Arvoisa puhemies

Olemme selonteossa reagoineet turvallisuusympäristön muutokseen monella tavalla. Näistä välittömin on valmiuden kehittäminen. Kehitämme valmiuslainsäädäntöämme vastaamaan muutokseen. Meillä on mahdollisuus kohentaa puolustustamme monin keinoin muuttamalla toimintamallejamme, mutta niiden toteuttaminen edellyttää lakimuutoksia. Tämä työ on käynnissä.  

Valmiutta kehitetään edelleen puolustusvoimien joukko-osastoissa. Kehittämisen painopiste on maavoimissa, joista oli viimeisen 15 vuoden aikana muodostunut pikemminkin koulutusorganisaatio kuin valmiusorganisaatio. Varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen on toki joukko-osastojen keskeinen tehtävä edelleen. Tämän tehtävän rinnalle on nostettu valmius. Sitä tullaan kehittämään vastaamaan niin normaaliajan vaativiin häiriötilanteisiin – esimerkkinä laaja terroristi-isku – kuin sodan uhkaa varten. Valmius koskettaa sekä puolustusvoimien henkilökuntaa että valmiusyksiköissä palvelevia varusmiehiä. Lisäksi tiettyjen reserviläisyksiköiden valmiusvaatimuksia tullaan tiukentamaan.

Toinen keskeinen turvallisuusympäristön muutokseen liittyvä reaktio on puolustusvoimien sodan ajan vahvuus, joka nostetaan 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Kriitikot ovat kuvanneet muutosta vanhanaikaiseksi. Minun on kysyttävä, mistä kristallipallosta he pystyvät ennustamaan tulevan sodan luonteen? Seuraavatko he mitä maailmalla tapahtuu, esimerkiksi sotaa Syyriassa tai Ukrainassa?

Meillä on historiassamme omaa kokemusta väärin ennustamisesta. Harva esimerkiksi kuvitteli ennen talvisotaa, että taisteluita käytäisiin koko Suomen pituudelta sodan alkuhetkistä alkaen. Niin vain kuitenkin kävi. Sota ei kehittynytkään yllätyksellisesti, vaan sitä edelsi kuukausia kestänyt poliittinen painostus. Esimerkkini ei tarkoita sitä, että mahdollinen tuleva sota olisi talvisodan kaltainen, tai edes lähelle sitä, vaan sitä että sota ei välttämättä ole sellainen, jollaiseksi sen tällä hetkellä kuvittelemme. Puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää puolustuskykyä, jolla kyetään vastaamaan monipuolisiin uhkiin. Monipuolisuus on tässä avainsana. Koko maamme tai sen osan miehittämiseen tähtäävä sota on edelleen uhkakuvissamme.

Sodan ajan joukkojen kasvattaminen 50 000 sotilaalla lisää entisestään puolustuksemme kattavuutta koko valtakunnan alueella, koska pääosa lisäjoukoista kuuluu paikallisjoukkoihin. Vai onko pitkässä maassamme jokin kolkka, jota ei tule puolustaa?

Uusia, kevyemmin varusteltuja paikallisjoukkoja on väärin kuvata paperitiikereiksi, joilla ei ole mahdollisuuksia toimia nykyaikaista vastustajaa vastaan. En ole halukas kuvamaan arvojaan, maataan ja perhettään puolustavaa suomalaista miestä tai naista paperitiikeriksi. Joukot varustetaan tehtäviensä mukaisesti.

Demokratian perusluonteeseen kuuluu se, että kansalla on mahdollisuus puolustaa itseään. Tässäkin suhteessa Suomi on kansanvallan kärkimaita Euroopassa. Niin ikään uudet lisäjoukot jo olemassaolollaan lisäävät kynnystä käyttää aseellista voimaa Suomea vastaan. Valtakunnan kattava verkosto mahdollistaa tehokkaan vastarinnan maamme jokaisessa osassa.

Arvoisa puhemies

Puolustusmenoja leikattiin viime vaalikaudella kymmenkunta prosenttia. Tämä johti siihen, että suunniteltuja materiaalihankkeita jouduttiin viivästyttämään tai peruuttamaan, jotta koulutusta ei olisi ollut pakko leikata dramaattisesti. Näin materiaalipuolelle syntyi vaje, jota pääministeri Sipilän hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan korjaamaan edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti.

Materiaali-investointirahoitusta nostetaan asteittain Kanervan johtaman ryhmän esittämälle tasolle. Tämä rahoitus oli viime vuonna50 miljoonaa euroa, kuluvana vuonna 80 miljoonaa, siitä nousten 150 miljoonaan euroon(ml indeksikorotukset) vuoteen 2020 mennessä. Tämä rahoitus tarvitaan uskottavan puolustuksen ylläpitämiseksi. On välttämätöntä, että saavutettu 150 miljoonan euron taso ylläpidetään vuoden 2020 jälkeenkin selonteon esittämällä tavalla.

Valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen on reagointia turvallisuusympäristön muutokseen, kuten puheenvuoroni alussa totesin. Valmiudella on hintansa. Sen ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa lisämäärärahoista kuluu kaluston kunnossapitoon, valmiusharjoituksiin ja muihin valmiusjoukkojen kustannuksiin.

Arvoisa puhemies

Suomen puolustus on 2020-luvulla poikkeuksellisessa tilanteessa, kun meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti.

Merkittävä osa merivoimien aluksista – kaikkiaan kuusi alusta – saavuttaa elinkaarensa pään vuosina 2022–2025. Näiden alusten poistojen kautta muun muassa kykymme miinoittaa tai käyttää kauaskantoista ohjustulta heikkenevät ratkaisevasti. Poistuvat alukset on tarkoitus korvata monitoimialuksilla, jotka kykenevät suorittamaan tehtävänsä kaikissa Itämeren olosuhteissa. Monipuolisuus – se on avainsana tässäkin hankkeessa, joka kulkee nimellä Laivue 2020. Siinä hyödynnetään voimakkaasti kotimaista osaamista.Hintalappu on 1,2 miljardia euroa.

Nykysodan kuvaan sisältyy voimakas ilma-aseen käyttö, tämän olemme nähneet muun muassa Syyriassa. Ilmavoimiemme Hornet-hävittäjäkaluston elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen. Tämä poistuva suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, muuten puolustukseemme jää ilmatilan kokoinen aukko.

Hävittäjiemme uusiminen on pitkäkestoinen ja monimutkainen hanke. Mitä paremmin ja ennakoivammin hankinta toteutetaan, sitä kustannustehokkaampaan ratkaisuun päädymme. Edellytykset tämän HX-hankkeen toteuttamiselle luodaan kuluvan vaalikauden aikana.  Tämä tarkoittaa muun muassa tarjouspyyntöjen valmistelua potentiaalisille toimittajille. Koneiden tyypistä ja määristä tehdään aikanaan erillinen päätös. Etenemme hankkeessa suorituskyky edellä. Hintahaitari on 7–10 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies

Palaa otsikoihin