Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa
Helsingissä 25.8.2015
Arvoisat suurlähettiläät, kutsuvieraat, median edustajat, hyvät naiset ja herrat
Viimeisen parin vuoden aikana kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Ikuista rauhaa ei tullutkaan, vaikka monet välillä jo niin tuntuivat luulevan. Eriasteisia sotia ja kriisejä näyttää edelleen riittävän eri puolilla maailmaa - nyt myös Euroopassa ja Euroopan lähialueilla.
Ukrainassa soditaan jo pitkälti toista vuotta. Minskissä sovittu tulitauko on rakoillut alusta saakka ja viime viikkoina taisteluiden on kuultu pikemminkin kiihtyvän kuin rauhoittuvan.
Lähi-idässä Syyrian sisällissota on kestänyt jo neljä vuotta ja ääri-islamilainen ISIS jatkaa barbariaansa Euroopan raja-aluilla.
Myös meidän lähialueillamme sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt. Venäjän sotilaallinen ilmatoiminta on lisääntynyt ja NATO on lisännyt läsnäoloaan Baltiassa ja Itämerellä.
Koventunut retoriikka ja erimielisyydet eri kansainvälisten toimijoiden välillä kytkeytyvät tavalla tai toisella Ukrainan tilanteeseen ja olisi tietysti tärkeää, että siellä päästäisiin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Uutisia seuratessa, niin kotimaisesta kuin ulkomaisestakin mediasta, saa välillä sen kuvan, että Suomikin olisi jollain tavalla uhattuna. Näin ei ole tilanne. Aktiivisuuden lisääntymisestä huolimatta tilanne rajoillamme on edelleenkin vakaa.
Suomessa on turvallista, mutta valppaana pitää olla. Etenkin Krimin tapahtumat osoittivat, että nopeat käänteet kansainvälisessä politiikassa ovat mahdollisia.
Hallitusohjelmassa tähän on varauduttu. Olemme sitoutuneet vahvistamaan Suomen asemaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa vahvistamalla puolustuskykyämme ja tiivistämällä kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Konkreettisia toimia puolustuskyvyn parantamiseksi alkaneella vaalikaudella ovat muun muassa:
- puolustusmäärärahojen korotus parlamentaarisen selvitysryhmän ehdotuksen mukaisesti, etenkin maavoimien tarpeita muistaen
- merivoimien taistelualuskaluston uusiminen
- ilmavoimien hävittäjähankintojen käynnistäminen ja
- maanpuolustukseen liittyvän säädösperustan tarkistaminen, eritoten valmiuden tehostamiseen liittyen
Hallitus laatii myös ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan erillisen puolustusselonteon, jossa määritellään puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle tulevina vuosina.
Hyvät kuulijat
Suomen taloudellinen tilanne on vaikea. Korkea työttömyys ja valtiontalouden epätasapaino pakottavat hallituksen tekemään säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteena on saada velkaantuminen kuriin ja kääntää Suomi kasvu-uralle. Kipeitä leikkauksia on luvassa.
Tästä huolimatta olimme hallitusneuvotteluissa yksimielisiä siitä, että maanpuolustuksesta ei ole enää varaa tinkiä. Samaan lopputulokseen tuli myös viime vuonna työnsä päättänyt parlamentaarinen selvitysryhmä.
Loppuraportissaan ryhmä esitti, että puolustusvoimien materiaalihankintoihin kohdennettavaa määrärahaa olisi nostettava vuodesta 2016 alkaen asteittain 50 - 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.
Tämä esitys on huomioitu sekä hallitusohjelmassa että valtionvarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa. Kyse ei kuitenkaan ole mistään tasokorotuksesta vaan ainoastaan viime vaalikaudella tehtyjen leikkausten osittaisesta palautuksesta.
Turha tätä on kaunistella. Viime vaalikaudella puolustushallintoon kohdistettiin huomattavat leikkaukset, joiden seurauksena puolustusvoimauudistusta jouduttiin rahoittamaan materiaalihankkeista luopumalla. Sen seurauksena meille syntyi puutteita laajalla rintamalla.
Materiaalipuutteita on muun muassa panssarintorjunnassa, ilmatorjunnassa, viesti- ja johtamisjärjestelmissä sekä ampumatarvikkeissa vain muutamia mainitakseni.
Nyt budjettiehdotukseen sisältyvillä vaatimattomilla lisäyksillä kyetään ainoastaan paikkaamaan kaikkein kriittisimpiä näistä puutteista - etenkin maavoimien osalta - ja siinäkin päästään vain tyydyttävälle tasolle.
Säästöhuumassa myös sodan ajan kokoonpanomme supistettiin 350.000:sta 230.000 mieheen ja naiseen. Se on minimitaso, jolla koko maata voidaan puolustaa - ja sekin onnistuu vain, jos joukkojen liikkuvuus, varustus ja koulutus ovat kunnossa.
Siksi on hyvä, että muutaman laihan vuoden jälkeen olemme tänä vuonna päässeet palauttamaan kertausharjoitukset vuoden 2010 tasolle. Kertausharjoitusten riittävän määrän ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen sisältyvät myös hallitusohjelmaan.
Tänä vuonna puolustusvoimat kouluttaa 18.000 reserviläistä ja tilaa lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä 250 kurssia sotilaallista koulutusta, joissa voidaan kouluttaa 8.000 reserviläistä lisää.
Tarve olisi suuremmallekin määrälle, mutta nykyresurssein ei juuri enempään pystytä ilman, että muista tehtävistä jouduttaisiin tinkimään.
Hyvät kuulijat
Kasvavat riskit ja uudet uhat edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista.
Krimin haltuunotto oli yksi esimerkki siitä, että nykypäivänä maanpuolustuksessa on varauduttava myös nopeasti, pienin ja ammattimaisin joukoin toteutettaviin operaatioihin. Se edellyttää meiltä aikaisempaa parempaa toiminta-valmiutta, etenkin maavoimien osalta.
Yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin perustuva aluepuolustuksemme on hyvä ja toimiva järjestelmä.
Kun saamme liikekannallepanon toteutettua, on meillä materiaalisista puutteistakin huolimatta käytössämme sellainen puolustuskyky, että vaikea on yhdenkään hyökkääjän tänne Pohjolan perukoille tulla.
Nopeus on kuitenkin järjestelmämme Akilleen kantapää. Meidän on kehitettävä kykyämme vastata nopeasti käynnistyviin tilanteisiin.
Ilman lisärahoitusta sitä ei pystytä tekemään. Toimintavalmiuden parantaminen edellyttää satsauksia muun muassa nopeimmin käyttöön otettavien joukkojen materiaaliin ja kertausharjoituksiin. Se ei tapahdu ilmaiseksi.
Valmiutta voidaan parantaa osin myös säädöspohjaa tarkistamalla.
Asioita, joita voidaan säädösteitse kehittää, ovat muun muassa:
- sotilas-, raja- ja poliisiviranomaisten toimivaltaan ja virka-apuun liittyvät kysymykset sekä
- asevelvollisten käyttöön liittyvät säädökset, esimerkiksi kertausharjoituksiin liittyvät aikarajoitukset.
Valmiuteemme toimia ja tehdä oikea-aikaisia päätöksiä liittyy myös kyky muodostaa realistinen käsitys meihin kohdistuvista uhista. Tiedustelujärjestelmän on oltava kunnossa ja siksi käynnistämme säädösvalmistelun, jolla luodaan tiedusteluun liittyvä juridinen säädöspohja.
Sotilas- ja siviiliviranomaisten tiedustelua koskevat säädökset valmistellaan niiden toisistaan poikkeavien luonteiden vuoksi rinnakkain erillisissä työryhmissä. Lisäksi tarkoitus on, että oikeusministeriön johdolla selvitetään lainvalmisteluun mahdollisesti liittyvät perustuslailliset kysymykset.
Hyvä yleisö
Lopuksi muutama sana kansainvälisestä yhteistyöstä ja kriisinhallinnasta.
Maanpuolustuksemme perusteet eivät ole muuttuneet. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka tekee tiivistä kansainvälistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa.
Tämän kansainvälisen ulottuvuuden osalta on tärkeää, että ulkoasiainhallinto ja puolustushallinto puhaltavat samaan hiileen. Kiitos teille siitä arvokkaasta työstä, jota osaltanne olette tehneet maanpuolustuksemme hyväksi. Toivon, että hyvä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.
Puolustuksen alalla meille keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat EU, NATO ja muut Pohjoismaat - erityisesti Ruotsi - sekä Yhdysvallat.
Mitään yhteistä EU-puolustusta ei ole näköpiirissä, mutta EU:n kanssa tehtävässä yhteistyössä voimme edistää meille tärkeitä asioita. Tällaisia ovat muun muassa huoltovarmuuteen, puolustusteollisuuteen ja kyber-puolustukseen liittyvät kysymykset.
Suorituskykyjen kehittämisen kannalta meille erityisen tärkeä kumppani on NATO. Viime vuonna alkanut laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusohjelma EOP (Enhanced Opportunities Program) tarjoaa meille hyvät edellytykset entisestään syventää yhteistyötämme NATO:n kanssa - myös sotilasliiton ulkopuolella pysyen.
Toisin kuin edellinen hallitus, nykyinen ei kuitenkaan ole sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että jäsenyyttä jossain vaiheessa voitaisiin hakea jos se on Suomen edun mukaista.
Itse suhtaudun mahdolliseen NATO-jäsenyyteen varauksellisesti, samoin kuin edustamani puolue. Pidän silti hyvänä, että tämä hallitus on päättänyt osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa laatia selvityksen mahdollisen NATO-jäsenyyden mukanaan tuomista eduista ja haitoista.
Tasaisin väliajoin pintaan nousevaa NATO-keskustelua saadaan selvityksen pohjalta toivon mukaan käytyä nykyistä enemmän fakta- kuin tunnepohjaisesti.
NORDEFCO on jo vakiinnuttanut asemansa pohjoismaisen yhteistyön rakenteena. Pohjoismaisessa yhteistyössä voimme kuitenkin saavuttaa vielä nykyistä parempia tuloksia. Etenkin Suomen ja Ruotsin kahdenvälisellä yhteistyöllä meidän on mahdollista saavuttaa operatiivista lisäarvoa puolin ja toisin.
Suomi-Ruotsi-yhteistyön syventämistä jatketaan yhdessä laaditun ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävän suunnitelman mukaisesti.
Hallitusohjelman mukaisesti vahvistamme myös transatlanttista yhteistyötä. Tiivis puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tärkeää puolustuskykyjemme kehittämisen kannalta.
Eri tasoilla toteutettava kansainvälinen puolustusyhteistyö on tarkoituksenmukaista silloin, kun se vahvistaa turvallisuuspoliittista asemaamme tai auttaa meitä oman puolustuskykymme kehittämisessä.
Pelkkä kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen osallistumisen vuoksi ei saa olla itsetarkoitus. Sama pätee kansainväliseen kriisinhallintaan.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Esimerkiksi YK:n operaatioissa olemme tällä hetkellä Euroopan kuudenneksi suurin joukkoja tarjoava maa. Jatkossa talouden realiteetit kuitenkin pakottavat meidät entistä kriittisemmin tarkastelemaan osallistumistamme eri operaatioihin.
Vuosien saatossa kriisinhallintaosallistumisemme on pirstoutunut useisiin pieniin operaatioihin, joista Suomelle koituva hyöty jää verraten vähäiseksi.
Nyt meidän on keskitettävä rajalliset resurssimme sirpaleoperaatioiden sijaan sellaisiin operaatioihin, joiden vaikuttavuus kohdealueen turvallisuuteen ja toisaalta omien suorituskykyjemme kehittymiseen on paras mahdollinen. On siis priorisoitava.
Lähiajan tärkeimmät operaatiomme ovat Libanonissa YK:n johtama UNIFIL, jossa jatkamme suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovaltioroolissa vuoden 2016 loppuun saakka sekä Afganistanissa NATO-johtoinen ISAF-operaation seuraajana toimiva Resolute Support.
Hyvät kuulijat
Suomi-laiva kääntyy.
Viime vuosina nähty puolustuksen alasajo on nyt päättynyt.
Tämä hallitus on sitoutunut vahvistamaan maamme puolustuskykyä muuttuneessa turvallisuustilanteessa ja tekee sen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.