Puheet
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe 189. maanpuolustuskurssin avajaisissa
Arvoisat 189. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, herra amiraali, hyvät kummikurssilaiset ja kutsuvieraat, hyvät naiset ja miehet!
Monet maat ja eri organisaatiot, mm. EU ja Nato, kehittävät tätä nykyä erityisiä nopean toiminnan sotilaallisia kykyjään. Ovatko tällaiset joukot muoti-ilmiö vai onko niiden kehittämiseen todellinen tarve?
Tällaisten joukkojen tarve on minusta kiistaton. Kriisit syntyvät usein yllättäen kaukaisilla seuduilla, ja niihin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Modernit tiedotusvälineet tuovat kuvat inhimillisestä kärsimyksestä suoraan reaaliajassa olohuoneisiimme.
Kansainvälinen yhteisö ei voi jäädä sivustakatsojaksi, kun ihmisiä häädetään sadoin tuhansin kodeistaan tai jotakin kansanryhmää uhkaa laajamittainen tuhoamisoperaatio tai nälkäkuolema. Nopealla sotilaallisella toiminnalla luodaan edellytykset siviilikriisinhallinnan mahdollisimman aikaiselle aloittamiselle. Tässä on yksi painava vastaus niille, jotka kysyvät miksi Suomi on mukana kriisinhallinnassa.
Nopean toiminnan kykyjen kehittäminen liittyy usein asevoimien kokonaisuudistukseen, transformaatioon. Kehitystyö kytkeytyy myös läheisesti sotilaallisen kriisinhallinnan muutoksiin. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta asevoimien supistusten seurauksena nopean toiminnan joukot ovat saaneet aiempaa suuremman merkityksen.
Suomi on yksi harvoja eurooppalaisia maita, joilla on edelleen käytössä meidän hyväksi havaitsemamme puolustuksen kulmakivet, yleinen asevelvollisuus ja aluepuolustus. Miten nopean toiminnan konsepti sitten sopii asevelvollisuusarmeijalle ja alueelliseen puolustukseen?
Nopean toiminnan kykyjä on Euroopassa kehitetty ensisijaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan tarpeisiin. Joukkojen jatkuvasti supistuessa ovat monikäyttöisyys ja joustavuus korostuneet. Nämä seikat ovat olleet pontimena sekä Naton että Euroopan Unionin nopean toiminnan kykyjen kehitystyössä.
Suomen kannalta nopean toiminnan kykyjä voidaan tarkastella niin kansallisen puolustuksen kuin sotilaallisen kriisinhallinnan näkökulmista. Kykyjä tarvitaan ennaltaehkäisyyn ja nopeaan reagointiin. Viime aikoihin asti kansalliset ja kansainväliset kyvyt on erotettu toisistaan. Tähän ei meilläkään ole enää varaa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitetut nopean toiminnan joukkomme ovat parhaiten koulutettuja ja varustettuja joukkojamme, joita on voitava käyttää kaikissa puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä, myös kotimaassa.
Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroopan Unionin taisteluosastojen toimintaan vuonna 2007 ja 2008, ensin saksalais-alankomaalais-suomalaisessa taisteluosastossa ja vuotta myöhemmin pohjoismaisessa taisteluosastossa. Koulutukselliset kokemukset yhteistyöstä ja kykyjen kehittämisestä ovat kauttaaltaan positiivisia.
Ongelmaksi on muodostunut taisteluosastojen käyttämättömyys, vaikka lähestulkoon samat maat ovat lähettäneet toisia joukkoja kriisejä hillitsemään. Kansallisesti olemme toki voineet hyödyntää taisteluosastoissa koulutettuja joukkojamme muissa operaatioissa, kuten Afganistanissa ja Tshadissa. Valitettavasti vain joukon hyödyntäminen kokonaisuutena ei ole toteutunut. Näin hyöty on jäänyt suurelta osin yksilötasolle.
Euroopan Unioni käyttää joukkojensa kehittämisessä Naton standardeja ja arviointijärjestelmiä. Tämä oli keskeisin syy Suomen päätökseen hakeutua mukaan Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) koulutukseen, harjoitustoimintaan ja sertifiointiin. Vaikka NRF-joukkojen kokoamisessa onkin ollut hyvin tiedossa olevia vaikeuksia, on NRF-konseptiin sisältyvä järjestelmä ainoa toimiva kokonaisjärjestelmä joukkojen suorituskyvyn kehittämiseksi ja seuraamiseksi.
Nykyjärjestelmässä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua pelkkään NRF-koulutukseen ilmoittautumatta valmiusvuoroihin. Naton käynnissä oleva NRF-uudistustyö voi tuoda mukanaan uusia vaihtoehtoja, mutta toistaiseksi olemme odottavalla kannalla NRF-osallistumisen suhteen. UTVA:n päätös Suomen osallistumisesta vain harjoituksiin on edelleen voimassa.
Pohjoismaisella yhteistyöllä on laaja poliittinen hyväksyntä. Käynnissä oleva ja voimistuva yhteistyö tuo onnistuessaan mukanaan lisää suorituskykyä ja pidemmällä aikavälillä myös kustannustehokkuutta. Nopean toiminnan kykyjen kehittäminen on yhteistoiminnassa keskeisessä asemassa. Pohjoismainen taisteluosastokonsepti, kuten myös yhteistyö Alankomaiden ja Saksan kanssa, toteutunee toisen kerran vuoden 2011 alkupuoliskolla.
Yhteistyöhankkeiden yhtäaikainen kehittäminen usealla eri foorumilla voi johtaa voimavarojen päällekkäisyyteen. Tavoitteena pitää olla tarkoituksenmukainen rakenne jo olemassa olevassa kehyksessä, oli yhteistoimintakehys sitten Euroopan Unioni, Nato tai Pohjoismaat. Samalla luodaan edellytykset voimavarojen säästämiselle keskittymällä omiin vahvuuksiimme joukkojen kehittämisessä.
Erikoistuminen vahvistaa keskinäisriippuvuuden kautta myös turvallisuutta. Millään Euroopan maalla ei ole mahdollisuutta kehittää uskottavia nopean toiminnan kykyjä jokaiselle organisaatiolle erikseen.
Hyvät kurssilaiset,
Muilla mailla kuin Suomella nopean toiminnan joukot koostuvat pääosin ammattisotilaista. Me olemme onnistuneet hyödyntämään yleisen asevelvollisuuden kautta koulutetun reservin palvelemaan täysimääräisesti suorituskykyjen kehittämistä. Vapaaehtoisesta reservistä voimme valita parhaan aineksen koulutukseen, pitää sen valmiudessa ja tarjota sitoumuksen tehneille mahdollisuuden osallistua kriisinhallintaoperaatioihin.
Tämän kierron jälkeen nämä hyvin koulutetut ja kokemusta hankkineet yksilöt ovat käytettävissä kansallisen puolustuksen tehtäviin tai niin halutessaan uusiin kriisinhallintaoperaatioihin. Nopean toiminnan joukoissamme on edelleen suhteellisesti varsin vähän puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön kuuluvia sotilaita.
Suorituskykyjen kehittämisessä meidän on valittava niitä osa-alueita, jotka palvelevat sekä kansallisia että kriisinhallinnan tehtäviä. Pelkästään kriisinhallintaan tarkoitettua osaamista tulee välttää. Hyvänä esimerkkinä on suojauskomppania, jonka osia on hyödynnetty sekä kansallisesti että kriisinhallintatehtävissä.
Nopean toiminnan joukkopoolimme tulee vastedeskin koostua vastaavanlaisista monikäyttöisistä kyvyistä. Esimerkkinä palvelkoon suojelupuolustuksen kehittäminen, mikä tarkoittaa henkilöstön ja kohteiden suojaamista joukkotuhoaseiden vaikutuksilta. Keihäänkärkenä tässä kehitystyössä on ollut kansainvälinen suojeluosasto, joka oli osa meidän panostustamme pohjoismaiseen EU-taisteluosastoon. Saavutettu osaaminen voidaan pitää yllä vain osallistumalla jatkossakin nopean toiminnan joukkoihin. Samalla nämä kyvyt palvelevat mitä suurimmassa määrin kotimaan puolustuksen tai kotimaisten virka-aputehtävien tarpeita.
Tähän saakka olemme osallistuneet kansainvälisiin tehtäviin ainoastaan maavoimien joukoilla. Meri- ja ilmavoimissa on kuitenkin jo nyt nopean toiminnan elementtejä, joita voitaisiin käyttää kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Myös näiden kykyjen käyttö vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa ja niistä saatavat opit ja kokemukset lisäisivät kotimaan puolustuksen uskottavuutta.
Hyvät kurssilaiset,
Vastaukseni puheenvuoroni alussa esittämääni kysymykseen on selkeän myönteinen: nopean toiminnan joukkoja tarvitaan nykyaikaisissa vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa, ja myös me tarvitsemme niitä niin kansainväliseen osallistumiseen kuin kotimaan puolustuksen vankentamiseen.
Nopean toiminnan kykyjen kehittämisestä voidaan vetää ainakin seuraavat johtopäätökset
1. Kykyjen kehittämisen on palveltava sekä kansallista puolustusta että sotilaallista kriisinhallintaa.
2. Päällekkäisiä rakenteita eri organisaatioiden kesken tulee välttää.
3. Kansainväliset yhteistyöratkaisut ja erikoistuminen lisäävät keskinäisriippuvuutta ja turvallisuutta.
4. Yleisen asevelvollisuuden kautta koulutettu reserviläinen soveltuu myös nopean toiminnan kykyjen rakentamiseen.
5. Nopean toiminnan kykyjen kehittämisessä on aina kysymys myös oman kansallisen puolustuksemme vahventamisesta ja sen uskottavuuden lisäämisestä.
Arvoisat maanpuolustuskurssin osanottajat,
Maanpuolustuskurssit heijastavat aina omaa aikaansa. Tämä koskee myös nyt käynnistyvää 189. kurssia. Pääsette kuuntelemaan maamme johtavia asiantuntijoita ja virkamiehiä. Kurssin aikana pääsette toimimaan eri päätöksentekijöiden rooleissa, jolloin teille avautuvat kokonaismaanpuolustuksen haasteet useista näkökulmista.
Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit ovat kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen ikkuna kokonaismaanpuolustuksemme keskeisiin kysymyksiin. Keskustelkaa, oppikaa ja verkottukaa. Toivotan teille antoisia neljää viikkoa kansallisen turvallisuutemme keskeisten kysymysten parissa.