Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön tervehdys 220. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 23.1.2017
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.Tänä vuonna saamme juhlia Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Itsenäisyyttä, jota me tavallisessa arjessa emme ehkä riittävästi osaa ja muista arvostaa. Kansainvälisissä maavertailuissa Suomi on jatkuvasti kärkisijoilla, olipa sitten kyse koulutuksesta, tasa-arvosta, kansanvallan toteutumisesta tai ympäristön huomioon ottamisesta, muutamia viimeaikaisia esimerkkejä mainitakseni.
Ongelmiakin Suomessa toki on, mutta kaiken kaikkiaan meidän on syytä muistaa edesmenneen kenraalin Adolf Ehrnroothin usein toistamia sanoja: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”
Hyvät kurssilaiset
Nuo kenraali Ehrnroothin sanat kiteyttävät sen, mistä maanpuolustuksessa on kysymys. Puolustuksemme kulmakiviä ovat periaate, että koko maata puolustetaan ja että puolustus rakennetaan yleisen asevelvollisuuden varaan.
Vielä joitain vuosia sitten puolustusratkaisullemme löytyi useita arvostelijoita, etenkin maamme rajojen ulkopuolella. Kylmän sodan päättymisen jälkeen monet jo luulivat, että ikuinen rauha on laskeutunut Eurooppaan. Arvostelijoiden mukaan kansallinen puolustus olisi voitu ajaa alas ja asevoimia olisi pitänyt kehittää kriisinhallintatehtävien vaatimusten mukaisesti piskuisen ammattiarmeijan suuntaan.
Onneksi me suomalaiset olemme jäyhää, jääräpäistäkin kansaa. Me emme menneet virran mukana, vaan Suomen puolustus on kaiken aikaa säilynyt puolustusvoimiemme ykkösprioriteettina.
Tosiasia on ja pysyy: yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ja ainoa todellinen tapa järjestää Suomen kokoisen, laajan mutta verraten vähäväkisen maan puolustus.
Yleisellä asevelvollisuudella on useita kiistattomia etuja. Sen kautta maanpuolustuksen tehtäviin saadaan valjastettua kansakunnan parhaat voimat. Asevelvollisuus on myös tasa-arvoinen, kansakokonaisuutta rakentava järjestelmä. Armeijan harmaissa, kuten sanonta kuuluu, ei ole eroa sillä, oletko maalta vai kaupungista, oletko akateeminen vai peruskoulun käynyt, oletko mies vai nainen, oletko suomalainen neljännessä polvessa vai oletko maahanmuuttaja. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti.
Kun miesikäluokka kerrallaan astuu palvelukseen, on joukossa myös erikoisosaajia, joiden tiedot ja taidot voidaan ensin varusmiespalveluksessa ja myöhemmin sodan ajan reservissä saada maanpuolustuksen käyttöön.
Joskus asevelvollisuuden kritisoijat ovat asettaneet kyseenalaisiksi asevelvollisten osaamisen. Kun kyse ei ole ammattilaisista, ei osaaminen muka voi olla yhtä hyvällä tasolla. Tästä olen eri mieltä. Vaikka asevelvolliset eivät ole ammattilaisia, voidaan heistä silti koulia ammattimaisia sotilaita. Tämä on moneen otteeseen nähty.
I internationella krishanteringsinsatser består Finlands kontribution i allmänhet till största delen av reservister. Den respons som har erhållits i fråga om deras verksamhet bleknar inte på något sätt jämfört med den respons som yrkesmilitärer i samma insatser får, snarare tvärtom. Utöver militärt kunnande har finländarna kunnande som de har förvärvat i det civila och ofta också erfarenhet från vidsträckta områden, som yrkesmilitärer har svårt att skaffa sig.
Positiivista palautetta on tullut myös Suomessa vierailleilta ulkomaisilta asiantuntijoilta. Vieraat ovat poikkeuksetta hämmästelleet, miten suomalaiset varusmiehet voivat saamansa, kuitenkin suhteellisen lyhyen koulutuksen jälkeen osata toimia niin hyvin kuin osaavat.
Yksi selittävä tekijä on puolustusvoimissa tänä päivänä vallitseva koulutuskulttuuri. Siinä on viimeisten vuosien aikana menty huimasti eteenpäin. Monet armeijaan liittyvät negatiiviset mielikuvat, joita vanhemmilla ikäluokilla vielä saattaa olla, ovat historiaa. Suomessa ei simputeta. Tänä päivänä niin varusmiehille kuin reserviläisillekin annettava koulutus on tehokasta, laadukasta ja monipuolista.
Toinen selittävä tekijä löytyy itse asevelvollisista. Nykynuoret, vaikka heitä milloin mistäkin asioista moititaankin, ovat maanpuolustustahtoisia. Suuri enemmistö asevelvollisista miehistä ja myös koko joukko vapaaehtoisia naisia haluavat suorittaa asepalveluksen. Monille kyse ei ole vain velvollisuudesta. Asepalveluksen suorittaminen on kunnia-asia. Näitä vilpittömiä nuoria miehiä ja naisia on meidän syytä arvostaa.
Hyvät kuulijat
Onneksemme suuri enemmistö asevelvollisista on motivoituneita, sitoutuneita ja osaavia varusmiehiä ja reserviläisiä. Ikäväksemme olemme kuitenkin saaneet havaita, että viime vuosina kasvava määrä sotilaskoulutuksen jo saaneita reserviläisiä on hakeutunut täydennyspalveluksen kautta siviilipalvelusmiehiksi. Tämä ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää.
Siviilipalvelus on tarkoitettu asepalveluksen lailliseksi vaihtoehdoksi niille asevelvollisille, jotka vakaumuksensa takia eivät ole valmiita suorittamaan asepalvelusta. Minun on kuitenkin vaikea nähdä, että sadat reserviläiset olisivat varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen kokeneet sellaisen eettisen herätyksen, että aseellinen palvelus yhtäkkiä olisi vastoin heidän vakaumustaan. Vaikuttaakin siltä, ettei kaikilla reservistä siviilipalvelukseen siirtyneillä ole puhtaita jauhoja pussissaan. Nämä henkilöt eivät ansaitse arvostustamme.
Kyse ei, ainakaan vielä, ole suuren mittakaavan ongelmasta, mutta tärkeästä periaatteellisesta kysymyksestä. Ei reservistä noin vaan pidä voida lähteä eikä Suomea jättää puolustamatta vain siksi, että asepalvelus ei enää huvita. Reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta.
Hyvät kurssilaiset
Turvallisuusympäristössämme on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pari vuosikymmentä kestäneen optimistisen kauden jälkeen turvallisuuskehitys on kääntynyt huonompaan suuntaan. Vaikka välitöntä uhkaa ei Suomeen kohdistukaan, niin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista voida täysin sulkea pois.
Kiitos yleisen asevelvollisuuden ja osaavan reservin, meillä on varsin varteenotettava kyky vastata perinteiseen, hitaasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan. Viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että meidän on valmistauduttava myös uusiin, nopeasti kehittyviin uhkiin. Meidän on parannettava toimintavalmiuttamme.
Määrätietoisia askeleita tähän suuntaan on jo otettu. Viime vuonna hyväksytyssä asevelvollisuuslain muutoksessa valmiuden joustavaan säätelyyn saatiin uusi työkalu. Erityisten olosuhteiden niin vaatiessa, voidaan reserviläisiä käskeä kertausharjoituksiin ilman normaaleihin kertausharjoituksiin liittyvää kolmen kuukauden ennakkoilmoitusaikaa.
Tänä vuonna normaaliolojen valmiutta parannetaan edelleen perustamalla maavoimiin palkatusta henkilökunnasta ja valikoiduista varusmiehistä muodostettavia valmiusyksiköitä sekä käynnistämällä niihin sijoitettaville varusmiehille erityinen valmiusyksikkökoulutus. Näin myös parhaillaan palveluksessa olevat varusmiehet tulevat luontevaksi osaksi valmiuden ylläpitoa.
Hyvät kurssilaiset
On ihmisiä, jotka ajattelevat, että verorahoille olisi muutakin käyttöä kuin maanpuolustuksen ylläpitäminen. Tai että nuorilla ihmisillä on muutakin tekemistä kuin käyttää aikaansa asepalvelukseen, mutta nämä lopultakin pienet uhraukset lähettävät olennaisen tärkeän viestin − Suomi on puolustamisen arvoinen maa ja sitä puolustavat aina uudet sukupolvet.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en angenäm försvarskurs.