Puolustusministeri Häkämiehen puhe 185. maanpuolustuskurssin avajaisissa

Herra amiraali, arvoisat 185. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osananottajat, arvoisat kummikurssilaiset ja opettajat, hyvät naiset ja herrat.

Itämeren alueen taloudet ja talouksien väliset suhteet ovat viimeisen 20 vuoden kuluessa muuttuneet olennaisesti. Kaikki alueen maat ovat nykyisin markkinatalouksia ja Venäjää lukuun ottamatta EU:n jäseniä. Kehitys on vilkastuttanut Itämeren ympärysvaltioiden kanssakäymistä ja verkottumista yhteiskunnan kaikilla aloilla merkittävästi.

Hyvin perustein Itämeren aluetta voidaan kutsua Euroopan nopeimmin kasvavaksi talousalueeksi, jonka vaikutuspiirissä asuu 80 miljoonaa asukasta.

Itämeren alueen yhteistyön lisääntyminen, kaupankäynnin vilkastuminen ja elintason kohoaminen ovat selvästi todennettavissa meriliikenteen kasvun kautta, joka on tällä hetkellä voimakkainta koko maailmassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on öljykuljetusten määrä seitsenkertaistunut Suomenlahdella. Vuonna 2006 Suomenlahden kautta kuljetettiin erilaisia öljytuotteita 140 miljoonaa tonnia. Päivittäin Suomenlahdelta lähtee keskimäärin kymmenen täydessä lastissa olevaa tankkialusta maailman markkinoille. Huikealle kasvulle ei ole ainakaan lähiaikoina odotettavissa hidastumista, sillä asiantuntijoiden laatimien ennusteiden mukaan uusien öljyterminaalien valmistumisen jälkeen öljykuljetusten määrä Suomenlahdella tulee ylittämään 200 miljoonan tonnin rajan jo vuonna 2015. Voimakas kasvu näkyy myös siinä, että merellä seilaavien alusten taso on noussut muutamassa vuodessa mm. kaksoispohjien ja jäävahvisteisuuden merkeissä Tämä on luonnollisesti helpottava tieto rantojen asukkaille.

Venäjän talouden rajusta kasvusta kertovat myös kymmenien kilometrien pituiset rekkajonot Venäjän rajalta Suomen puolelle. Vaikka jonot tuottavat alueen asukkaille kiistatta haittaa, on kasvavien liikkeenvirtojen kerrannaisvaikutuksena Suomeen syntynyt tuhansia työpaikkoja. Siitä huolimatta, että Venäjä rakentaa lisää omaa satamakapasiteettia, on suomalaisilla vielä pitkään merkittävä rooli Venäjän kauttakulkuliikenteessä. Suomen tulee entistä määrätietoisemmin hakea omaa roolia Venäjän kasvua palvelevana logistiikka- ja liiketoimintakeskuksena.

Venäjän energian tuotanto ja kauppa tulevat olemaan tärkeä tekijä maan sisäiselle kehitykselle ja ulkosuhteille. Energian monitahoinen merkitys on selvästi nähtävissä myös Venäjän ja Itämeren muiden rantavaltioiden suhteissa muun muassa Itämereen pohjaan laskettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen maakaasuputken kohdalla. Hankkeen suunnitteluun vaikuttaneita keskeisiä tekijöitä ovat lähinnä olleet putken rakentamiseen liittyvät energiapoliittiset, taloudelliset ja tekniset laskelmat, jotka puoltavat hankkeen toteuttamista. Suomi on erityisesti korostanut hankkeen ympäristövaikutusten selvittämistä.

Suunniteltuun kaasuputkeen liittyy myös energiaturvallisuuteen kytkeytyviä näkökulmia. Joissakin EU-maissa riippuvuus Venäjän energiasta koetaan vaikkapa huoltovarmuuden kannalta ongelmalliseksi. Oikein hoidettuna kaasuputki ja muut energialinkit voidaan kääntää pikemminkin EU:n ja Venäjän myönteistä riippuvuutta ja kehitystä lisääviksi toimiksi.

Taloudellinen kasvu ja kehitys sekä keskinäisen kanssakäymisen lisääntyminen ovat olleet Itämeren alueelle merkittävä piristysruiske. Kritiikistä huolimatta EU:n ja Venäjän välisen taloudellisen integraation kehittyminen on nähtävä massiivisena positiivisena muutoksena, joka parantaa alueen vakautta ja turvallisuutta. Kauppa luo rauhaa. Kolikon kääntöpuoli on se, että kehitykseen liittyy myös riskejä. Itämeren alueeseen liittyvistä mahdollisista turvallisuusuhkista mainittakoon merionnettomuudet, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, ydin- tai säteilyonnettomuudet, energiapolitiikkaan ja energiatoimituksiin liittyvät ristiriidat sekä esim. kauppameriliikenteeseen mahdollisesti kohdistuva rikollinen toiminta tai ääritapauksessa terroriteot.

Suomea on joskus verrattu saareen, jonka elinehto on hyvin toimiva meriliikenne Itämerellä. Tämän tosiasian merkitys on korostunut entisestään. Logististen järjestelmien kehitys on lisännyt Suomen kaupan ja teollisuuden globaalia riippuvuutta sekä vähentänyt raaka-aineiden ja materiaalien varastointia Suomessa. Mikäli Suomen meriyhteydet häiriintyisivät tai katkeaisivat kokonaan, olisivat sen vaikutukset havaittavissa suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin nopeasti.

Turvallinen ja vakaa kehitys Itämeren alueella edellyttää yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen vahvistamista, turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn kehittämistä sekä vahvaa yhteistoimintaa kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden kesken.

Mitä sitten olisi tehtävissä ja miten Suomen tulisi näkyä Itämeren vakautta lisäävissä toimissa? Seuraavassa olen kaavaillut toimintastrategiaa turvallisen kehityksen ylläpitämiseksi ja vakauden lisäämiseksi:

1. Itämeren alueen kattava ilma- ja merivalvonta

Merivalvontaan liittyvässä yhteistoiminnassa on kyetty Itämeren alueella etenemään jo varsin pitkälle. Suomen valtakunnallisen meritilannekuvan tuottaminen on merivalvonnassa perustunut jo 90-luvulta alkaen Merenkulkulaitoksen, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien väliseen merivalvontayhteistyöhön, jonka toimintaedellytykset on pitkälti luotu puolustusvoimissa. Kesästä 2006 alkaen kansallisen merivalvonnan ulottuvuutta Itämerellä on parannettu käynnistämällä operatiivisen meritilannekuvan vaihto Ruotsin kanssa. Tanska on liittynyt Suomen ja Ruotsin väliseen merivalvontayhteistyöhön tarkkailijajäseneksi vuonna 2007 ja lisäksi muutamat muut maat ovat ilmaisseet alustavan kiinnostuksensa tulla mukaan yhteistyöhön.

Lisäksi Suomi on puheenjohtajana Euroopan puolustusviraston alaisessa työryhmässä joka tavoitteena on kehittää tekninen ratkaisu ja toimintatapamalli, joka mahdollistaa EU:n jäsenvaltioiden merivalvontajärjestelmien välisen tilannekuvan vaihdon. Merivalvontaintegraatiota tulee jatkaa pyrkien kehittämään ensivaiheessa koko Itämeren ja myöhemmin koko EU:n merialueet kattava yhteinen meritilannekuva, jonka tuottamiseen osallistuvat kaikki alueen valvontaviranomaiset.

Vastaavan kaltainen järjestely tulisi kehittää myös ilmavalvontayhteistyölle. Keskustelut Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä ovat käynnistymässä. Jos se tuottaa käytännön tuloksia, tulee yhteistyö tukeutumaan todennäköisesti Naton kumppanuusmaille tarjoamaan vastavuoroiseen suodatetun ilmatilannekuvan vaihto-ohjelmaan - Air Situation Data Exchange (ASDE). Sen kautta myös Baltian maat, Puola, Tanska ja Saksa olisivat yhteistyössä mukana. Naton ja Venäjän välillä viritellään yhteistyötä Co-operative Airspace Initiative (CAI) - aloitteen puitteissa. Tähän yhteistyöhön on myös Suomi kutsuttu mukaan. Kaikki edellä mainitut järjestelyt lisäisivät merkittävästi Itämeren alueen ilmaturvallisuutta.

Puolustusministeriö onkin parhaillaan valmistelemassa esitystä valtiojohdon päätettäväksi Suomen kansainvälisestä sitoutumisesta meri- ja ilmavalvontayhteistyöhön ja sen kehittämiseen.

2. Itämeren meriturvallisuutta kyetään parantamaan hyödyntämällä alueen merivoimien suorituskykyä ja valmiutta muiden viranomaisten tukemiseen entistä laajemmin.

Puolustusvoimat ylläpitää valmiutta ja osallistuu jo nykyisellään varsin kattavasti erilaisten viranomaisten tukemistehtävien toteuttamiseen merialueella. Tällaisia viranomaisten tukemistehtäviä ovat muun muassa osallistuminen meripelastustoimintaan, öljyntorjunta merialueilla, vedenalainen etsintäkyky ja räjähteiden raivauskyky, kyky suorittaa alustarkastustehtäviä sekä käyttää voimaa merialueella vaativissa virka-aputilanteissa. Yhteistoimintaa edellä lueteltujen tehtävien toteuttamiseen on harjoiteltu kansainvälisellä tasolla Ruotsin kanssa. Periaatteellinen valmius tehtävien toteuttamiseen yhteistoiminnassa on olemassa, mutta operatiivinen valmius puuttuu, koska sen luomiseen kummankaan maan merivoimille ei ole olemassa poliittista valtuutusta. Pohjoismaista puolustusyhteistyötä kehitettäessä tuleekin tutkia mahdollisuudet yhteistoimin kehittää molempien maiden merivoimien operatiivista toimintakykyä, valmiutta ja varautumista edellä kuvattujen tehtävien toteuttamiseen aiempaa laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi kattavan toimintakyvyn ja varautumisen luomiseksi koko Itämeren alueella toimintaan tulisi ainakin yhteistoimintaharjoitustasolla saada mukaan myös muut lähialueen valtiot.

3. Meriyhteyksien turvaamisvalmiuden kehittäminen Itämeren alueella.

Mahdollisessa kriisitilanteessa Suomen kokoisen maan merivoimien toimintaedellytykset ja resurssit suojata valtakuntamme elintärkeää meriliikennettä ovat varsin rajalliset. Meriliikenteen toimivuus edellyttää kykyä suojata uhanalaisia alueita niin avomerellä, saaristossa kuin satamissakin. Suomi on harjoitellut meriliikenteen suojaamiseen liittyviä tehtäviä Ruotsin kanssa toteutetuissa yhteistoimintaharjoituksissa. Pohjoismaista puolustuskykyä kehitettäessä tulee selvittää mahdollisuudet laatia yhteiset operatiiviset suunnitelmat meriliikenteen suojaamiseksi kriisitilanteessa ja luoda valmius tehtävien toteuttamiseen operatiivisella tasolla. Tämä tavoite on haastava, sen myönnän, mutta mahdollisuudet tällaiseen yhteistyöhön on mielestäni selvitettävä ennakkoluulottomasti.

4. Valmius muodostaa merellisiä kriisinhallintajoukkoja yhteistoiminnassa Itämeren ympärysvaltioiden kanssa.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien yhteistoimintakykyjen luominen Itämeren puitteissa mahdollistaisi tarvittaessa Itämeren alueen ympärysvaltioiden merivoimista koostuvan osaston lähettämisen kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon. Ruotsin kanssa yhteistoiminnassa kehitetty kansainvälinen valmiusjoukko Amphibious Task Unit (ATU) edustaa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön liittyvää merellistä kriisinhallintavalmiutta ja on lajissaan ainutlaatuinen. Operatiivinen valmius tämän yksikön lähettämiseen kansainväliseen kriisinhallintatehtävään saavutetaan tänä vuonna. Luotua suorituskykyä on kyettävä myös lähitulevaisuudessa hyödyntämään käyttämällä joukkoja niiden tehtäviin soveltuvassa kriisinhallintaoperaatiossa.

Arvoisat kuulijat,

Itämeren turvallisuuden kehittäminen edellyttää yhteisen politiikan luomista ja käytännön yhteistyökäytäntöjen kehittämistä erityyppisten tehtävien toteuttamiseen. Euroopan Unioni toimii luontaisena viitekehyksenä yhteisten toimintalinjojen määrittämisessä ainakin Itämeren alueella, onhan pääosa alueen valtioista EU:n jäsenmaita. EU:n puitteissa on päätetty luoda oma Itämeri-politiikka Välimeri-politiikan tapaan, jonka on määrä valmistua Ruotsin EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2009. Toimivan Itämeri-politiikan luominen edellyttää kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden osallistumista sisällön määrittelyyn, jotta todellista edistystä kyetään saavuttamaan.

Itämeren alueella on mittava taloudellinen potentiaali, jossa on vielä paljon hyödynnettävää. Kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Euroopan Investointipankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Pohjoismainen Investointipankki, voivat edistää liikennehankkeiden sekä yritys- ja ympäristöinvestointien toteuttamista. Parhaimmillaan Itämeren alue voi toimia koko EU:n kasvun moottorina. Kaikkien osapuolten etujen mukaista on siksi talouden syvenevä integraatio.

Haluan korostaa, että normaaliolojen turvallisuusuhkien torjuntaan liittyen tulisi harjoittaa entistä laajempaa yhteistoimintaa eri viranomaisten kesken. Normaalioloissa toteutettavia muiden viranomaisten tukemistehtäviä, valmiutta tehtävien toteuttamiseen ja toimivaltuuksia tulisi kyetä kehittämään siltä osin kuin se nähdään vaikuttavuudeltaan kokonaisuuden kannalta järkeväksi.

Sotilaallisen yhteistyön kehittämisen osalta pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämiseen tähtääviä toimia tulee harkita laajennettavaksi. Pohjoismaisessa yhteistyössä on selkeitä liittymäpintoja myös muilla foorumeilla tehtävään yhteistyöhön. Näitä foorumeita ovat muun muassa YK, EU, ETYJ ja NATO, joiden puitteissa tehtävässä yhteistyössä pohjoismailla on mahdollisuus tuoda esiin yhteisiä tavoitteita ja viedä niitä yhdessä eteenpäin.

Arvoisat 185. maanpuolustuskurssin osanottajat!

Toivotan teille menestystä nyt alkavalla kurssillanne. Tulette seuraavien viikkojen aikana saamaan kattavan käsityksen Suomen toiminnasta kriisi- ja poikkeusoloissa. Olkaa aktiivisia, kyselkää ja antakaa palautetta. Avoimella keskustelulla ja vuorovaikutuksella saavutatte parhaat tulokset. Nauttikaa kurssista ja mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden ja kärkiosaajien kanssa.

Palaa otsikoihin