Puheet
Puolustusministeri Carl Haglundin esitelmä Maanpuolustuksen Tuki ry:n vuosikokouksessa
Puolustusministeri Carl Haglundin esitelmä Maanpuolustuksen Tuki ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa 10.4.2013 Katajanokan Kasinolla
Arvoisat maanpuolustuksen tuki ry:n jäsenet, ministerit ja vuorineuvokset, herrat kenraalit, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar.
Minulla on erittäin mieluisa tehtävä tervehtiä teitä tänään vuosikokouksenne yhteydessä. Kiitän tästä mahdollisuudesta puheenjohtajaanne.
Tuon samalla Valtioneuvoston tervehdyksen Maanpuolustuksen Tuki ry:lle, tekemäänne työtä maanpuolustuksemme, erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseksi arvostetaan.
Keskityn esitelmässäni kuvailemaan puolustushallinnon ajankohtaisia asioita sekä tulevaisuuden haasteita sekä reservimme ja reserviläistemme merkitystä valitussa puolustusratkaisussamme.
Hyvät kuulijat,
Ajankohtainen verouudistus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaikki lopulta kietoutuu yhteen julkisen taloutemme tilaan ja sen kestävyyteen. Tässäkin mielessä on erinomaista, että meillä on yhteenliittymiä kuten Maanpuolustuksen tuki ry, jotka kokoavat yhteen maanpuolustuksen ja talouselämämme ja koko muun yhteiskuntamme eri osaajia keskustelemaan yhteiskuntamme varautumisesta ja maanpuolustuksemme tilasta.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Se ei sisällä muutoksia nykyiseen turvallisuuspoliittiseen linjaamme vaan Suomen puolustuksen kehittämisen keskeisiä linjauksia ovat;
- turvallisuus¬ympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen,
- puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta
- sekä kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen.
Edellä mainitsemani linjaukset kytkeytyvät vahvasti puolustuksemme perusfundamenttien varaan, nämä fundamentit (yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus sekä koko maan puolustaminen) muodostavat suomalaisen puolustusratkaisun. On todettava, että se on pinta-alaltaan suuren, mutta väestöltään rajallisen maan, kustannustehokas tapa järjestää puolustuksensa. Voisi sanoa, ”suomalainen malli”, jota monet myös arvostavat. Ei sekään ongelmaton ole, sillä ratkaisu vaatii materiaalia ja tulevaisuuden resurssitarve on tunnistettu – palaan tähän puheeni loppupuolella.
Arvoisat kuulijat,
Käyn lyhyesti läpi selonteon kehittämislinjausten perusteita.
Ensinnäkin puolustuskyvyn ylläpitämisen tulee perustua ympäristöanalyysiin. Vaikka kansalaiset eivät juuri nyt kokisikaan sotilaallista turvallisuusvajetta, eikä sotilaallista uhkakuvaa pidettäisi kovin todennäköisenä, todetaan selonteossa, että Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta ei voida sulkea pois.
Sotilaallisen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle.
Toinen kehittyvä ala eli kokonaisturvallisuus on saanut uutta virtaa kun sitä koordinoimaan perustettiin vastikään Turvallisuuskomitea vanhan Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tilalle. Entistä laajapohjaisemman Turvallisuuskomitean tehtäviin kuuluu myös yhteiskuntamme normaaliajan häiriötilanteisiin varautuminen.
On huomattava, että lähes kaikki yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja palvelut perustuvat teknisten, erityisesti sähköenergian ja tietoliikenteen varassa toimivien järjestelmien käyttöön, mikä tekee niistä monella tapaa haavoittuvaisia.
Lähivuosien painopiste on yhteiskuntamme kybertoimintaympäristön turvaamisessa hallituksen uuteen kyberstrategiaan pohjautuen. Tässä on kaikilla viranomaisilla ja elinkeinoelämällä omat vastuunsa.
Kolmas kehittyvä osa-alue on kansainvälinen puolustusyhteistyö, joka nivoutuu puolustuskykyymme jokaisella tasolla. Suomi on Euroopan unionin jäsenyyden myötä poliittisessa, taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa liitossa.
Puolustusasiat ovat esillä myös Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa joulukuussa 2013.
Tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö tuo tähän kokonaisuuteen oman lisänsä. Pohjoismaisen yhteistyön syventäminen onkin eräs hallitusohjelman tavoitteista.
Toteaisin, että tämän päivän verkottuneessa maailmassa kansainvälinen puolustusyhteistyö on välttämätöntä kansallisen puolustuksemme kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhtä välttämätöntä on pitää kansallinen puolustuksemme sellaisessa kunnossa, että voimme osallistua kansainväliseen vastuunkantoon sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin. Suomen tulee olla auttamisen arvoinen maa. Tämä dimensio tuntuu välillä unohtuneen Eurooppaa ravistelevaa talouskriisiä korjatessa.
Hyvät kuulijat,
Olisiko meille sitten luvassa apua ja tukea kriisin sattuessa? Onhan pääosa Euroopan unionin jäsenmaista Naton jäseniä ja ne toteuttavat puolustuksensa liittokunnan kollektiiviseen puolustussuunnitteluun tukeutuen.
Alkuvuodesta mediassa (Iltalehti) esitetyn kyselyn tulosten mukaan osa suomalaisista laskee jo nyt sen varaan, että Nato auttaisi Suomea mahdollisessa kriisissä. Ruotsalaiset utelivat samaa asiaa Naton pääsihteeriltä ja vastaus oli selvä - sen varaan ei kannata laskea.
Ymmärtääkseni muutama vuosi sitten Ruotsissa oltiin pitkälle saman haasteen edessä, siis ennen heidän puolustusuudistustaan, kuin nyt meillä. Edessä olivat joko massiiviset uuden kaluston hankinnat tai koko puolustusjärjestelmän muutos. Ruotsi valitsi muutoksen tien ja aloitti siirtymisen kohti ammattiarmeijaa. Mikä on sen muutoksen lopputulos jää nähtäväksi, mutta viitteitä siitä, että prosessi ei ole kivuton, on jo nähty. Näin ainakin voisi päätellä viimeaikaisen mediakeskustelun perusteella.
Mielestäni Suomessa on otettu hieman pragmaattisempi asenne. Pitkitämme materiaalin elinjaksoja, hankimme sotakelpoista käytettyä materiaalia sekä olemme uudistaneet taistelutapaa ja joukkorakenteita, jotta itse puolustusratkaisuamme ei tarvitsisi muuttaa, siis ajaa järjestelmäämme alas.
Meillä on katsottu, että niin historian kuin tulevien rahoituskehystenkin valossa nykymalli on meille paras tapa turvata puolustuksemme. On valittu siis ylläpitämisen tie, eikä edes paljon kohuttu puolustusvoimauudistus muuta perusfundamentteja.
Samaan aikaan kun muokkaamme organisaatiotamme tehokkaammaksi, olemme kyenneet pienistä investointivaroistamme satsaamaan uuteen teknologiaan esimerkiksi ilmavoimiemme ja erikoisjoukkojemme osalta. Ne ovat kansainvälisesti korkealla tasolla, samoin moni muu erityisosaamisen alue.
Suomen puolustus rakentuukin kokonaisuuden varaan, jossa toisiaan täydentävät elementit muodostavat sellaisen ennaltaehkäisevän kynnyksen, jotta maahamme mahdollisesti kohdistuva voimankäyttö koetaan kannattamattomaksi.
Arvoisat kuulijat,
Kuten todettiin, muodostavat puolustusjärjestelmän eri osat kokonaisuuden jossa osat tukevat toisiaan. Myös kehitettävillä Paikallisjoukoilla on oma roolinsa kokonaisuudessa ja Paikallisjoukkojen perustaminen on saanut uutta vauhtia selontekotyön kautta. Maavoimien taistelutavan ja varustuksen uudistus koskee nimittäin vain osaa nykyisistä alueellisista joukoista.
Muu osa on tarkoitus organisoida tulevaisuudessa paikallisiin suojaus- ja tukitehtäviin tarkoitetuiksi paikallisjoukoiksi. Paikallisjoukot ovat siis reservistä perustettavia puolustusvoimien poikkeusolojen joukkoja, joiden tehtäviä voivat olla kohteiden suojaaminen, alueiden valvonta, vartiointi, puolustusvoimien joukkojen liikenteen ohjaaminen ja opastus, henkilöiden suojaus, reservin joukkojen perustaminen ja joukkojen täydennyskoulutus, viranomaisyhteistyö sekä virka-aputehtävät siviiliviranomaisille.
Paikallisjoukkojen valmiuksien ylläpidossa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Perusajatuksen sisältöä on tarkoitus käsitellä myös yhdessä Puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa tämän vuoden kuluessa. Uudistuksen toteuttaminen vaatii vahvaa reserviläispanosta.
Suomen maanpuolustuksen voima on reservissämme, sillä onhan vain noin 3% sodan-ajan asevoiman vahvuudesta ammattisotilaita. Reservin vahva maanpuolustustaho onkin puolustuksemme kova ydin. Maanpuolustuksen Tuki ry:n toiminta tukee tämän maanpuolustustahdon ylläpitämistä.
Puolustusvoimille nyt osoitettujen rajallisten resurssien vuoksi sodan ajan joukkojen kertausharjoi¬tuksiin ei kyetä osoittamaan seuraavien parin vuoden aikana riittäviä resursseja huolimatta siitä, että puolustushallinnon omin toimenpitein ja eduskunnan myötävaikutuksella kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää saatiin hieman nostettua. Vasta vuonna 2015 on tarkoitus palata uudistusta edeltävälle tasolle, joten vapaaehtoisella koulutuksella on sen vuoksi juuri nyt entistäkin suurempi merkitys maanpuolustuksen suorituskyvylle.
Mina damer och herrar,
Vid en bedömning av den frivilliga försvarsverksamhetens tillstånd är det hälsosamt att påminna sig om att under hela efterkrigstiden ända fram till tidigt 1990-tal var all slags militärutbildning som skedde utanför försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet förbjuden, enligt fredsfördraget,
När bestämmelserna hävdes stod vi inför utmaningen att organisera verksamheten i de nya förhållandena. Även återupplivandet av skyddskåren framfördes som ett alternativ. Den iden blev snabbt nedskjuten.
Att processen inte var helt okomplicerat påvisas av att de räckte hela 16 år innan lagen om frivillig försvarsverksamhet trädde i kraft 1.1.2008. Det var många slags politiska och andra ambitioner, farhågor och visioner som måste ventileras och bedömas innan man kom fram till den nuvarande modellen med försvarsutbildningsföreningen som en ny och central, offentligrättslig aktör när det gäller utformandet av den frivilliga försvarsverksamheten.
Försvarsutbildningsföreningen (MPK) grundades år 1993 som en landsomfattande utbildningsorganisation och vi har ett fungerande system på plats. Trots det, kan det vara så att det frivilliga verksamhet på ett ännu bättre sätt än för tillfället kunde tjäna försvarsmaktens krigstida intressen.
De sk. Lokaltrupperna är en viktig målgrupp för den militära utbildningen. Dem skall utvecklas vidare i hela landet. Genom att styra innehållet i både den beställda utbildningen och övrig militär utbildning som kanaliseras genom MPK kunde man gynna krigstida truppers kapacitet ännu effektivare. Jag har förstått att steg i denna riktning kommer att tas i samband med verkställande av försvarsreformen. Kapacitet och vilja finns.
Arvoisat kuulijat,
Palaan lopuksi vielä selontekoon ja talousasiaan hetkeksi. Selonteossa kyettiin tunnistamaan ja osoittamaan Puolustusvoimien materiaali-investointien vaatimat rahoitustarpeet 2015 alkaen, siis 50 miljoonaa asteittain kasvaen 150 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksissa asiaa käsiteltiin ja parlamentaarista kontaktityhmää, samoin kuin myös selonteon muodossa, koko eduskuntaa informoitiin ko. asiasta.
Näiden investointihaasteiden ratkaisu on paljon kiinni valtiontalouden yleisestä tilasta. Optimistina uskon, että puolustuksemme resurssit tullaan turvaamaan riittävällä tasolla. Siihen tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä ja myös teidän kaikkien tukeanne. Seuraavat vaalit ja sitä seuraava hallitusohjelman laadinta näyttävät suunnan.
Maanpuolustuksen tuki ry:n tehtävä vapaaehtoisen maanpuolustuksemme varainhankinnassa on keskeinen ja arvostettu. Maanpuolustuksen tuen tekee tärkeäksi myös se, että se kokoaa yhteiskuntamme vaikuttajat yhteisen pöydän ääreen. Onhan turvallinen ja vakaa yhteiskunta, jonka kehitys on ennustettavissa, myös yrityksillemme merkittävä kilpailuetu ja viime kädessä toiminnan perusedellytys.
Elinkeinoelämän kokonaisetu edellyttääkin sen toimijoiden aktiivista osallistumista yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen ja teidän kaikkien läsnäolo täällä tänään on osoitus siitä, että tämä yhteinen etu ymmärretään.
Samasta syystä olen ilmoittanut olevani käytettävissä tämän vuoden keräyksen suojelijana, onhan isänmaan asia yhteinen. Kiitän nöyrästi kunniasta toimia tässä roolissa.
Hyvät kuulijat, päätän esitelmäni kenraali Ehrnroothin sanoihin ”Suomi on hyvä maa, se on puolustamisen arvoinen maa. Sen ainoa puolustaja on Suomen kansa.”
Kiitos, tack.