Puheet
Puolustusministeri Carl Haglundin puhe Turvallisuus ja Puolustus 2012 -messuilla
Hyvän yhteiskunnallisen turvallisuuden asiantuntijat, hyvät naiset ja herrat,
Kiitän, että olette näin runsaslukuisesti tarttuneet mahdollisuuteen osallistua tämän päivän keskustelufoorumiin ja yhteiskuntamme turvallisuuden kehittämiseen. Suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus perustuu yhteistyölle ja verkottumiseen yli yhteiskunnallisten rajojen. Olen varma, että juuri tätä tarkoitusta tämän päivän foorumi monialaisine alustajineen palvelee erinomaisesti.
Lyhyessä avauspuheenvuorossani haluan nostaa kaksi ajankohtaista ja mielestäni erittäin keskeistä aihetta esille erityisesti puolustushallinnon näkökulmasta:
1) Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja
2) Pohjoismainen yhteistyö
Ennen kuin käsittelen näitä teemoja, on minun kuitenkin palautettava meidän kaikkien mieliin nykyisen taloustilanteen ja ennen kaikkea valtiontalouden reaalifaktat. Valtion kokonaisvelan määrä kasvaa ensi vuonna 96 Mrd€:oon ja velan osuus BKT:sta lähenee jo 50%:a. Konkreettisena ja käsin kosketeltavana lukuna asian voi ilmaista niin, että valtion velan korkomenot ovat vuonna 2013 3 800€ minuutissa. Tämän lisäksi lukuisat suomalaiset yritykset kamppailevat kannattavuutensa kanssa. Talouden realiteetit on syytä pitää mielessä myös keskusteltaessa yhteiskuntamme turvallisuuskysymyksistä.
Hyvät kuulijat,
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lähtökohta on, että puolustusvoimauudistus on tehty. Selonteko siis katsoo vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Puolustushallinnon näkökulmasta suurena haasteena on vuosikymmenen vaihteen materiaalin massavanheneminen ja puolustushallinnon resurssitaso. Edelleen Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintaympäristö on tällä hetkellä vakaa, mutta se sisältää potentiaalia, joka voi johtaa nopeaankin muutokseen.
Oma arvioni on, että puolustuksemme suorituskyvyn lasku ei ole järkevä vaihtoehto. Suomen on jatkossakin varmistettava uskottava kansallinen puolustuskyky. Näin siis huolimatta taloutemme heilahteluista. Vuoden 2015 jälkeen tulee aloittaa niiden suorituskykyjen rakentaminen, jotka ovat käytössä 2020-luvulla. Sotilaallisen puolustuskyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen on äärimmäisen haastavaa erityisesti taloudellisista lähtökohdista tarkasteltuna. Ajanmukainen puolustusmateriaali on äärimmäisen kallista, samoin muut puolustusvoimien kustannusrakenteeseen vaikuttavat tekijät jatkanevat kallistumistaan. Näillä perusteilla on nähtävissä, että puolustuksemme ylläpito tulee edellyttämään lisäresursointia vuosikymmenen lopulla.
Pohtiessamme puolustuksemme linjaratkaisujen mahdollisia muutoksia, on meidän myös aina pyrittävä arvioimaan valintojen seuraukset laaja-alaisesti ja pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi koko maan puolustamisen periaatteella on lukuisia seurannaisvaikutuksia, ei vähiten aluepoliittisia. Yleisellä asevelvollisuudella on keskeinen yhteiskunnallinen merkitys, eikä yksinomaan sotilaalliselle maanpuolustukselle. Sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut Suomelle hyvä valinta ja se on edesauttanut pohjoiseurooppalaisen turvallisuusympäristön vakautta jo vuosikymmeniä. Itse en näe tällä hetkellä näe tarvetta sotilaallisen puolustuksemme peruslinjauksien muuttamiselle.
Nykypäivän maailma on myös verkottunut yli valtiorajojen, näin on myös turvallisuuskysymysten kohdalla. Itse pidän Suomelle luontevimpana ja keskeisimpänä yhteistyöfoorumina pohjoismaita. Pohjoismaisella yhteistyöllä on jo saavutettu erinomaisia tuloksia niin sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä, mutta myös monilla muilla aloilla. Viranomaisten välisen pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä pidän itsestään selvänä, mutta en suinkaan yksinkertaisena asiana. Kannatan tämän yhteistyön laajentamista ja syventämistä niin kustannustehokkuuden lisäämiseksi kuin alueellisen turvallisuudenkin edistämiseksi.
Kannustan yrityksiä verkottumaan entistäkin syvemmin pohjoismaihin. Yrityksille pohjoismaiset kumppanuudet voivat tarjota entistä laajempia markkinoita ja mahdollistaa asiakkuuksien kehittämisen yhteispohjoismaiseksi periaatteeksi. Pohjoismainen yhteistyö ei missään tapauksessa poissulje muita yhteistyötahoja. Erityisesti puolustusteollisuuden teknologinen kehitys edellyttää verkottumista ja kumppanoitumista huippuosaajien kanssa. Kaikissa pohjoismaissa on myös vahva perinne vapaaehtoistoimintaan ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Parhaiden käytäntöjen jakaminen keskenämme myös tällä saralla on varmasti hedelmällistä.
Hyvät kuulijat,
Kokonaisturvallisuuteen ja eri toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen perustuva ajattelumme on kestävä tie varautuessamme alati muuttuviin ja kehittyviin turvallisuusuhkiin kustannustehokkaasti. Viranomaisten, liike-elämän ja vapaaehtoissektorin toiminnan yhteensovittaminen ja resurssien optimaalinen käyttö edellyttävät yhteensovittamista, mutta ennen kaikkea halua yhteistoimintaan. En usko, että tässä salissa näitä periaatteita tarvitsee korostaa, mutta muualla yhteiskunnassamme vallitsevan resurssikilpailun keskellä yhteisten tavoitteiden ja pyrkimysten korostaminen edellyttää jatkuvaa työtä ja keskustelua. Tämän keskustelun ei tule olla kritiikitöntä ja varauksetonta, mutta se on oltava eteenpäin katsovaa, rakentavaa ja yhteiskuntamme etuja puolustavaa.
Suomea pidetään monessa mielessä kustannustehokkuuden ja yhteiskunnallisen kokonaisturvallisuuden mallimaana, eikä varmasti syyttä. Liialliseen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa, sillä maailma muuttuu ja myös yhteiskuntamme muuttuu. Tänään hyväksi todetut periaatteet eivät itsestään selvästi ole hyviä ja toimivia periaatteita tulevaisuudessa.
Kannustan teitä osallistumaan aktiivisesti ja rakentavasti yhteiskuntamme turvallisuuskeskusteluun tämän päivän foorumissa, mutta ennen kaikkea laajemmin. Toivotan teille antoisaa iltapäivää turvallisuuskysymysten äärellä.
Kiitos.