintoa, kehittää niiden välistä yhteistyötä ja maksimoida jäsenistön avustamiseen käytettävät varat. Hanketta on viety eteenpäin puolustusministeriön, valtiovarainministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyöllä. Vuoden 2007 vuokrat maksetaan lisätalousarviossa puolustusministeriön pääluokasta ja ensi vuoden alusta lähtien varat saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä.

Yhteisten toimitilojen järjestäminen veteraanijärjestöille mahdollistaa niiden voimavarojen keskittämisen veteraanien sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen ja heidän perinteidensä monipuoliseen vaalimiseen. Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 80 vuotta. Ikääntymisen myötä heidän terveyden-tilansa heikkenee ja avuntarve kasvaa. Paras tapa ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä ovat terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, turvalliset olosuhteet, hyvä mieli ja luottamus tulevaisuuteen. Toimitilahuolista vapaina veteraanijärjestöt voivat keskittyä entistä paremmin juuri näihin tehtäviin.

Hyvät ystävät!

Myös monet muut hallitusohjelmaan sisällytetyt koko väestöä koskevat sosiaali- ja terveydenhuollolliset toimenpiteet tulevat koskemaan sotiemme veteraaneja ja heidän omaisiaan. On kunnia-asiamme, että sodissa ja sotia seuranneessa jälleenrakennustyössä uurastaneet veteraanit ja heidän puolisonsa saavat tilaisuuden parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Juuri tämä on hallituksen ohjelmassaan peräänkuuluttamaa sukupolvet ylittävää ajattelua ja toimintaa.

Suomen lähtökohdat entistä paremman tulevaisuuden rakentamisessa ovat mielestäni hyvät. Silti on selvää, että hallitus joutuu vastaamaan tulevien vuosien aikana moniin suuriin haasteisiin. Työllisyysasteen nostaminen on yksi keskeisistä tehtävistä. Sopeutumista vaativat myös väestörakenteen nopea muuttuminen suurten ikäluokkien siirtyessä työelämästä eläkkeelle, jatkuva teknologinen muutos, savupiipputeollisuuden korvautuminen teknologiateollisuudella ja palveluilla, maatalouden toimintaedellytysten muuttuminen, ilmastonmuutoksen kaltaiset ympäristöhaasteet ja kokonaan uudet turvallisuusuhkat.

Edellä luetellut muutokset koskevat luonnollisesti myös puolustuspolitiikkaa. Lähtökohtamme on hyvä. Hallitusohjelman mukaisesti yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustus ja koko maan puolustaminen ovat puolustusratkaisumme kulmakivet myös tulevina vuosina. Samoin on selvää, että Suomi jatkaa kansainvälisellä näyttämöllä aktiivista yhteistyön politiikkaa tavoitteena Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen sekä tiivis yhteistyö Naton kanssa rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Pohjoismainen yhteistyö ja erityisesti eteneminen yhdessä Ruotsin kanssa on tärkeää. Monenkeskiseen yhteistyöhön panostamisen ohella meidän ei pidä unohtaa, että hyvät kahdenväliset suhteet niin Yhdysvaltoihin ja Venäjään kuin muihinkin maihin ovat luonnollisesti ohjelmassamme.

Hyvät kuulijat!

 
Vuosina 1939-1944 sota ulotti vaikutuksensa myös tänne Kotkaan ja Kymenlaaksoon. Vaikka Kotka ei ollutkaan rajakaupunki, sitä pommitettiin sodan aikana ankarasti, olihan täällä jo silloin yksi Suomen tärkeimmistä satamista sekä paljon merkittävää teollisuutta. Kymin lentokentällä oli huomattava sotilaallinen merkitys. Kaupunkimme ja maakuntamme toipuivat sodan jälkeen nopeasti, kiitos silloisen sukupolven työn.

Kirkkaana päivänä voimme erottaa Suursaaren silhuetin kaukaisuudessa. Saaren omistuksesta käytiin jatkosodan aikana kiivaita taisteluja. Rauhanteossa saari jäi Neuvostoliitolle, mutta jo vuosia on pyritty siihen, että vierailumahdollisuuksia sinne voitaisiin parantaa. Näitä ponnisteluja on syytä jatkaa.

Suursaari muistuttaa meitä siitä, että Itämerellä – EU:n ja Venäjän yhteisellä sisämerellä - on Suomelle moninainen taloudellinen ja turvallisuusmerkitys. Noin 80 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta. Itämeri on myös Venäjän talouden tärkein väylä maailman merille.

Itämeri on esillä myös hallitusohjelmassa. Siinä todetaan, että hallitus pyrkii selkeyttämään Itämeren alueen ja pohjoisten alueiden alueellisten yhteistyöverkostojen rakennetta ja tiivistämään EU-yhteistyötä painopisteenään ympäristö-turvallisuuden parantaminen ja taloudellisen yhteistyön kehittäminen. Nämä kaikki ovat tärkeitä asioita myös Kotkan ja koko Kymenlaakson kannalta.

Meidän tulee turvallisuus- ja puolustuspolitiikassamme toimia niin, että meillä säilyy kaikissa tilanteissa riittävä toimintavapaus, että emme ole myrskyaaltojen mukanaan kuljettama lastu, jonka maailmanpolitiikan vihuri voi puhaltaa milloin minnekin. On muistettava, että pienemmätkin maat voivat vaikuttaa monin tavoin omaan kohtaloonsa. Me teemme sen osallistumalla yhteiseen eurooppalaiseen politiikkaan ja olemalla muutenkin aktiivisia.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeiset haasteet käydään läpi hallituksen seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Sen valmistelu virkamiestasolla käynnistetään varsin pian, koska tavoitteena on saada se valmiiksi viimeistään vuonna 2009. On tärkeää, että samoin kuin vuoden 2004 selonteon valmistelussa, myös tällä kertaa perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka kautta koko eduskunta voi osallistua turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten pohtimiseen. On tärkeää, että selonteko valmistellaan perusteellisesti ja huolellisesti ja että sen tukena on koko joukko erilaisia riippumattomia tutkimuksia ja selvityksiä.

Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi säilyttää myös tulevina vuosina uskottavan kansallisen puolustuksen. Sen tulee olla tavoitteenamme riippumatta siitä millaiseksi suhteemme puolustusliitto Natoon tulee muodostumaan. Kansallisen puolustuksen ylläpitämisen edellytyksenä on, että me huolehdimme myös jatkossa siitä että puolustusvoimillamme on käytössään riittävät voimavarat, tavoite johon nykyinen hallitus on yksiselitteisesti sitoutunut.

Haluaisin erityisesti mainita vielä valtioneuvoston viime syksynä hyväksymän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian, YETT-strategian. Siinä luodaan pohja eri hallinnonalojen väliselle tiiviille yhteistyölle suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien torjumiseksi. Kokemus on jo osoittanut, että puolustushallinnolla on annettavana oma panoksensa myös muiden hallinnonalojen tukemiseen – silloin kun tuota tukea pyydetään.

Hyvä juhlayleisö!

Maallemme niin raskaan jatkosodan päättymisestä tulee muutaman kuukauden kuluttua kuluneeksi 63 vuotta. Suomi on tuona aikana kehittynyt nopein askelin yhdeksi maailman vauraimmista ja kehittyneimmistä maista. Meillä on moni asia hyvin. Kansalaisten jokapäiväinen hyvinvointi on lisääntynyt, koululaitoksemme taso on korkea, suomalainen terveydenhuolto on maailmalla arvostettua. Tätä kaikkea ei ole kuitenkaan saatu aikaan ilmaiseksi vaan niiden takana on ollut useampien sukupolvien pyyteetön uurastus ja työ. Niitä ei myöskään pystytä säilyttämään ilman jatkuvaa työtä ja uudistamista.

Näillä sanoilla toivotan teille sotiemme veteraaneille sekä kaikille läsnäolijoille hyvää kansallista veteraanipäivää, hyvää terveyttä sekä rauhallista ja antoisaa alkanutta kevättä ja tulevaa kesää.

Palaa otsikoihin