Puheet
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe kansallisen veteraanipäivän juhlassa
Kansallisen Veteraanipäivän juhla Kilpisjärvellä
Puolustusministerin juhlapuhe
Maanantai 27.4.2009, Kolmen valtion rajapyykki
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Pohjan Prikaatin Killan edustajat, hyvät naiset ja herrat
Viime sotiemme loppunäytös tapahtui täällä Kilpisjärvellä tänä samaisena huhtikuun päivänä vuonna 1945. Henkilökohtaisesti on osallistua kansallisen veteraanipäivän juhlaan siinä paikassa, jossa kansallisen juhlapäivämme päivämäärä on syntynyt.
Täällä viimeksi sotinut joukko koostui viimevaiheessa muutamasta sadasta varusmiespalvelusikäisestä nuorukaisesta. Silloin päättynyttä operaatiota kutsuttiin, vanhempien jo kotiutettujen sotilaiden suulla ”lasten ristiretkeksi”. Tänä päivänä voimme todeta, että kyse oli varusmiespalvelusikäisten nuorten miesten joukosta, jolle lankesi viimeisin vaativa tehtävä sotiemme vaiheissa. Tänä päivänä he ovat niitä miehiä ja vapaaehtoisia naisia, joiden harteilla viime kädessä on veteraanien perinnön vaaliminen.
Arvoisa juhlayleisö,
Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Suomen puolustusratkaisu perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Koko maata puolustetaan. Perusperiaatteet ovat edelleen pitävät.
Paras tapa osoittaa arvostustamme veteraaneille on turvata uskottava kansallinen puolustus. Puolustuksen uskottavuus syntyy hyvin koulutetuista ja varustetuista joukoista sekä lujasta maanpuolustustahdosta. Emme ole seuraamassa yleiseurooppalaista puolustuksen supistamislinjaa. Talouskriisistä huolimatta puolustusta ei altisteta suhdanteille.
Joukkojemme varustaminen ajanmukaisella puolustusmateriaalilla on osa uskottavuutta. Viime aikoina päätetyt suuret puolustusmateriaalihankinnat ovat pitkän valmistelun lopputulos. Suurista euromääristä huolimatta ne eivät lisää puolustusbudjetin kokoa, vaan sisältyvät jo vuonna 2004 selonteossa päätettyihin linjauksiin. Suorituskykymme voidaan romuttaa hetkessä, mutta sen rakentaminen vie vuosia. Emme voi tehdä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tämän päivän tilanteen perusteella. Puolustuksemme kehittäminen on oltava pitkäjänteistä ja se lähtee omista turvallisuuspoliittisista lähtökohdistamme.
Puolustusvoimiemme sodan ajan vahvuus pidetään samana ensi vuosikymmenen puoliväliin asti. Sen jälkeen joudumme jo ikäluokkien pienenemisen vuoksi supistamaan vahvuutta. Kysymys alueellisten joukkojen kehittämisestä on samalla kysymys sodan ajan reservimme määrästä. Jatkossa joukkojen supistus kohdistuu niihin alueellisiin joukkoihin, joiden varustus vanhenee ja joihin ei enää voida osoittaa henkilöstöä pienenevien ikäluokkien vuoksi.
Selonteossa linjattu puolustuksen resurssitaso mahdollistaa tärkeimpien alueellisten joukkojen varustamisen. Rahoituksen vuotuinen korotus ei ole nyt, vaan vuodesta 2011 alkaen. Joukoista tehdään liikkuvampia ja tulivoimaisempia. Huolimatta vähemmistä joukoista liikkuvuus antaa kyvyn koko maan puolustamiseen. Täällä Lapin laajoilla alueilla joukkojen liikkuvuuden tarpeen ymmärtää konkreettisesti. Tulevaisuudessa meillä on siis käytössä lukumäärältään pienemmät, mutta suorituskyvyltään nykyisen kaltaiset puolustusvoimat.
Arvoisat kansallisen veteraanipäivän osanottajat,
Olemme kansainvälisessä vertailussa äärimmäisen maanpuolustustahtoista kansaa. Sellaista pääomaa, on huolella vaalittava. Yleisellä asevelvollisuudella ja vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella on tässä järjestelmässä jatkossakin keskeinen rooli. Killat ja maanpuolustusjärjestöt tekevät hyvää työtä maanpuolustuksemme eteen. Se osoittaa, arvoisat sotiemme veteraanit, teidän uhrauksenne yli kuusi vuosikymmentä sitten eivät ole osoittautuneet turhiksi.
Kiteytän puolustuksen linjauksemme kolmeen keskeiseen seikkaan.
1. Suomen puolustuksesta vastaa aina ensisijassa suomalaiset. Me tunnemme alueemme ja meillä on paremmat edellytykset puolustaa sitä kuin kenelläkään muulla. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokkain järjestelmä sen toteuttamiseksi.
2. Puolustuksen uskottavuus rakennetaan vain pitkäjänteisellä työllä, se ei saa olla suhdanteista riippuvainen. Uskottavuus vaatii toteutuakseen riittävät resurssit.
3. Vahva maanpuolustustahto ylläpitää veteraanien jättämää perintöä. Meidän on varmistettava, että myös tulevat sukupolvet ymmärtävät, millaisin uhrauksin maamme on rakennettu.
Suomi tuntee syvää kiitollisuutta siitä työstä, jota veteraanien sukupolvi on tehnyt isänmaamme hyväksi niin sodan kuin rauhankin rintamilla. Teitä on kiittäminen siitä, että voimme tänään elää ja asua vapaassa, kansanvaltaisessa Suomessa.