Puolustusministeri Jussi Niinistön tervehdys 214. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Arvoisa rouva puhemies, Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, herra Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!

Suomi on tiukan paikan edessä. Valtion velkaa on satakunta miljardia ja suunta on kasvava, vaikka budjettiesitys supistaakin alijäämää noin 0,8 miljardilla eurolla. Suomen talous kaipaa uudistumista.
Talouden synkkä tilanne heijastuu monin tavoin myös arjen turvallisuuteemme. Alentuneen kilpailukykymme seurauksena työttömyys ja taloudellinen turvattomuus ovat lisääntyneet. Taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi - tai turvattomaksi - tunnemme olomme.

Talous vaikuttaa myös siihen, miten kykenemme vastaamaan meihin ulkopuolelta kohdistuviin uhkiin. Minkälaisin resurssein niihin kyetään vastaamaan?

Hyvät kuulijat
Turvallisuusympäristömme on muuttunut viimeisen parin vuoden aikana. Ukrainan sota on palauttanut kylmän sodan aikaisia rintamalinjoja kansainväliseen politiikkaan. Idän ja lännen välinen vastakkainasettelu on tosiasia, joka meidänkin on otettava huomioon kun arvioimme omaa turvallisuustilannettamme.

Krimin valtaus ja Venäjän osallisuus Ukrainan tapahtumiin ovat johtaneet reaktioihin eri puolilla Eurooppaa - ja koko maailmaa. Monen vuoden jälkeen NATO:n päähuomio on palannut kriisinhallinnasta puolustusliiton päätehtävään, artikla 5:n mukaiseen oman alueen puolustukseen.

Sama suuntaus on nähtävissä myös naapurimaassamme Ruotsissa, joka 2000-luvun alkupuolella aloitti alueellisen puolustuksen alasajon ja keskittyi kansainvälisiin operaatioihin. Nyt sielläkin on ryhdytty enenevässä määrin pohtimaan oman maan puolustusta.
Muuttuneen turvallisuustilanteen takia Ruotsi on päättänyt korottaa seuraavan viiden vuoden aikana puolustusmäärärahojaan yli miljardilla eurolla. Itämeren maista puolustusbudjettejaan korottavat myös Baltian maat, Puola ja Tanska, puhumattakaan Venäjästä.

Viime vuosikymmenellä Suomen puolustusratkaisua kummasteltiin. Kuljimme vastavirtaan. Me säilytimme yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamiseen tähtäävän aluepuolustuksen. Tänä päivänä tuo ratkaisu näyttäytyy viisaana politiikkana. Me olimme oikeassa. Tämän johdosta Suomen puolustuskyky on edelleen sellainen, ettei kukaan voi jättää sitä huomiotta. Vaikea on yhdenkään hyökkääjän tähän Pohjolan kolkkaan tulla.

Huono uutinen on se, että kuljemme edelleen osin valtavirtaa vastaan. Samalla kun muut Itämeren maat lisäävät puolustusmenojaan, meillä leikataan puolustusvoimien toimintamenoista.
Talouden tervehdyttämiseksi kaikkien on osallistuttava yhteisiin talkoisiin, joten tässä mielessä leikkaukset ovat ymmärrettäviä. Puolustushallinnon osalta tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että toimintamenosäästöillä eri hallinnonaloja pyritään kannustamaan rakenteellisiin uudistuksiin, joiden kautta säästöjen aikaan saaminen hallintomenoista olisi mahdollista.
Puolustushallinnossa tämä on jo tehty viime vaalikaudella. Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimien organisaatio ja toiminnot supistettiin minimitasolle. Kyseessä oli puolustusvoimien suurin rakenteellinen uudistus sitten toisen maailmansodan.
Samaan aikaan naapurimme Venäjä on toteuttanut omaa ”puolustusvoimauudistustaan”.

Toisin kuin meillä, Venäjällä ei ole kyse toimintojen leikkaamisesta ja kustannussäästöjen aikaansaamisesta. Tavoitteena on modernisoida Venäjän asevoimat. Rahaa uudistukseen käytetään, vaikka Venäjän talous on öljyn hinnanlaskun ja Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden takia alamaissa. Kansallisesta turvallisuudesta ei olla valmiita tinkimään.
Miten tilanne näyttäytyy meillä? Muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt sotilaallista aktiviteettia lähialueillamme. Se tarkoittaa, että entistä suurempi osuus meri- ja ilmavoimien työpanoksesta kuluu välttämättömiin alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyviin tehtäviin. Näistä me emme voi tinkiä. Alueellisesta koskemattomuudesta on huolehdittava. Mistä säästöjä sitten voidaan saada aikaan?

Nopeita säästöjä saataisiin lopettamalla reserviläisten kertausharjoitukset. Tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Puolustusjärjestelmämme nojaa koulutettuun reserviin.

Edellisen hallituksen tekemien säästöpäätöksien takia puolustusvoimauudistusta jouduttiin rahoittamaan leikkaamalla materiaalihankkeita ja supistamalla kertausharjoitukset minimiin. Tämän seurauksena meillä on tällä hetkellä materiaalisia puutteita laajalla rintamalla ja muutaman ikäluokan kattava osaamisvaje. Meillä ei ole varaa enempään.
Nykyhallituksen päätös korottaa materiaalihankintoihin käytettävää määrärahaa oli välttämätön. Ilman sitä puolustusvoimien materiaalitilanne olisi lähivuonna katastrofaalinen. Palauttamalla osa edellisen hallituksen leikkaamista määrärahoista parlamentaarisen selvitysryhmän esitysten mukaisesti takaa sen, että nenämme pysyy veden pinnan yläpuolella ja voimme vielä hengittää. Kyse ei ole lisävarustelusta vaan olemassa olevan kyvyn ylläpidosta.

Kertausharjoitusten osalta olemme viime vuosina saaneet todistaa laihoja vuosia. Tänä vuonna olemme monen vuoden jälkeen saaneet palautettua harjoitusmäärät uudistusta edeltäneelle tasolle - mikä on hyvä asia. Tämän ovat panneet positiivisesti merkille myös reserviläisjärjestöt.

Kertausharjoituksilla on suuri merkitys puolustusvoimien sodan ajan joukkojen toimintakyvylle, mutta osaltaan myös maanpuolustustahdolle, mitä ei pidä aliarvioida. Tämä on myös syy sille, miksi hallitusohjelmassa on seuraavanlainen kirjaus: ” Hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan.”

Jos aluevalvonnasta ja kertausharjoituksista ei voida säästää niin mistä sitten? Siinäpä se. Puolustusvoimain komentajan asema ei ole helppo. Puolustusvoimauudistus on vasta saapumassa maaliin, kun uusia säästöjä jo vaaditaan.
Toivottavaa olisi, että tarvittava säästöt kyettäisiin löytämään nykyisen organisaation puitteissa. Mikäli näin ei ole, olemme paljon aiempaa suurempien valintojen edessä. Onko nykyinen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustukseen nojaava puolustusratkaisumme kestävä? Olemmeko pakotettuja puolustusjärjestelmän uudistukseen?

Hyvät kurssilaiset
Tulevien viikkojen aikana saatte tutustua turvallisuuteemme liittyviin kysymyksiin monesta eri näkökulmasta. Yhteistä näille kaikille on se, että turvallisuudesta on oltava valmis maksamaan. Oli sitten kyse arjen turvallisuudesta tai sotilaallisesta, ulkoisesta turvallisuudesta.

Kuten alussa totesin, taloudellinen hyvinvointi tuottaa turvallisuutta. Siksi lyhyellä tähtäimellä myös puolustushallintoon kohdistuvat säästöt voivat olla perusteltuja.

Pidemmällä tähtäimellä voidaan kuitenkin kysyä: ”Onko Suomen turvallisuus niin vakaalla pohjalla, että meillä on varaa leikata puolustuksesta samaan aikaan kun kaikki naapurimaamme lisäävät puolustusmenojaan?”. Oma näkemykseni on, että ei - siihen meillä ei ole varaa. Kurssinne aikana teille tarjoutuu mahdollisuus muodostaa oma käsityksenne asiasta.
Ottakaa kaikki irti tästä teille suodusta mahdollisuudesta ja pitäkää itseänne etuoikeutettuna. Maanpuolustuskurssit ovat haluttuja ja toivottuja tilaisuuksia, jotka suodaan vain harvoille ja valituille.

Jag önskar er en trevlig och givande försvarskurs.
Toivotan teille antoisaa kurssia.

Palaa otsikoihin