Puheet
Puolustusministeri Carl Haglundin tervehdys 208. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, Arvoisa herra puhemies, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade åhörare, mina damer och herrar.
Maanpuolustuksesta ja puolustuspolitiikasta on puhuttu viime aikoina harvinaisen paljon. Se kertoo siitä että tällä sektorilla tapahtuu paljon mutta myös siitä että elämme dynaamisessa maailmassa jossa uudet haasteet, esimerkiksi talous tai kyberturvallisuus ovat koko yhteiskunnan läpileikkaavia.
Keskityn tervehdyksessäni tänään lähinnä kansainvälisen puolustusyhteistyömme ajankohtaisiin kysymyksiin, erityisesti EU:n ja Suomi-Ruotsi yhteistyön näkymiin.
Näen, että kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli on keskinäisriippuvaisessa maailmassa yhä tärkeämpi ja myös Suomen tulee aktiivisesti selvittää, miltä osin puolustuksemme tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kansainvälisen verkottumisen avulla.
Hyvät kuulijat,
Valtioneuvosto on antanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa perusteet ja linjaukset vuoteen 2015 mennessä toteutettavalle puolustusvoimauudistukselle, joka etenee aikataulun mukaisesti. Se on edellytys puolustusvoimien toimintakyvylle ja jatkokehittämiselle rakennettaessa 2020-luvun puolustusta.
Puolustusvoimauudistus oli välttämätön, mutta ei yksinään riitä vastaamaan puolustushallinnon haasteisiin. Selonteossa tunnistettiin myös ensi vuosikymmenelle muodostuva selvä epätasapaino puolustuksen tehtävien ja resurssien välillä.
Tämä epätasapaino koskee ennen kaikkea puolustusmateriaalihankintoihin käytössä olevia resursseja. Se, millaisia mahdollisuuksia on vastata puolustushallinnon lisäresurssitarpeeseen ja millaisia vaikutuksia tällä on valitussa puolustusratkaisussa pysymiseen, ovat keskeisiä kysymyksiä kaikille meille, jotka olemme kiinnostuneista maanpuolustuksemme tulevaisuudesta.
Asettamani parlamentaarisen selvitysryhmän tavoitteena on hahmottaa;
- Mitä turvallisuusympäristömme ja yhteiskuntamme edellyttävät sotilaalliselta maanpuolustukselta?
- Mitkä ovat olennaisia muutostekijöitä ja miten ne vaikuttavat puolustukseen ja
- Kuinka Suomi voi säilyttää puolustuskykynsä tulevaisuudessa?
Arvioni mukaan puolustuksen pitkän aikavälin haasteiden käsittely ja ratkaisu vaativat myös keskeisten puolustuspoliittisten toimintalinjausten perusteellista läpivalaisua.
Suuri kysymys on; voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa? Puolustusratkaisummehan perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Myös näitä ns. puolustuksemme fundamentteja on syytä tarkastella prosessin kuluessa. Vastausta etsiessämme tulee meidän hahmottaa se, millaiseen toimintaympäristöön puolustusjärjestelmäämme tarvitaan.
Hyvät kuulijat,
Menemättä yksityiskohtaisesti alati kehittyviin uhkakuviin, kuten tietoverkkoturvallisuus (kyber), totean, että haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksin vaan itse asiassa edellyttää kansainvälistä puolustusyhteistyötä.
Joulun alla käytiin kiivasta ja varsin odottavaa keskustelua Eurooppa-neuvoston valtionpäämiesten kokouksesta. Suomikin lähti kokoukseen korkein tavoittein.
Kokouksen jälkeen kiinnostus tähän asiaan on jossain määrin hiipunut. On kuitenkin hyvä todeta, että joulukuun kokousta voidaan pitää onnistuneena.
Jatkotyölle saatiin riittävät suuntaviivat, ja puolustus pysyy asialistalla Eurooppa-neuvoston palatessa asiaan kesällä 2015. Ennen kaikkea valtioiden ja hallitusten päämiehet ilmaisivat, ennakko-odotuksia vahvemmissa päätelmissään, sitoumuksensa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä puolustusyhteistyön kehittämiseen.
Suomen kannalta keskeisiä kokouksen toimeksiantoja ovat muun muassa:
• Järjestelmällisemmän puolustusyhteistyön politiikkakehyksen valmistelu.
• Huoltovarmuutta koskevan tiekartan laadinta.
• Sertifioinnin ja standardoinnin kehittäminen yhteistyössä komission kanssa.
• Komission valmistelevan toiminnan (preparatory action) käynnistäminen YTPP-tutkimuksen alalla. Aloite on periaatteellisesti merkittävä tuoden komission mukaan YTPP:n kehittämiseen.
• Strategiatyön käynnistäminen korkean edustajan toimesta, vaikkakin käytännössä mahdollisuudet uuden turvallisuusstrategian laadintaan selviävät vasta KE Ashtonin seuraajan kaudella.
Suomen keskeisistä tavoitteista saatiin läpi suurin osa, ja näkemyksemme puolustuspolitiikasta EU-kehyksessä saivat vastakaikua. Matka on pitkä ja vauhti hidas, mutta suunta on selvä.
EU:lla on ainutlaatuinen kyky toimia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa laajalla rintamalla käyttäen mm. diplomatian, kaupan, kehitysavun, oikeussektorin sekä puolustuksen työkaluja.
En silti näe, että Euroopan Unionista olisi muodostumassa ensisijaista sotilaallisen turvallisuuden foorumia vaan Euroopan keskeisin turvallisuusfoorumi on jatkossakin Nato, johon kuuluu myös valtaosa EU-maista.
Suomen ja Naton välinen kumppanuusyhteistyö on ollut tiivistä jo parikymmentä vuotta, ja sillä on ollut keskeinen merkitys Suomen puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ja suorituskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon.
Hyvät kuulijat,
Kuten sotatekniset arviot osoittavat on todennäköistä, että yksikään maa, ainakaan pieni maa, ei tulevaisuudessa pysty yksin tuottamaan ja ylläpitämään kaikkia tarvittavia sotilaallisia suorituskykyjä. Tämä seikka on syytä huomioida myös Suomen tulevia puolustusratkaisuja pohdittaessa.
Suomen puolustuskyvyn eteen on viime aikoina tehty töitä useissa eri kokoonpanoissa. Keskeinen toimija on ollut Pohjoismaisen puolustusyhteistyön foorumi Nordefco, jonka puheenjohtajana Suomi toimi viime vuonna. Ehkä merkittävin saavutus oli yhteisen pohjoismaisen vision laatiminen.
Nordefco-yhteistyö pohjoismaiden kesken jatkuu tiiviinä, ja sen ohella keskustelemme mahdollisuuksista kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen Ruotsin kanssa. Ruotsi on meille mitä luontevin yhteistyökumppani.
Me, Suomi ja Ruotsi, teemme jo nykyään läheistä sekä alueellista turvallisuutta vahvistavaa yhteistyötä merivalvonnassa ja harjoitustoiminnassa että laveampaa kansainvälistä turvallisuutta vahvistavaa yhteistyötä kriisinhallinnassa ja rauhan edistämisessä.
Suomen ja Ruotsin välinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on jo tällä hetkellä laaja-alaista. Maidemme ilmavoimat harjoittelevat säännöllisesti toistensa ilmatilassa pohjoisessa. Ensi kuussa harjoittelemme Islannissa yhdessä Norjan kanssa, samalla kun Norja vastaa Islannin ilmatilan valvonnasta.
Merialueella toteutamme yhteisharjoituksia, esimerkkinä viime marraskuussa toteutettu SWENEX-harjoitus. Vierailullamme SWENEX-harjoituksessa syntyi minulle ja Ruotsin kollegalleni Karin Enströmille ajatus rauhanajan puolustusyhteistyön syventämisestä entisestään.
Ärade åhörare,
Vi har konstaterat med min svenska kollega att det finns flera områden där vårt nordiska samarbete kan föras vidare där våra vänner i Norge och Danmark, till följd av sina skyldigheter mot Nato, kanske inte kan eller vill föra Nordefco-samarbetet så långt att man kunde mäta ut all den nytta som kan fås av fredstida samarbetet.
I egenskap av oavhängiga, alliansfria länder har vi inget sådant som hämmar oss och därför kunde vi tillsammans dryfta en fördjupning av det bilaterala samarbetet. Vi kunde således försöka sammanställa det nordiska och det bilaterala samarbetet för att få en bättre helhetsbild samt reda ut möjligheterna att effektivera samarbetet.
För att samarbetet ska kunna utvecklas behärskat krävs en ram som man kommit överens om tillsammans och som fungerar som det verktyg som fördjupar samarbetet. Allt detta förutsätter en politisk vilja och en vägvisare.
Hyvät kuulijat,
On selvää, että kansainvälinen puolustusyhteistyö tuo monenlaisia hyötyjä mukanaan, Se on myös välttämätöntä puolustuksemme ajanmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi. Taloudellisten hyötyjen mittakaava ei kuitenkaan ole sitä luokkaa, että se ratkaisisi puolustuksemme rahoitushaasteet. Tämän johdosta on tärkeää käydä tästä asiasta laajaa keskustelua, jotta voimme turvata puolustuksemme myös tulevaisuudessa.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset, teille tarjoutuu oiva mahdollisuus käydä tätä keskustelua kurssinne aikana. Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia. Jag önskar er alla en riktigt trevlig försvarskurs.