Puolustusministeri Carl Haglundin tervehdys 212. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, herra Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!

Kuka meistä olisi pari vuotta sitten uskonut, että Euroopassa soditaan vuonna 2014? Ei kovinkaan moni.

Vaikka konflikteja on jatkuvasti esiintynyt eri puolilla maailmaa, on Eurooppa sotilaallisten uhkakuvien osalta tuntunut suhteellisen turvalliselta alueelta. Kylmän sodan päättymisen jälkeen monet Länsi-Euroopan maat ovatkin leikanneet puolustusmenojaan ja supistaneet kansalliseen puolustukseen tarkoitettuja kykyjään. Fokus on ollut Euroopan ulkopuolella toteutetussa kriisinhallinnassa.

Onneksi me Suomessa olemme kulkeneet valtavirtaa vastaan. Meillä puolustussuunnittelun lähtökohtana on koko ajan ollut oma kansallinen puolustus.

Hyvät kuulijat

Ukrainan konfliktin seurauksena idän ja lännen väliset jännitteet ovat lisääntyneet ja sotilaallinen aktiviteetti myös meidän lähialueellamme on kasvanut.

Itäisiä jäsenmaitaan tukeakseen NATO on lisännyt läsnäoloaan Baltiassa muun muassa vahventamalla Baltian maiden ilmavalvonnasta vastaavaa hävittäjäosastoa sekä lisäämällä harjoitustoimintaansa. Vastaavasti Venäjän harjoitus- ja lentotoiminta lähialueillamme on ollut selvästi aktiivisempaa kuin aikaisempina vuosina.

Muuttunut tilanne ei sinällään muodosta meille välitöntä uhkaa, mutta korostaa tilanteen seurannan ja aluevalvonnan merkitystä.

Bästa åhörare,

Den europeiska säkerhetspolitiska omgivningen är i kraftig förändring. Dessa ändringar och vår geostrategiska ställning är viktiga faktorer när vi bedömer vad som krävs av vårt försvar. Förändringen är särskilt stark i våra närområden. Rysslands militära aktivitet har ökat, de baltiska länderna satsar finansiellt mera på försvaret än tidigare och Nato har förskjutit sin tyngdpunkt till vårt grannskap. Man kan inte undgå att märka att spänningen i Östersjöområdet har ökat.

Krisen i Ukraina har fått oss att debattera naturen av krigsföring och användning av beväpnade styrkor i modern tid. Den har också visat oss att även ett enstaka land kan bli utsatt för en intervention utan en bredare europeisk militär konflikt.

För närvarande riktar sig inget omedelbart militärt hot mot oss, men också snabba förändringar är möjliga. Vårt läge som grannland både till en regional stormakt och en militärallians måste alltid beaktas när slutsatser dras om hur vårt försvar ska dimensioneras och utvecklas.

Arvoisat kuulijat,

Kuten kaikki tiedämme; lähivuosina valtion talous on mittavien haasteiden edessä. Puolustushallinnossa näihin haasteisiin on vastattu jo parin vuoden ajan toteuttamalla puolustusvoimauudistus, jossa tehdyillä rakenteellisilla muutoksilla arvioidaan saavutettavan noin 130 miljoonan euron vuotuiset säästöt ensi vuodesta alkaen.

Toisin kuin useat muut julkishallinnon uudistamishankkeet puolustusvoimauudistus on alusta alkaen edennyt suunnitelman mukaisesti ja viimeisetkin organisaatiomuutokset tehtiin aikataulun mukaan viime vuoden vaihteessa. Tästä haluan osoittaa parhaimmat kiitokseni puolustusvoimien koko henkilökunnalle, joka on tehnyt hyvää työtä uudistuksen eteenpäin viemiseksi.

Valtion taloudelle uudistuksen tuottamat säästöt ovat luonnollisesti eduksi. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin se, että uudistuksen myötä meillä säilyy edellytykset koko maan puolustamiseksi tarvittavan itsenäisen puolustuskyvyn ylläpitoon.

Uudistuksen jäljiltä puolustusvoimamme ovat hyvässä kunnossa ja tilapäisesti laskettu toiminnan taso esimerkiksi kertausharjoitusten osalta saadaan tämän vuoden aikana palautettua uudistusta edeltäneelle tasolle. Materiaalisen valmiuden ylläpito vaatii lähivuosina kuitenkin selvää lisäpanostusta, joka on pakko tehdä.

Ilman materiaalimäärärahoihin tehtävää tasokorotusta puolustuskykymme rapautuu nykyisin käytössä olevan materiaalin poistuessa vanhentuneena käytöstä. Tähän johtopäätökseen tuli myös asettamani parlamentaarinen selvitysryhmä viime syksynä ja sen takana on myös nykyisen eduskunnan suuri enemmistö.

Hyvät kuulijat

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti meillä Suomessa käytössä on kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumismalli, joka vastaa hyvin viime aikoina turvallisuusympäristössämme tapahtunutta kehitystä. Aikaisemmat jaottelut sisäisiin ja ulkoisiin tai siviili- ja sotilasuhkiin eivät enää kaikilta osiltaan päde.

Tänä päivänä voimapolitiikkaa harjoitetaan yhä moninaisimmin keinoin ja toimenpiteistä vastuussa olevat valtiot, organisaatiot tai ryhmittymät ovat usein myös vaikeasti yksilöitävissä. Puhutaan niin sanotusta hybridisodankäynnistä. Aseellisen voimankäytön lisäksi käytössä ovat taloudelliset ja diplomatian piiriin kuuluvat keinot sekä informaatio-operaatiot ja tietoverkkojen avulla toteutettavat hyökkäykset. Sotilaallista voimaa käytetään peite- ja erikoisoperaatioihin sekä painostukseen osana informaatiovaikuttamista. Aseellisen voiman laajamittaiseen käyttöön turvaudutaan vasta kriisin myöhäisessä vaiheessa.

Puolustusvoimille ja myös muille turvallisuusviranomaisille nykyinen kehitys on osin haasteellinen. Sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen vaikeuttaa ennakkovaroituksen saamista ja lyhentää näin puolustusvalmisteluihin käytettävissä olevaa aikaa. Ennakkovaroituksen saaminen on entistä vaikeampaa myös hyökkäysvalmisteluihin liittyvän tiedon ja hyökkäyksellisten keinojen siirtyessä enenevässä määrin digitalisoituihin tietoverkkoihin.

Hyvät kuulijat

Runsas vuosi sitten asetin laaja-alaisen työryhmän kehittämään lainsäädäntöä, jotta kansallinen turvallisuus kyettäisiin varmistamaan myös silloin kun meihin kohdistuu vakavia uhkia tietoverkkojen kautta. Tällöin kyse ei ole tavanomaisista haittaohjelmista, joita vastaan voidaan suojautua tietoturvaa parantavin teknisin ratkaisuin eikä yksittäisiä yrityksiä, virastoja tai laitoksia vastaan suunnatuista palvelunestohyökkäyksistä.

Viimeisin esimerkkihän tällaisesta nähtiin vuoden alussa kun suomalaiset pankit joutuivat palvelunestohyökkäysten kohteeksi. Tilapäinen verkkopankin toimimattomuus ja käteisnostojen mahdottomuus ovat toki kiusallisia ja haitallisia ilmiöitä, mutta vain laajamittaisina ja pitkäkestoisina ne muodostavat todellisen uhkan yhteiskunnan toimintakyvylle.

Kansallisen turvallisuuden kannalta vakavampia uhkia ovat valtiojohtoon ja sotilaalliseen puolustuskykyymme tai muuhun kansalliseen etuun tietoverkoissa kohdistuva vakoilu, terrorismi sekä infrastruktuuriin tietoverkkojen välityksellä kohdennettavat hyökkäykset osana sotilaallisia operaatioita.

Jotta näiltä voitaisiin suojautua ja mahdolliset hyökkäykset saada estettyä on turvallisuusviranomaisilla oltava mahdollisuus valtiojohdon päätöksentekoa tukevan ja ulkoisia turvallisuusuhkia koskevan tiedon hankintaan. Asettamani työryhmä olikin mietinnössään yksimielinen siitä, että tiedustelutoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä sekä puolustusvoimien että suojelupoliisin tarpeisiin.

Vaikeimpana kysymyksenä työryhmässä nähtiin tietoliikennetiedustelu, joka sekin kuitenkin nähtiin tarpeellisena. Tästä työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Esiin nousi muun muassa huoli tarvittavien toimivaltuuksien vaikutuksista elinkeinoelämään ja luottamuksellisen viestinnän suojaan. On selvää, että näihin huoliin on jatkotyöskentelyn yhteydessä suhtauduttava vakavasti.

Seuraavaksi vasta viime viikolla minulle luovutettu mietintö jaetaan lausuntokierrokselle, jonka tulokset on niin ikään huomioitava tulevissa lainsäädäntöhankkeissa. Päätökset asiassa jäävät seuraavalle hallitukselle. Myös sellainen päätös, että mitään ei tehdä, on päätös, jonka seurauksista on kannettava vastuu.

För att trygga en tillräcklig förhandskunskap om eventuella hot måste säkerhetsmyndigheterna ha nödvändiga befogenheter att inhämta information också om hot som riktas mot Finland genom informationsnätverk.

Bästa kursdeltagare

Ni har några intressanta veckor framför er. Utnyttja det tillfälle ni har fått för att fördjupa er kunskap om säkerhetens alla aspekter. On etuoikeus saada osallistua maanpuolustuskurssille tässä turvallisuuspoliittisesti mielenkiintoisessa tilanteessa.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en givande försvarskurs.

Tack ska ni ha, Kiitos tarkkaavaisuudesta!

Palaa otsikoihin