Puolustusministeri 183. maanpuolustuskurssin avajaisissa

183. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi
Avauspuhe                                                        
5.11.2007, Helsinki


Arvoisat 183. maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät kummikurssilaiset, kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!

Kansallisen puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, mutta samalla toimintaa tässä ajassa. Jatkuvuus on hyve, mutta menneestä ei löydy vastauksia kaikkiin tuleviin haasteisiin.

Viime vaalikaudella puolustusvoimien toimintaa jouduttiin leikkaamaan tavalla, joka jatkuessaan olisi heikentänyt puolustuskykymme uskottavuutta. Ensimmäinen haaste oli palauttaa puolustusvoimien taloudelliset resurssit uskottavuuden edellyttämälle tasolle. Näin tehtiin jo keväällä kehysratkaisun yhteydessä. Vuoden 2008 budjetissa viimeisimpien vuosien leikkaukset on korjattu.

Mihin korjausliikkeet sitten kohdennetaan? Ensinnäkin, kansallisen puolustusratkaisumme yksi perusedellytys, täysimääräinen reservin koulutus, saadaan palautettua vuoden 2004 selonteossa määritellylle tasolle. Meri- ja ilmavoimien toiminta on nostettu leikkauksia edeltäneelle tasolle. Sveitsistä hankittujen käytettyjen Hawk –koneiden avulla turvaamme ilmavoimiemme laadukkaan koulutusjärjestelmän ja luomme samalla edellytyksiä kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle lentokoulutuksen saralla.  

Vuonna 2001 päätetty kuljetushelikopterien hankinta ei ole toteutunut allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Asiaan on tulossa ratkaisu lähiaikoina. Lisäksi olen nimittänyt vuorineuvos Keijo Suilan tekemään ulkopuolisen arvioinnin helikopterikaupan eri vaiheista ja lopputuloksesta.

Suomen puolustuskapasiteetti on tarkoitettu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Puolustusvoimissa viime vuosikymmenellä aloitettu rakennemuutos on saatu pääosin päätökseen eikä esimerkiksi uusiin varuskuntien lakkauttamisiin ole varaa, jos pidämme kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Yleinen asevelvollisuus ja nykyinen varuskuntarakenne ovat saman kolikon kaksi puolta.   

Yleinen asevelvollisuus säilyy jatkossakin suomalaisen puolustuksen lähtökohtana. Tavoitteena on edelleen, että valtaosa kustakin ikäluokasta koulutetaan muuttuvan sodankäynnin tehtäviin. Samalla on tärkeää, että varusmiesten sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta pidetään huolta.

Eduskunta on saanut juuri käsiteltäväkseen ehdotuksen uudeksi siviilipalveluslaiksi. Tässä yhteydessä on keskusteltu siviilipalveluksen sisällöllisestä kehittämisestä. Vaikka siviilipalvelusasiat eivät puolustusministerille varsinaisesti kuulukaan, totean niistä lyhyesti seuraavaa. Siviilipalveluksen sisällöllinen kehittäminen osaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyviä tehtäviä on kaikin puolin kannatettava ajatus. Myös siviilipalveluksessa koulutuksella täytyy olla selkeä sisältö ja päämäärä. Sen sijaan en näe perusteltuna sitä, että varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen väliin kehitetään jokin uusi koulutusmuoto. Tämä avaisi tietä kohti valikoivaa asevelvollisuutta eikä tähän Suomella ole varaa.

Hyvät kuulijat!

Ensi vuoden alussa voimaan astuva uusi laki puolustusvoimista määrittää puolustusvoimille kaksi tärkeää tehtävää sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi. Puolustusvoimien lakisääteisenä tehtävänä on tukea suomalaista yhteiskuntaa osoittamalla maanpuolustuksen resursseja muiden viranomaisten tueksi mahdollisissa häiriötilanteissa ja osallistua kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Nämä tehtävät edellyttävät saumatonta kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamista ja entistä aktiivisempaa osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Osallistumalla rauhanturvaoperaatioihin ja kansainvälisiin kriisinhallintaharjoituksiin saamme kokemusta operatiivisesta toiminnasta ja vahvistamme sotilaallista kykyämme.

Ensi vuoden ensimmäisen puoliskon olemme päivystysvuorossa EU:n pohjoismaisessa taisteluosastossa yhdessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Irlannin kanssa. Osallistumme Nato–joukkojen kanssa sekä operatiiviseen yhteistyöhön Afganistanissa ja Kosovossa että nopean toiminnan joukkojen harjoitteluun. Aktiivisuus kansainvälisessä yhteistoiminnassa hyödyttää suoraan kotimaan puolustusta.

Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on ollut viime kuukausina näkyvästi esillä. Eräillä tahoilla on Afganistanin vaikeaan sisäiseen tilanteen vedoten vaadittu siellä olevien sadan suomalaisen rauhanturvaajan vetämistä kotiin. Tällainen vaatimus on perusteeton. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut YK:n tunnustaman Afganistanin laillisen hallituksen tukemiseen. Perinteinen kehitysyhteistyö, jota sitäkin tulee lisätä Afganistanissa, ei valitettavasti ole mahdollista ilman kansainvälistä sotilaallista läsnäoloa. En löydä perusteita sille, että Suomen pitäisi jättää oma osuutensa tekemättä Afganistanin olojen vakauttamisessa.  

Hallitus antaa eduskunnalle tällä viikolla laajan kriisinhallintaa koskevan selonteon. Tämä on mielestäni hyvä ratkaisu. Selonteko antaa vahvan selkänojan kriisinhallinnan kehittämiselle tulevina vuosina. Selonteon käsittelyn yhteydessä voidaan ottaa kantaa kaikkiin keskeisiin kriisinhallinnan kysymyksiin, myös ajankohtaiseen Afganistanin tilanteeseen. Selontekomenettely takaa myös sen, että asiat nousevat julkiseen keskusteluun ja kansalaisten arvioitaviksi.

Tiivistyvä pohjoismainen ja Itämeren alueen yhteistyö on tärkeää. Matkustan huomenna pohjoismaiseen puolustusministerikokoukseen. Sen yhteydessä järjestetään myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokous. Pohjoismaisella yhteistyöllä on laaja kansallinen tuki ja sen avulla voidaan saada toiminnallista tehokkuutta ja taloudellista säästöä.

Monenkeskisen yhteistyön lisäksi Suomen on tärkeää panostaa kahdenväliseen yhteistyöhön. Vierailin kaksi kuukautta sitten Yhdysvalloissa ja tapasin puolustusministeri Robert Gatesin ja ulkoministeriön johtoa ja tutustuin asevoimien uudistamiseen. Keskustelut kattoivat laajan kokonaisuuden. Esillä olivat kansainvälinen kriisinhallintayhteistyö, EU:n ja Naton välisten suhteiden kehittäminen sekä puolustusteollinen yhteistyö. On tärkeää, että luonteva kanssakäyminen Yhdysvaltain ja Suomen puolustushallintojen kesken jatkuu.

Myös suhteemme Venäjään on aktiivinen. Vuoropuhelu toimii ja yhteistyötä on monilla tasoilla. Olen saanut venäläiseltä kollegaltani vierailukutsun ja vierailu toteutetaan ensi vuoden alkupuolella.

Venäjän kansainvälinen asema on vahvistunut viime vuosina merkittävästi, mikä on asettanut uusia haasteita mm. EU:n ja Venäjän väliselle yhteistyölle. Suomella on tärkeä rooli sillanrakentajana tässä työssä.  

Hyvät kurssilaiset,

Lausun muutaman sanan myös kokonaismaanpuolustuksesta, jossa puolustushallinnolla on yhteen sovittajan rooli. Meihin kohdistuvat uhkat eivät noudata hallinnonalarajoja eikä rajoja tule tuoda uhkien torjuntaankaan. Yhteiskuntamme kriisivalmius on tulos vuosikymmeniä jatkuneesta työstä, johon osallistuvat ansiokkaasti sekä sotilaalliset että siviilitoimijat.

Valtioiden välisten sotien todennäköisyys on vähentynyt merkittävästi erityisesti Euroopassa. Tässä tilanteessa sotilaalliseen turvallisuuteen panostaminen koetaan helposti epätaloudelliseksi ja jopa tarpeettomaksi toiminnaksi. Tällainen mielikuva on väärä. Varautuminen vakavien sotilaallisten uhkien varalle on varautumista myös muihin kriisitilanteisiin. Uutiset eri puolilta maailmaa kertovat valitettavan usein onnettomuuksista ja luonnonolosuhteista, joissa sotilaallisilla resursseilla pelastetaan ihmisiä ja torjutaan vahinkoja. Kehittämällä järjestelmäämme sotilaalliset voimavarat ovat käytettävissä turvattaessa laajasti yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja poikkeusoloissa.

Hyvät naiset ja herrat!

Vanhasen toinen hallitus on työskennellyt runsaat puoli vuotta. Miltä tämä jakso näyttää puolustuspolitiikan näkökulmasta?

Ensinnäkin, kuten alussa sanoin, puolustusvoimien budjettivarat on palautettu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellylle tasolle. Tämä takaa kertausharjoitusten määrän palauttamisen leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Toiseksi, hallitus on käynnistänyt vuoden 2008 selontekotyöhön liittyen selvitykset EU:n turvatakuista ja Suomen mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksista. On tärkeää, että julkinen keskustelu saa pohjakseen perusteelliset selvitykset. Jos selontekomenettely on parlamentarisoinut puolustuspolitiikan, seuraava haasteemme on keskustelun kansanomaistaminen. Keskustelu Suomen puolustuksesta ei voi olla vain harvalukuisen asiantuntija- ja päättäjäjoukon yksinoikeus.

Kolmanneksi, Suomen sotilaallisen kriisinhallintakyvyn laajapohjaista kehittämistä on jatkettu. Erityistä huomiota kiinnitetään siviilisotilasyhteistyöhön Afganistanissa, Kosovossa ja Tsadissa. Kriisihallintaa tulee kehittää laajan määritelmän pohjalta, jossa sotilaallinen kriisinhallinta luo perusedellytykset siviilikriisihallinnalle ja kehitystyölle.

Neljänneksi, Suomi on edelleen osallistunut aktiivisesti Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Merkille pantavaa on, että insinööriprikaatikenraali Jukka Juustilla on hyvät mahdollisuudet tulla nimitetyksi avaintehtävään Euroopan puolustusvirastossa ensi vuoden alusta lukien.

Viidenneksi, pohjoismaista yhteistyötä on tiivistetty entisestään. Peilaamme tulevan vuoden aikana kunkin pohjoismaan puolustusvoimien kehittämisen tarpeet koulutuksen, puolustusmateriaalihankintojen ja kriisinhallinnan osalta.  

Kuudenneksi, Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa jatketaan hyvien yhteistyösuhteiden kehittämistä. On tärkeää, että Suomi säilyttää suurvaltojen suhteen erityisasemansa välittäjänä muita maita ja kansainvälisiä toimijoita unohtamatta.

Hyvät kurssilaiset!

Teillä on edessänne neljä viikkoa kestävä monipuolinen perehtyminen Suomen kokonaismaanpuolustukseen. Teillä on mahdollisuus kuulla maamme johtavia asiantuntijoita ja virkamiehiä, saada tietoa siitä, miten eri hallinnonalat ovat valmistautuneet kriisi- ja poikkeusolojen varalta. Käyttäkää edessä oleva aika hyödyksenne. Kuunnelkaa, keskustelkaa ja kyseenalaistakaa! Käyttäkää hyväksi mahdollisuus verkottua ja luoda uusia kestäviä yhteistyösuhteita. Toivotan teille antoisaa opiskelua nyt alkavalla kurssilla!

Palaa otsikoihin