Puheet
Puolustusministeri Carl Haglundin puhe 205. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, Eduskunnan herra puhemies, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade åhörare, mina damer och herrar.
Vuodenvaihteessa valmistunut turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Suomen turvallisuuspoliittista toimintalinjaa luonnehtivat jatkuvuus, avoimuus ja vahva sitoutuminen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Suomen puolustuksen kehittämisen keskeisiä linjauksia ovat;
• turvallisuus¬ympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen,
• puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta
• sekä kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen.
Yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella. Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään vakiinnuttanut käsitteen ”kokonaisturvallisuus” yhteisenä varautumisen käsitteenä ja mallina. Samassa yhteydessä perustettiin Turvallisuuskomitea vanhan Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tilalle, johon nähden Turvallisuuskomitean kokoonpano on laajapohjaisempi.
Kokonaisturvallisuuden kehittämisen haasteisiin vaikuttaa globaali ja kansallinen keskinäisriippuvuus ja sen tuoma haavoittuvuus. Lähes kaikki yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja palvelut perustuvat teknisten, erityisesti sähköenergian ja tietoliikenteen varassa toimivien järjestelmien käyttöön. Lähivuosien painopiste on tietoyhteiskunnallemme välttämättömän kybertoimintaympäristön turvaamisessa. Tässä on kaikilla viranomaisilla ja elinkeinoelämällä omat vastuunsa.
Sotilaallisen maanpuolustuksen rooli nivoutuu saumattomasti yhteiskuntamme ja sen kokonaisturvallisuuden eri tarpeisiin.
Arvoisat kuulijat,
Selontekoa, joka uskoakseni tulee teillekin tutuksi kurssinne aikana, on jo ehditty moittia harmaaksi ja näköalattomaksi.
Yhdeksi puutteeksi on todettu sotilaallisen maanpuolustuksen vuoden 2015 jälkeisen ajan resurssilinjauksen vahvistamatta jättäminen. Toisaalta tulevaisuuden puolustuksen materiaali-investointien rahoitustarpeet on kyllä esitetty melko tarkasti. Lisätarve on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksin lisäksi. Jos rahaa ei tule, uhkaa materiaalinen suorituskyky jäädä alle tavoitetason. Hallituksen ei kuitenkaan tässä taloustilanteessa ollut mahdollista luvata mitään seuraavan hallituksen puolesta.
Keskustelusta on muodostunut mielikuva, että puolustuksen kokonaisuus olisi romahtamassa ilman välittömiä päätöksiä. Tästä ei ole kysymys. Puolustusvoimien suorituskyky on hyvällä tasolla. Puolustusvoimat ovat määrätietoisesti kehittäneet koulutusta ja olemme hankkineet materiaalia, jolla arvioimme vastaavamme tulevaisuuden haasteisiin. Toimintaympäristöön verrattuna puhutaan aivan eri tilanteesta kuin kylmän sodan aikana. Suhteellinen suorituskykymme on edelleen hyvä, samoin kriisinsietokykymme.
Se, että selonteossa ei esitetä vauhdikkaita uusia linjauksia, ei ole puute. Selonteko edustaa tältä osin turvallisuuspolitiikkamme vakaata ja ennustettavaa linjaa.
Haasteet rahoituksen osalta on selontekoon kirjattu, nyt on poliittisen keskustelun vuoro. Jos kykenemme keskustelun kautta päätymään ratkaisuun puolustukselle asetettavista vaatimuksista ja sen vaatimista voimavaroista, tämä selonteko on tehtävänsä tehnyt.
Puolustusvoimauudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Uudistuksen julkisuuskuva on ollut hieman negatiivinen, sen on eräillä tahoilla koettu ajavan puolustusvoimiamme alas.
Haluaisin jälleen kerran painottaa, että kysymys on välttämättömästä ylisuurien rakenteiden ja osin vanhentuneiden toimintatapojen uudistuksesta, joihin oli perusteet olemassa jo ennen tehtyjä poliittisia linjauksia. Varuskuntaverkko on ensisijassa rauhan ajan koulutusorganisaatio.
Uudistus on edellytys puolustusvoimien toimintakyvylle ja muodostaa jatkokehittämisen perustan.
Haluankin tässä yhteydessä esittää kiitoksen Puolustusministeriön ja Puolustusvoimien koko henkilökunnalle uudistuksen määrätietoisesta valmistelusta ja tähänastisesta tarmokkaasta läpiviennistä.
Hyvät kuulijat,
Nykytilanteessa kansalaiset eivät koe sotilaallista turvallisuusvajetta, eikä sotilaallista uhkakuvaa pidetä kovin varteenotettavana tilannekehityksenä.
Selonteossa todetaan, että Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön ja erityisesti Suomeen aluevaltaustarkoituksessa tarkoitetun hyökkäyksen todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida kokonaan sulkea pois.
Puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Normaalitilanteessa korostuvat alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa tarvittavat kyvyt. Puolustusvoimien suorituskykyisimmillä joukoilla ja asejärjestelmil¬lä kyetään nostamaan voimankäytön kynnystä sekä tarvittaessa aloittamaan hyökkäyksen vastatoimet.
Toisaalta, mahdollinen sotilaallisen voiman käyttö osana laajempaa alueellista konfliktia, edellyttää puolustusvoimien ja koko yhteiskuntamme varautumista myös pitkäkestoisiin ja laajamittaisiin puolustustoimiin.
Puolustuskykymme ylläpitäminen ja tulevaisuuden suorituskykyjen rakentaminen tulevat vaatimaan huomattavia materiaalimme uusinvestointeja vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Seuraavan hallituksen arvioitavaksi jää, millaisia mahdollisuuksia on vastata selonteossa esitettyyn lisäresurssitarpeeseen, koska se vaikuttaa valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseen. Valtiontalouden kokonaisuuteen suhteutettuna kyse ei ole suurista summista vaan enemmänkin arvovalinnasta. Pitää muistaa, että menetetyn puolustuskyvyn uudelleen rakentaminen vie vuosikymmeniä. Tällaisen riskin ottamiseen ei mielestäni Suomelle ole varaa.
Arvoisat kuulijat,
Kansainvälinen puolustusyhteistyö nivoutuu puolustuskykyymme jokaisella tasolla. Emme kuulu sotilasliittoon, mutta olemme Euroopan unionin jäsenyyden myötä poliittisessa, taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa liitossa. Tällä on vahva puolustuspoliittinenkin ulottuvuus, joka on huomioitava arvioitaessa puolustuksemme uskottavuutta. Tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö tuo tähän arvioon oman lisänsä.
Puolustusasiat ovat esillä Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa joulukuussa 2013, vaikka Unionilla ei ole omaa puolustussuunnittelua eikä yhteisen puolustuksen järjestelyjä. Pääosa unionin jäsenmaista on myös Naton jäseniä ja ne toteuttavat puolustuksensa liittokunnan kollektiiviseen puolustussuunnitteluun tukeutuen.
Onko meille sitten luvassa apua ja tukea kriisin sattuessa? Ilman pysyviä sopimusjärjestelyjä ei sen varaan tietenkään voi sinisilmäisesti laskea. Suuri haaste olisi myös teknisissä yksityiskohdissa: vaikka apua saataisiinkin, sisällöistä ei olisi sovittu, eikä toimeenpanoa valmisteltu tai harjoiteltu. Taannoin mediassa (Iltalehti) esitetyn kyselyn tulosten mukaan osa suomalaisista laskee jo nyt sen varaan, että Nato auttaa Suomea mahdollisessa kriisissä. Ruotsalaiset utelivat samaa asiaa Naton pääsihteeriltä ja vastaus oli selvä, sen varaan ei kannata laskea.
Oma puolustuskyky onkin kaikissa tilanteissa pidettävä kunnossa, kuuluimme sotilasliittoon tai emme.
Toimintaympäristön kehityksen ja uhkamallien taustaa vasten puolustusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Puolustuksen perusteluiden on aina kytkeydyttävä päätehtävien ympärille. Kansallisen ja kansainvälisen turval-lisuuden keskinäisriippuvuuden vuoksi puolustusvoimien tehtävät; Suomen sotilaallinen puolustaminen, viranomaisyhteistyö ja kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta, nivoutuvat tulevaisuudessa enemmän yhteen.
Hyvät kuulijat,
Tiivistäisin, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja sotiemme jälkeen on ollut itsenäisen toimintakyvyn ja liikkumavaran säilyttävä, mutta myös yhteistyövaraisuuteen hakeutuva. Toimivan puolustusyhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden lisäksi yhteistyövaraisuus toteutuu konkreettisesti myös siinä, että kannamme osan kansainvälisestä yhteisvastuusta osallistumalla sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Aivan pyyteetöntä tämäkään työ ei ole, sillä kriisinhallintaoperaatiot ovat tärkeitä myös yhteistoimintakykymme (ja avun vastaanottokykymme) kehittymisen näkökulmasta. Viime vuosina on hyötyjä ammennettu erityisesti ISAF-operaatiossa Afganistanissa.
Valtiojohtomme viimeaikaisten linjausten mukaan Suomi osallistuu vahvasti EU:n vakauttamistoimiin Afrikassa. Suomi osallistuu Malin ja Somalian koulutusoperaatioihin sekä Somalian ruokakuljetusten turvaamiseen merivoimien alussuojausosastolla. Operaatioiden tavoitteena on erityisesti alueen omien turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn kehittäminen sekä sitä kautta kriisien laajenemisen ennaltaehkäisy. Näillä kaikilla toimilla on myös humanitaarinen ulottuvuutensa.
Afganistanin ISAF-operaatio on tulossa päätökseen vuonna 2014. Turvallisuusvastuu siirretään siihen mennessä kokonaan Afganistanin omille viranomaisille. Jatkossa kansainvälisen yhteisön roolina on tukea eri keinoin Afganistanin turvallisuusviranomaisia vakauden ylläpitämisessä. Tuen ja sotilaallisen läsnäolon tarve jatkuvat vuoden 2014 jälkeenkin.
Kuluvan vuoden kansallisesti merkittävin joukkokontribuutio on valmistautuminen pataljoonan johtovastuun ottamiseen UNIFIL-operaatiossa vuosina 2013 – 2015.
Hyvät kuulijat,
Näissä operaatioissa palvelee päivittäin satoja rauhanturvaajia, miehiä ja naisia, jotka kantavat Suomen lippua hihassaan ja edustavat yhteiskuntaamme sekä arvojamme osana kansainvälistä yhteisöä. Samalla he toimivat myös Suomen turvallisuuden hyväksi.
Sotilastapaturma-asiat ovat olleet julkisuudessa viime vuosina useaan eri kertaan ja on esitetty kysymys, pitääkö Suomi huolta rauhanturvaajistaan heidän kotiinpaluunsa jälkeen? Tämä kysymys tulee ottaa vakavasti. Jokaisen rauhanturvaajan ja hänen omaisen, samoin kuin asevelvollistemme ja heidän omaisten, on kyettävä luottamaan siihen, että yhteiskunta kantaa vastuunsa myös ikävissä tilanteissa.
Olemme omalta osaltamme käynnistäneet toimenpiteitä kriisinhallintaan osallistuvien sotilaiden tukemiseksi ennen operaatiota, sen aikana ja operaation jälkeen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, etenkin kriisinhallinnan veteraanien aseman kehittäminen operaatioiden jälkeen, edellyttää yhteistyötä yli hallinnonrajojen.
Syksyllä 2011 Valtiokonttorin pääjohtaja asetti Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on pohtia kriisinhallintatehtävissä palvelevien turvan riittävyyttä ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Siinä ovat edustettuina keskeiset tahot eli Valtiokonttori, (jolla on vastuu korvauskysymyksissä), puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja HUS, (joka vastaa varsinaisesta hoidosta). Myös rauhanturvaajaliitto on kehittänyt vertaispalveluja kotiutuneille sotilaille. Yhteistyö on sujunut kiitettävästi ja tulokset ovat olleet lupaavia.
On huomattava, että sotilastapaturmalainsäädäntö ja kehityksen alla olevat yhteistyömuodot koskevat myös rauhanturvaajien psykososiaalisen tuen kehittämistä ja asevelvollisten loukkaantumisia palveluksessa. Sotilastapaturmissa palveluksessa olevilla on täyskustannusvastuuseen perustuva oikeus hoidon saamiseen.
Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa on käsitelty myös sairas- ja veljeskotien mahdollista käyttämistä kriisinhallintajoukoissa vammautuneiden kuntoutukseen. Tässä sairas- ja veljeskotien erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi. Valtiokonttori onkin kuluvan vuoden aikana aloittamassa kokeilua muutaman sairas- ja veljeskodin kanssa, joiden osaaminen voisi vastata parhaiten mahdolliseen hoitotarpeeseen.
Kokeiluun osallistuvat Kauniala, Kitinkannus, Kyyhkylä ja Laitila. Kokeilu aloitettaisiin kuntoutusta vaativien, kriisinhallintatehtävässä vakavasti loukkaantuneiden osalta. Samaa toimintamallia voitaisiin käyttää jatkossa myös loukkaantuneiden varusmiesten osalta. On huomattava, että kokeilun kustannukset katetaan sotilastapaturmavakuutuksen määrärahoista, joten järjestely ei rasita osaksikaan sotainvalidi- ja veteraanikuntoutukseen varattuja määrärahoja.
Bästa åhörare,
De svenskspråkiga veteranerna omhändertas också. Kauniala veteransjukhus i Grankulla ansvarar redan i dag för stödet till alla de krigsveteraner som bor i Sverige och sjukhuset kan även betjäna krishanteringsveteraner. Vi har också diskuterat inom Nordefco, om möjligheten för andra nordiska veteraner att utnyttja vårt kunnande. Ifall detta förverkligas finns det flera möjliga vårdhem också i svenska bygden.
Bästa kursdeltagare,
Vår omgivning är i dag stabil och vårt samhälle är tryggt. Försvarsmaktens kapacitet står på en god nivå, och man har kunnat utveckla försvaret långsiktigt. Vi kan också erbjuda mycket i multinationellt försvarssamarbete och krishantering. Vår säkerhetspolitiska linje åtnjuter respekt. På denna grund är det bra att bygga också framtidens försvar.
Försvarskursverksamheten är av central betydelse med tanke på vårt totalförsvar, dvs. i dagens läge utvecklandet av samhällets övergripande säkerhet och förmåga att tåla kriser. Ni erbjuds nu ett ypperligt tillfälle att diskutera arrangemangen i fråga om samhällets yttre och inre säkerhet. Jag gratulerar er, ärade kursdeltagare, till att ni har valts till denna omtyckta kurs och önskar er en givande försvarskurs.
Onnittelen teitä, arvoisat kurssilaiset siitä, että olette tulleet valituiksi tälle halutulle kurssille ja toivotan teille antoisia viikkoja maamme kokonaisturvallisuuden järjestelyjen parissa.