Ärade åhörare, mina damer och herrar.

Viimeisten vuosien aikana turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi. Euroopassa valtiorajoja on muutettu asevoimaa käyttämällä. Länsimaiden ja Venäjän väliset suhteet ovat varsin kireät. Suhteiden paraneminen lähitulevaisuudessa ei juuri nyt vaikuta todennäköiseltä. Transatlanttiset suhteet sisältävät tänään paljon turbulenssia ja ennalta-arvaamattomuutta. Keskimatkan ohjuksia merkittävästi vä-hentänyt INF-sopimus on kuopattu. Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on suurvaltakil-pailun lisäksi käynnissä kauppasota. Persianlahden tilanne on kireä. Arktinen alue militarisoituu. Turvallisuuteemme liittyviä huonoja uutisia on runsaasti – en edes yritä luetella niitä kaikkia.

Huolestuttavaa turvallisuusympäristömme kehityksessä on se, että viime vuosina sotilaallisen kriisin mahdollisuus Euroopassa on lisääntynyt. Kylmän sodan päätyttyä lisääntyvän keskinäisriippuvuuden ja yhteistyövaraisuuden toivottiin korvaavan voi-mapolitiikan ja sotilaallisen voimankäytön – ainakin Euroopassa. Suurvaltapolitiikan, geopolitiikan ja nollasumma-asetelman toivottiin olevan ohi kansainvälisiä suhteita määrittävänä tekijänä. Viimeisen noin vuosikymmenen aikana olemme kuitenkin voineet havaita, että toisin kävi. Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun - valitettavasti. Lisääntynyt keskinäisriippuvuus ei sittenkään ole este suurvaltojen voimapoliittisille toimille. Sotilaallisen voiman käyttö valtiorajojen muuttamiseen ei ole pelkkää historiaa – sitä tapahtuu tämän päivän maailmassa, valitettavasti.

Suomen puolustuksen näkökulmasta tarkasteltuna tilanne ei ole niin lohduton, kuin äsken luettelemani turvallisuusympäristömme muutostekijät antavat ymmärtää. Olemme koko kylmän sodan jälkeisen ajan ylläpitäneet ja kehittäneet Suomen puo-lustuskykyä pahan päivän varalle. Nyt kun turvallisuustilanne Euroopassa on kiristy-nyt, meillä Suomessa ei ole ollut tarvetta pakkoliikkeille tai hätäisille päätöksille. Ei-kä meillä ole tarvetta äkkiliikkeille jatkossakaan. Emme purkaneet sotilaallisen puo-lustuksen koneistoamme kylmän sodan päättymisen jälkeen, vaikka olemmekin ke-hittäneet puolustusta varsin maltillisin resurssipanostuksin viimeisten vuosikym-menten aikana.

Suomen puolustusta on kehitetty jo vuosikymmenten ajan sen tyyppiseen turvalli-suusympäristöön, jonka tänään kohtaamme. Miksipä muuten olisimme kylmän so-dan jälkeisellä ajalla hankkineet Ilmavoimille Hornet-hävittäjät (1990-luvulla), Meri-voimille ohjusveneet (1990- ja 2000-luvun alussa), Maavoimille raskaat raketinheit-timet (yli 10 vuotta sitten), Leopard taistelupanssarivaunut (2A4-vaunut 15 vuotta sitten, 2A6-vaunut vuonna 2014), CV9030-rynnäkköpanssarivaunut (15 vuotta sit-ten) jne. jne. Ja samasta syystä meillä on jo vuosien ajan olleet käynnissä mittavat strategiset hankkeet: HX-hanke Hornetin suorituskyvyn korvaamiseksi ja Merivoi-mien osalta Pohjanmaa-luokan korvettien hankinta. Tarkasteltaessa asiaa Suomen sotilaallisen puolustuksen näkökulmasta, perusteet puolustusvoimien kehittämiselle ovat tänään erittäin selkeät. Voidaan jopa sanoa, että nämä perusteet ovat tänään selkeämmät kuin kylmän sodan päättymistä seuranneina kahtena vuosikymmenenä.

Sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisy – ja tarvittaessa niiden torjunta – ovat puolus-tusvoimien selkeitä ykköstehtäviä. Maa ilman uskottavaa omaa puolustuskykyä al-tistaa itsensä kansainvälisten suhdanteiden vaihtelulle ja suurvaltapolitiikan paluun negatiivisille vaikutuksille.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on määritetty keskeiset tavoitteet Suomen puolustuksen kehittämiselle. Hallitusohjelmassa on otettu huomioon se, että puolus-tuksen kehittäminen on pitkän aikavälin toimintaa. Äkkimuutoksia ei puolustuksen alalla ole mahdollista tehdä. Nostan seuraavaksi muutamia keskeisiä puolustukseen liittyviä asiakokonaisuuksia hallitusohjelmasta esille:  

• Pidämme huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksesta ja sen riittävästä resursoinnista. Tulevinakin vuosina Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja kor-keaan maanpuolustustahtoon. 

• Teimme viime viikolla Pohjanmaa-luokan korvettien hankintasopimusta kos-keva päätöksen. Lisäksi korvaamme Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimää-räisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Nämä molemmat hankkeet ovat keskeisiä puolustuksemme tasapainoisen kehittämisen turvaamiseksi. Samanaikaisesti turvaamme maavoimien toimintaedellytykset ja kehitämme sen kalustoa ja materiaalia. Se, että Pohjanmaa-luokan alusten hankinta ja HX-hanke toteutetaan puolustusbudjettia väliaikaisesti korottamalla, on yksi keskeinen väline maavoimien kehittämisen turvaamiseksi. Ilman tätä rahoi-tusvälinettä maapuolustuksemme – ja näin koko puolustusjärjestelmämme – olisi tulevina vuosina vaarassa.

• Lisäämme puolustusvoimien henkilöstöä noin 100 henkilöllä. Nostamme myös kertausharjoitusten määrää asteittain vaalikauden aikana. Aloitamme tämän ensi vuonna, jolloin kertausharjoituksissa käyvien määrä nousee 1200:lla vuoden 2019 tasosta. 

• Varmistamme maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit ja toimeenpanem-me viime hallituskaudella säädetyn lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Osa puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvattamisesta kohdennetaan näihin tehtäviin. 

• Kehitämme puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää. Keskeisenä tavoitteena on vähentää toimitilakustannusten nousua. On suomalaisten veronmaksajien etu, että puolustusmäärärahat käytetään tehokkaasti todellisen puolustusky-vyn rakentamiseen.

• Laadimme ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia noudattavan puolustusselonteon. Tämä työ on juuri nyt käynnistymässä. Puolustusselonte-ko mahdollistaa puolustusvoimien tehtävien ja resurssien tarkastelun kestä-västi ja pitkäjänteisesti. Vuoden 2017 puolustusselonteko muodostaa hyvän pohjan tulevalle selontekotyölle.

• Laajennamme kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kans-sa. Lisäksi kehitämme transatlanttista yhteistyötä sekä lisäämme yhteistyötä Norjan kanssa. Puolustusyhteistyön lisääminen tulee mielestäni tehdä harki-ten. Käytössä olevat rajalliset resurssit on syytä kohdentaa siten, että yhteis-työ parantaa Suomen puolustuskykyä.

• Asetamme hallituskauden alussa laajapohjaisen parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvolli-suuden täyttämistä. Tätä työtä ei tarvitse rakentaa tyhjän päälle. Olemmehan me kehittäneet suomalaista asevelvollisuutta pitkäjänteisesti. Esimerkiksi vuo-sikymmen sitten valmistui ns. Siilasmaan työryhmän raportti, joka käsitteli asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämän vuosikymmenen alku-puolella puolustusvoimat toimeenpani kymmeniä työryhmän esittämiä suosi-tuksia. Tämän lisäksi puolustusvoimat kehittää parhaillaan varusmieskoulutus-ta ja asevelvollisuuden käytäntöjä. Koulutus 2020 –ohjelmalla kehitetään mm. kutsuntajärjestelmää, varusmiesten palvelusvalintoja sekä koulutusmenetel-miä. Myös reservin koulutusjärjestelmää kehitetään ja siirtymistä reservi-läiseksi sujuvoitetaan – mm. sähköisin asiointipalveluin. Viimeisenä esimerk-kinä nostan esille vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudistuksen, joka on parhaillaan siirtymässä toimeenpanovaiheeseen. Paljon on siis jo tehty asevelvollisuuden pitämisenä ajanmukaisena. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa tuleva parlamentaarinen selvitys.

Hyvät naiset ja herrat,

Puolustuksen kehittämisessä ei ole nopeita ratkaisuja. Äkkiliikkeitä tai U-käännöksiä ei puolustuksen alalla voi tehdä. Edellä kuvaamani hallituksen puolustusta koskevat linjaukset on muotoiltu tämän logiikan mukaisesti. Puolustuksen kehittämisessä on paljon jatkuvuutta. Kyse ei ole staattisuudesta – tai kyvyttömyydestä uudistaa suo-malaista näkökulmaa sotilaalliseen turvallisuuteen. Kyse on puolustukseen vaikutta-vien pitkän aikavälin tekijöiden ymmärtämisestä. Nopeilla liikkeillä on mahdollista ainoastaan leikata tai hävittää olemassa olevaa kykyä. 

Hyvät maanpuolustuskurssilaiset, 

Puolustuskyky on yksi Suomen seitsemästä elintärkeästä toiminnosta. Puolustushal-linto vastaa Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisystä ja torjunnasta. Lisäksi tuemme muuta yhteiskuntaa ja viranomaisia kokonaisturvalli-suuden toimintamallin mukaisesti. Varautuminen monitahoisiin uhkiin, joissa yhdis-tyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot, on osa tätä yhteistoimintaa. Tänään alka-va maanpuolustuskurssi antaa teille hyvät mahdollisuudet perehtyä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin ja varautumisen perusteisiin. Olkaa aktiivisia tulevien viikkojen aikana. Hyödytte kurssista varmasti. Pitäkää huoli myös siitä, että kurssilla kerryttämänne osaamispääoma päätyy suomalaisen yhteiskunnan hyödyk-si. 

Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Ni kommer att få mycket nytta av kursen. Ta även hänsyn till att allt ni har lärt under kursen skulle hamna tillbaka till det finska samhällets nytta.

Jag önskar er en angenäm försvarskurs.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.