Puheet
Puolustusministeri Carl Haglundin avauspuheenvuoro EU-selonteon keskustelutilaisuudessa Vaasassa
Arvoisat EU-selontekotilaisuuden osanottajat, vaasalaiset, hyvät naiset ja herrat. Ärade deltagare på diskussionstillfället gällande EU-redogörelsen, vasabor, mina damer och herrar.
Suomen EU-jäsenyyden toinen EU-selonteko annettiin eduskunnalle ennen juhannusta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun ensimmäinen selonteko annettiin neljä vuotta sitten niin globaalisti, EU:ssa kuin Suomessa.
Globaalilla tasolla merkittävin muutos on Yhdysvaltojen pankkikriisin käynnistämä maailmanlaajuinen talouskriisi, joka on johtanut myös eurooppalaiseen talous- ja velkakriisiin sekä euron ongelmiin.
EU-tasolla voimaan on tullut uusi Lissabonin sopimus. Lisäksi Euroopan Unioniin (Kroatia) ja euroon (Viro) on liittynyt uusia maita.
Kehitystä on tapahtunut myös Suomessa. Ensimmäiset EU-Suomessa syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet täysi-ikäisyyden ja äänioikeuden. Heille euro ja eurooppalaisuus ovat osa suomalaisuutta syntymästä asti.
Ärade åhörare,
Mycket har skett såväl globalt och inom EU som i Finland under de fyra år som gått sedan den första EU-redogörelsen gavs.
Den viktigaste förändringen på global nivå har varit den världsomfattande ekonomiska kris som inleddes med bankkrisen i Förenta staterna och som har lett till en ekonomisk kris och en skuldkris också i Europa samt till att euron har problem.
På EU-nivå har det nya Lissabonfördraget trätt i kraft. Dessutom har nya länder anslutit sig till EU (Kroatien) och till euron (Estland).
I Finland har de första årskullarna som är födda i EU-Finland har uppnått myndighetsåldern och fått rösträtt. Ända sedan födelsen har de haft euron och att vara europé har ingått i deras finska identitet vilket är märkbart.
Arvoisat kuulijat,
Nyt eduskunnalle annettu selonteko tarkastelee EU:ta ja Suomen toimintaa kokonaisuutena kattaen kaikki valtionhallinnon sektorit. Siinä esitellään myös integraation hyötyjä ja haasteita, Suomen EU-politiikan peruslinjaa (vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi EU) sekä tulevaisuuden kehittämishankkeita.
Selonteossa esitellään myös, kuinka Suomi pyrkii muuttamaan unionia paremmaksi ja kuinka kansallisesti valmistelemme ja yhteen sovitamme kansalliset kantamme eri hallinnonalojen välillä. Yhteensovittaminen on edellytys sille, että Suomi pystyy ajamaan tehokkaasti etujaan kaikissa eri valmisteluvaiheissa ja kaikilla eri foorumeilla.
EU:n ulkoinen toiminta ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) on olennainen osa tätä kokonaisuutta, vaikka se ei laajassa selonteossa luonnollisesti nouse pääosaan. Tämä ei myöskään ole tarpeen, sillä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsiteltiin laajasti omassa kansallisessa selonteossamme, joka valmistui joulukuussa 2012. Tärkeintä on, että nämä kaksi selontekoa ovat yhtenäisiä.
Suomi on osallistunut EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen aktiivisesti sen alusta alkaen. Yhteistyön perusta luotiin Suomen ensimmäiselle EU pj-kaudella 1999. Sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita on EU:ssa käynnistetty kymmenen vuoden aikana kaikkiaan seitsemän
- FYROM Concordia (Makedonia),
- EUFOR Althea (Bosnia&Herzegovina),
- EUFOR RD Congo,
- EUFOR Tchad/RCA,
- EUNAVFOR ATALANTA (Afrikan sarven merialue),
- EUTM Somalia ja
- EUTM Mali.
Myös sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen on ollut merkittävässä roolissa alusta alkaen. EU:n ensimmäinen joukkotavoite, ns. Yleistavoite, nimettiinkin Helsingin mukaan ja sai nimen ”Helsinki Headline Goal” (60.000 henkeä, 60 vuorokaudessa, vuoden mittaiseen operaatioon).
Yleistavoitteen mallina toimivat yhteiset kokemukset Balkanin sodista. Tämän ensimmäisen määrällisen tavoitteen jälkeen suorituskykyjä on kehitetty laadullisista lähtökohdista. Erityisesti nopea toiminta ja sen myötä EU:n taisteluosastojen rooli ovat korostuneet. Taisteluosastot ovat olleet hyvä työkalu eurooppalaisen yhteistoimintakyvyn kehittämiseen, vaikka itse taisteluosastoja ei operaatioon varsinaisesti ole vielä asetettukaan.
Bästa vänner,
Effekterna av EU-medlemskapet kan ses i vårt dagliga liv via lagstiftningen. Dessutom påverkar EU-medlemskapet vår utrikes-, säkerhets- och försvarspolitik. Därför är det naturligt att båda redogörelserna beskriver EU:s verkningar och Finlands val. EU-redogörelsen utgår ifrån att ”EU står i Finlands och finländarnas intresse” och den säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen från att ”EU för Finland är en fråga om grundläggande värderingar, som också har en stark säkerhetspolitisk dimension”.
Redogörelserna anser – helt korrekt – att de enskilda europeiska länderna i en värld av ömsesidigt beroende inte ensamma kan lösa de mångförgrenade problem som överskrider landsgränserna. Enskilda europeiska länder kan inte påverka den globala utvecklingen ensamma och inte heller främja de värden och intressen de håller för viktiga utan samarbete. Det ligger alltså också i Finlands intresse att delta i samarbetet. Endast genom att delta och vara aktiv kan man påverka verksamhetens utveckling och riktning.
Arvoisat kuulijat,
”EU on Suomelle perustavanlaatuinen arvovalinta, jolla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus”. EU-jäsenyys vaikuttaa meidän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Sen vuoksi on luontevaa, että selonteot kuvaavat EU:n vaikutuksia ja tätä selonteossa mainittua Suomen valintaa.
Kansallinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme perustuu puolustusyhteistyöhön eurooppalaisella ja alueellisella tasolla sekä näitä täydentäviin yhteistyösuhteisiin avainkumppaneiden kanssa. Näistä lähtökohdista käsittelen, päivän teeman mukaisesti, EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tarkemmin.
EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) tulee nähdä EU:n ulkoisen toiminnan välineenä ja jäsenvaltioiden välisen ”puolustusyhteistyön” foorumina. Kotimaisessa Nato-keskustelussamme EU:lle maalaillaan myös roolia ”puolustusliittona”. Naton vastustajat ja kannattajat puhuvat EU:sta vuoroin Naton korvaajana tai kilpailijana.
Tätä keskustelua muualla Euroopassa ei tunnisteta. Jäsenmaiden enemmistö (22/28) kuuluu molempiin järjestöihin, eivätkä he näe tarpeelliseksi luoda EU:sta uutta puolustusliittoa Naton rinnalle. En siis usko, että EU:sta muodostuu varsinaista sotilasliittoa. Siitä huolimatta Euroopan valtioiden tulee ottaa vastuuta puolustuksestaan, koska Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa todennäköisesti entisestään vähenee.
Ennen kuin jatkan EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta haluaisin vielä hieman kuvata mitä eroa on ”puolustusyhteistyöllä” ja ”puolustusliitolla”. ”Puolustusyhteistyöllä” tarkoitamme kaikkea sitä monikansallista yhteistyötä, jota teemme sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Joissain tilanteissa, kuten kriisinhallinnassa, kyseeseen voi tulla myös suorituskykyjen käyttö yhteistyössä.
Suomi on osallistunut monikansalliseen puolustusyhteistyöhön jo vuosia, ja se on tehokas tapa toimia tämän päivän Euroopassa. ”Puolustusliitossa” yhteistyö on viety pidemmälle ja syvemmälle. Puolustusliiton jäsenet ovat sopineet käyttävänsä suorituskykyjä yhdessä, mikäli johonkin jäsenvaltioon hyökätään. Ne myös suunnittelevat kuinka se tapahtuisi ja harjoittelevat toimintaa käytännössä. Tätä EU:ssa ei siis tehdä.
Yhteistyö EU:ssa keskittyy siis kriisinhallintaan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Myös tälle yhteistyölle on tarve, sillä ilman sitä EU ja eurooppalaiset valtiot eivät kykenisi edistämään yhteisiä arvojamme (oikeusvaltiokehitys, ihmisoikeudet, demokratia ja kestäväkehitys) tai puolustamaan intressejämme (merenkulun vapaus, vakaus lähialueillamme) maailmalla.
Hyvä esimerkki EU:n kokonaisvaltaisesta toiminnasta ovat EU:n toimet Afrikan sarvessa. Siellä diplomatia, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kauppapolitiikka sekä siviili- ja sotilaskriisinhallinta kaikki tukevat toisiaan saavutusten maksimoimiseksi. Kriisinhallinnan kontribuutio kokonaisvaltaisin toimiin on kaksi sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota ja yksi siviilimissio.
- Sotilaalliset operaatiot (EUNAVFOR ATALANTA ja EUTM SOMALI) keskittyvät Maailman ruoka-avun alusten saattamisen ja merirosvouden haittojen torjumiseen sekä Somalian turvallisuusjoukkojen koulutukseen.
- Siviilimissio (EUCAP NESTOR) taas pyrkii luomaan alueen maille omia merellisiä kykyjä merirosvouden torjumiseksi. Myös Suomi on osallistunut näihin vakauttamistoimiin usean vuoden ajan erilaisilla joukkokokonaisuuksilla ja toimijoilla.
Mina damer och herrar,
Jag nämnde tidigare att EU:s gemensamma säkerhets- och försvarspolitiks andra dimension är att utveckla medlemsländernas militära kapaciteter. Utan kapaciteter är det omöjligt att samarbeta inom krishanteringen. Det är inte frågan om att skapa en ”EU-armé”, utan varje medlemsstat utvecklar sina nationella kapaciteter och beslutar själv hur de används.
Ett kapacitetsområde, som Finland har varit med och utvecklat, är en marin lägesbild. Detta projekt, som startade som ett bilateralt samarbete mellan Finland och Sverige, inbegriper nu 17 EU-länder och Norge. Finland leder arbetet på detta område vid Europeiska försvarsbyrån (EDA). Detta är ett konkret exempel på hur Finland med sin egen verksamhet också stöder EDA. EDA har efter grundandet (2004) blivit ett viktigt forum för verkställandet av det militära kapacitetsarbetet. EDA:s verksamhet leds av en styrelse i sammansättningen försvarsministrar.
I framtiden bör samarbetet för att utveckla kapaciteterna fortsättningsvis fördjupas inom EU. Det är inte möjligtvis mera nödvändigt att utveckla alla kapaciteter för varje medlemsstats bruk, utan på några områden bör man eftersträva gemensamma (europeiska) kapaciteter.
Hyvät naiset ja herrat,
Tulevaisuudessa yhteistyötä suorituskykyjen kehittämiseksi tulee edelleen syventää EU:ssa. Kaikkia tulevaisuuden suorituskykyjä ei ehkä tarvitse kehittää yksinomaan yhden jäsenvaltion käyttöön. On olemassa aloja, joilla voidaan tavoitella yhteisiä (eurooppalaisia) kykyjä. Tällaisia yhteistyöalueita voisivat olla esimerkiksi lennokit, kyberturvallisuus, avaruusyhteistyö, ilmatankkaus ja kuljetuskyky.
Suorituskykyjen kehittäminen edellyttää myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja -markkinoiden kehittämistä. Suorituskykytyössä täytyy myös kyetä entistä paremmin hyödyntämään siviili- ja sotilasalojen välisiä synergioita. Tästä hyvä esimerkki on tutkimus, kehitys ja innovaatio.
Tähän väliin sopinee maininta pohjoismaisesta yhteistyöstä, josta puolustusalalla käytetään lyhennettä NORDEFCO. NORDEFCO-yhteistyö täydentää EU:n ja Naton piirissä tehtävää puolustusyhteistyötä. NORDEFCO, eli pohjoismaat, voivat toimia jollain suorituskykyalueella yhdessä toimeenpanevana maaryhmänä. Samankaltaisuutemme vuoksi olemme monessa asiassa muita alueellisia maaryhmiä edellä.
Toimin tänä vuonna NORDEFCO:n ministeritason yhteistyöfoorumin puheenjohtajana ja tarkoituksenamme on yhteinen laatia visio pidemmän aikavälin tavoitteista. Mikäli onnistumme tässä, täydentää ja vahvistaa pohjoismainen yhteistyö myös EU:n piirissä tehtävää yhteistyötä. Se voi toiminnallaan näyttää myös esimerkkiä, kuten nyt on nähty EU:n hakiessa vastaavia järjestelyjä Pooling&Sharing toiminnan kautta, mitä on jo käytännössä toteutettu Pohjoismaiden välillä. (Esimerkkinä kriisinhallinnan koulutusyhteistyö, meritilannekuva ja yhteisharjoitukset.)
Bästa vänner,
Inom EU har försvarssamarbete bedrivits under en tämligen kort tid – cirka 10 år. Försvarssamarbetets framgång inom EU bör mätas enligt hur väl det betjänar medlemsstaternas behov och hur verksamheten kan länkas samman med EU:s övriga verksamhet, oberoende av om det är fråga om yttre verksamhet eller om att utveckla kapaciteter. Omvandlingen av EU till en försvarsallians är enligt min mening fel mätare.
I december kommer det europeiska försvarssamarbetet och den gemensamma säkerhets- och försvarspolitiken igen att ta nya steg. Då kommer Europeiska rådet att ta initiativ för att främja försvarssamarbetet på tre sektorer som stöder varandra: det är frågan om att utveckla 1) den gemensamma säkerhets- och försvarspolitiken, 2) kapaciteterna och 3) försvarsindustrin och försvarsmarknaden (inkl. forskning, utveckling och innovationer).
Hyvät ystävät,
Ensi joulukuussa eurooppalainen puolustusyhteistyö ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ottaa jälleen uusia askeleita kun Eurooppa-neuvosto tulee tekemään esityksiä puolustusyhteistyön edistämiseksi kolmella toisiaan tukevalla sektorilla: 1) yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen, 2) suorituskykyjen kehittäminen sekä 3) puolustusteollisuus ja -markkinat (ml. tutkimus, kehitys ja innovaatio). Jäsenvaltiot ovat esittäneet kevään aikana näkemyksiään näistä kolmesta teemasta (ns. kolmesta korista).
Valmisteluissa Suomi on edistänyt seuraavia näkemyksiä:
- I kori: YTPP:n kehittämisen osalta on tärkeää, että parannetaan EU:n toiminnan strategista ohjausta: EU:n ulkoiselle toiminnalle tulee määrittää yhteinen tahtotila ja jäsenvaltioiden tulee sitoutua sen toimeenpanoon.
- II kori: Sotilaallisia suorituskykyjä tulee kehittää siten, että EU:n ja jäsenvaltioiden on mahdollista toimia silloin kun katsomme sen tarpeelliseksi ja intressiemme sitä vaativan. Tämä ei ole vielä täysin mahdollista tänä päivänä.
- III kori: Eurooppalaisen puolustusteollisuuden tulee säilyttää toimintaedellytykset ja eurooppalaisten puolustusmarkkinoiden tulee olla avoimet ja kilpailukykykyiset. Ilman eurooppalaista teollisuutta ei ole eurooppalaisia suorituskykyjä. Lisäksi kyseessä on Euroopan tasolla välillisesti lähes miljoonasta työpaikasta (suoraan 400.000) ja Suomessakin noin 8000sta. Tämän vuoksi myös komissio on yhä kiinnostuneempi puolustusyhteistyöstä.
Joulukuun Eurooppa-neuvosto ei ole maali eikä yksi kokous ratkaise asioita. Avainkysymys tulee olemaan, kuinka jäsenvaltiot toimeenpanevat Eurooppa-neuvoston esitykset seuraavan kymmenen vuoden aikana sekä millaiseksi muuttuu komission uusi rooli puolustussektorilla.
Kiitän mielenkiinnostanne. Tack för ert intresse.