Haku

Puheet

24.11.2008 13:25

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe CAS-julkistamistilaisuudessa

Seminar publication on Comprehensive Approach – Trends, Challenges and Possibilities for Cooperation in Crisis Prevention and Management
Publishing Event
24.11.2008

 

Tarkastelen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan merkitystä kolmesta näkökulmasta: mitä olemme saavuttaneet, mitä pidämme tärkeänä ja miten meidän tulisi jatkaa tästä eteenpäin. 

Dear friends. I am going to take a look at the comprehensive crisis management with three points. What have we achieved so far? What do we see as the most important areas of work and how should we continue?

Comprehensive Approach -seminaari Helsingissä kuluvan vuoden kesäkuussa oli menestys. Meillä on nyt käsissämme laadukas julkaisu, joka kokoaa havaintomme ja käytännön yhteen.

On vielä kerran syytä kerrata, mitä tarkoitamme kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla. Kriisin akuutissa vaiheessa painospiste on sotilaallisilla toimilla, kuten Afganistanissa oli. Luonnollisesti humanitaarinen apu liittyy tähänkin vaiheeseen. Tilanteen vakauttamisen jälkeen astuvat kuvaan jälleenrakennus, poliisi- ja oikeustoimien tuki yhdessä edellisten kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Bosnian nykyinen tilanne. Kaikissa vaiheissa tarvitaan koordinaatiota ja yhteistoimintaa.

Kotimaassa meillä on pitkät perinteet eri viranomaisten yhteis-toiminnasta. Tästä huolimatta mm. Kauhajoen tapahtuvat osoittivat, että paljon enemmän voidaan tehdä. Reagoinnin sijaan on päästävä ennakointiin.

Kriisinhallintaympäristöstä vastaava esimerkki on Afganistan. ISAF operaation ja EU:n poliisioperaation välinen yhteistoiminta ei ole saumatonta. Kansallisesti voidaan kysyä onko sotilaallisen kriisinhallinnan ja esimerkiksi kehitysavun keskinäinen tuki ja koordinaatio oikein järjestetty?

Edellisten esimerkkien valossa haluan osoittaa kuinka keskeneräinen ja pitkä tie meillä on vielä edessämme. On parannettava sekä kansallista yhteistyötä kriisialueilla että tuettava yleisesti sotilasorganisaatioiden ja siviiliorganisaatioiden yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan puute ei yleensä ole tietämättömyyttä, vaan keskinäistä epäluuloisuutta ja oman reviirin varjelemista. Tästä on päästävä eroon.

Poikkeuksiakin on. Vieraillessani Tshadissa viime kuussa totesin, että sotilasorganisaation ja avustusjärjestöjen yhteistoiminta oli hyvää. Vaativissa olosuhteissa molemmat ymmärsivät toistensa tehtävän ja riippuvuutensa toistensa tekemisistä. Hyvä yhteistyö tuli esille kaikissa tapaamisissa. Onnistumista toisaalta helpotti EUFOR operaation mandaatti, joka tehtävänä on turvata humanitaarisen avun perille-meno.

Tämän vuoksi ei ole ymmärrettävää eikä etenkään hyväksyttävää, että Kosovon suhteellisen vakaissa olosuhteissa EU:n ja Naton yhteistoi-minta ei ole yhtä hedelmällistä. Luulisi asian olevan päinvastoin, etenkin, kun kaikilla toimijoilla on yhteinen tavoitetila.

Haluttu lopputulos onkin pidettävä kirkkaana mielessä. Yleensä perimmäinen tavoite on siirtää vastuu kansallisille viranomaisille. Afganistanissa, Länsi-Balkanilla ja jatkossa myös Afrikassa Suomen painopistettä siirretään kohdealueiden omien turvallisuusrakenteiden kehittämiseen. Neuvonanto-, mentorointi- ja koulutustehtävillä pyritään nopeuttamaan kriisivaltioiden omaa vastuunottoa.

Afganistanin kansallisen armeijan kehittämiseen erikoistuneet OMLT-ryhmät (Operational Mentor and Liaison Teams) ovat ISAF:n prioriteetti ja samalla kriittinen puutealue. Suomi on toimeenpanemassa helmi-kuussa 2008 tehtyä päätöstä osallistua OMLT-toimintaan kouluttajilla. Kosovossa Suomi osallistuu Kosovon siviilisuoja-joukkojen (Kosovo Protection Corps, KPC) alasajoon ja kehittää Kosovon turvallisuusjoukkoja (Kosovo Security Force, KSF). Samalla selvitetään mahdollisuudet tukea Kosovon turvallisuussektorin kehittämistä materiaali- ja mentorointituella. Bosnia-Hertsegovinassa Suomi osallistuu EU:n Althea-operaatioon noin 50 sotilaalla. Operaation alasajosta sen nykymuodossa päätetään mahdollisesti ensi vuoden puolella. Suomi tukee mahdollista EU:n tuki- ja koulutusoperaatiota.

Laajempana näkökulmana haluan nostaa esille ympäristökysymykset. Ympäristöstä huolehtiminen on osa kriisinhallintajoukkojemme arkipäivää. Se liittyy keskeisesti joukon toimintakyvyn ylläpitoon. Ilman yleisestä hygieniasta huolehtimista ja oikeaa jätteiden käsittelyä, joukon toimintakyky voi lamautua ilman muita uhkiakin. Paikalliselle väestölle suomalaiset sotilaat ovat operaatioissa rakentaneet kaivoja, kouluja, kaatopaikkoja, tiestöä ja muuta kunnallistekniikkaa. Joukomme ovat osaamisellaan ja omalla esimerkillään vaikuttaneet myönteisesti kohdemaiden ympäristölliseen kehitykseen.

Viime kesänä valmistui Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen puolustushallintojen yhdessä laatima ympäristöopas kriisinhallintaoperaatioita varten. Se on tiivis ja käytännöllinen "työkalupakki" tämän päivän ympäristövastuiden kantamiseen. Oppaassa käsitellään operaation suunnitteluun, joukkojen kouluttamiseen, operaation toteuttamiseen, joukkojen kotiuttamiseen ja operaation päättämiseen liittyviä ympäristöasioita.

Suomi toimii vuonna 2009 pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Kokonaisvaltainen kriisinhallinta on yksi Suomen puheenjohtajuuden kolmesta pääteemasta. Hyödyntämällä muiden pohjoismaiden kokemuksia voimme löytää konkreettisia keinoja, joiden kautta kokonaisvaltaista kriisinhallintaa voidaan kehittää ja vahvistaa.

Nämä ja muut keskeiset havainnot on saatava osaksi käytännön toimintaa. Vanhat raja-aidat on poistettava. Suomalainen osaaminen on saatava laajasti mukaan, mukaan järkevästi koordinoidulla tavalla. Lopputulos ratkaisee.

Ladies and gentlemen, what comes to the field of crisis management, we are far from being perfect. We must make sure that all is done to put the current resources into better use.  I want thank everybody in the CAS- family for taking our common interest one step forward.


Palaa otsikoihin