Ministeri Haglundin puhe Kiitos veteraanit -tilaisuudessa

8.10.2014

Arvoisat sotiemme veteraanit, (herra puhemies) kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat.
Ärade veteraner, (herr talman) inbjudna gäster, mina damer och herrar.

”Kiitos veteraanit!” -kampanja on hieno tapa muistaa ja auttaa sotiemme veteraaneja puolisoineen sekä ylläpitää maanpuolustushenkeä. Apu jokapäiväisissä askareissa ja lyhytkin aika toisen ihmisen kohtaamiselle tuovat korvaamatonta tukea ikääntyneiden kunniakansalaistemme arkeen. 

Det är alltid en stor ära att få tala inför och träffa er veteraner. Jag har själv haft både veteraner och krigsinvalider i min familj och den vägen har jag också sedan barn insett betydelsen av de uppoffringar som veteranerna gjort för vårt fosterland.

Arvoisat kuulijat,
Kuten hyvin tiedämme, lokakuussa 1944, 70 -vuotta sitten, kansamme oli sodassa. Talvi- ja jatkosodan rasittama kansamme oli pakotettu vielä kerran tarttumaan aseisiin ja käymään taisteluun, jotta isänmaamme itsenäisyys saatiin turvattua Lapin sodassa.
Suomen sotien aikainen kamppailu oli ensisijassa eloonjäämistaistelua, jossa poliittinen johto yritti ja onnistui säilyttämään sellaisen liikkumavaran, että maa pystyi tekemään päätöksensä itsenäisesti.
Tämä on meille poliittisille toimijoille vahva perintö. Itsenäisen valtion tulee kyetä itsenäiseen päätöksentekoon ja tekemään kulloinkin kansakunnan olemassaolon kannalta parhaat ratkaisut niin rauhan kuin poikkeusolojenkin aikana. Selkänojaa poliittiselle omavaraisuudelle ja itsenäiselle päätöksentekokyvylle antavat kunnossa olevat asevoimat.

Viime sotiemme jälkeen olemme me täällä Suomessa saaneet elää rauhassa. Kylmän sodan ja Jugoslavian hajoamissotien päätyttyä usko sotilaallisen voimankäytön kohdistumisesta Eurooppaan tuntui monen mielestä epätodennäköiseltä. Edes Georgian sota vuonna 2008 ei riittänyt herättämään epäilyksiä toisenlaisesta kehitysmallista.

Aseelliset yhteenotot ovat kuitenkin tulleet yhä lähemmäksi Eurooppaa ja myös Suomea. Viime kuukausina esillä ovat olleet Israelin ja palestiinalaisten yhteenotot Gazan alueella, Libyan tilanne ja ISIS-taistelijoiden toiminta Syyriassa sekä Irakissa sekä tietysti mainitsemani Ukrainan tilanne. Todettakoon, että etäisyys Helsingistä horjuvan tulitauon ylläpitämiseksi kamppailevaan Ukrainaan (Loknytsya n. 930 km) on lyhyempi kuin Helsingistä Inariin (975 km).

Ukrainan kriisi on näkynyt saamassani kansalaispalautteessa ja keskusteluissa monen kansalaisen arkeenkin huolta lisäävänä tekijänä. Vaikka tämänhetkinen tilanne ei muodostakaan meille suoranaista sotilaallista uhkaa, on se valitettava muistutus siitä, että asevoiman käyttö ei ole poistunut meitä lähellä olevien maiden keinovalikoimasta.

Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät tapahtumat ovat osoittaneet, että turvallisuutta ja rauhaa ei Euroopassakaan voida pitää itsestään selvyytenä ja että maanpuolustamiseen tulee aidosti varautua.
Osalle Euroopassa ja myös täällä Suomessa Ukrainan tapahtumat ovat saattaneet tuntua kylmältä herätykseltä, mutta onneksi Suomessa olemme malttaneet, päinvastoin kuin useissa Euroopan maissa, pitää pitkäjänteisesti kiinni kansallisesta puolustuslinjastamme.

Sotilaallisen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Suomen puolustus rakentuukin kokonaisuuden varaan, jossa toisiaan täydentävät elementit muodostavat sellaisen ennaltaehkäisevän kynnyksen, jotta maahamme mahdollisesti kohdistuva voimankäyttö koetaan kannattamattomaksi.

Hyvät kuulijat,
Puolustushallinnossa meneillään oleva puolustusvoimauudistus lähestyy päätöstään. Uudistusta toteutettaessa on pidetty kiinni puolustuksemme hyviksi havaituista perusteista, joita ovat yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilasliittoon kuulumattomuus.

Puolustushallinnon rauhan ja sodan ajan joukkojen tehostamisen kautta olemme saaneet kohdennettua määrärahoja toiminnan, eli sota- ja kertausharjoitusten, lentotuntien ja alusvuorokausien palauttamiseen kestävälle tasolle.
Tällä hetkellä ilmavoimien ja merivoimien osaaminen ja kalusto ovat kansainvälisestikin mitattuna erittäin korkeatasoista. Eurooppalaisittain vahvan, reserviin perustuvan kenttäarmeijamme koulutus palautetaan ensi vuodesta alkaen puolustusvoimauudistusta edeltäneelle tasolle. Puolustusvoimat kouluttaa varusmiesten lisäksi ensi vuoden aikana yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa yli 40 000 reserviläistä.
Puolustusvoimien kaluston kehittäminen on saanut laajan, lähes kaikki puolueet kattavan poliittisen tuen. Tämä vahvistui viime viikolla Tornion maihinnousun 70 -vuotispäivänä kun reilu vuosi sitten asettamani parlamentaarinen selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa puolustusvoimien resurssitilanteesta.

Veteraanit, keihään kärki on edelleen terävä ja puolustus kattaa koko maan. Lähtökohtamme on, että Suomi vastaa omasta alueestaan ja sen koskemattomuudesta kaikkia uhkia vastaan.

Ärade åhörare,  
En stor framtidsfråga för nationen är hur försvarets ekonomiska resurser i framtiden ska tryggas. Försvarsmaktsreformen för med sig nödvändig effektivering men på sikt räcker inte de nuvarande anslagen till för nödvändiga materialanskaffningar med mera. Det här är en allvarlig och viktig fråga. En fråga som faktiskt går igen. En del av er kanske minns att vårt land hade samma utmaning på trettiotalet. Det pris som er generation har betalat för nationens självständigt förpliktar att hålla försvaret i skick och därför är jag personligen optimist vad gäller förutsättningar att lösa försvarets ekonomiska utmaningar efter nästa val. I sista hand handlar det här om politisk vilja.

Att köra ner ett försvar går snabbt, att bygga upp det igen tar minst tio år. Det har vi nog inte råd med. Spetsen ska hållas vass också i framtiden.
Bästa krigsveteraner och familjemedlemmar, arvet förpliktar. Ni, hela veterangenerationen, har gett oss ett fint fosterland. Vi yngre finländare är mycket tacksamma för era uppoffringar både vid fronten och på hemmafronten och stolta över det exempel er generation har visat oss yngre.

Arvoisat sotaveteraanit,
Haluan osoittaa kiitokseni koko ikäluokkanne meille nuoremmille jättämästänne perinnöstä, vapaasta Suomesta, sekä niistä ponnisteluista, joita sukupolvenne teki niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Olette osoittaneet meille nuoremmille mitä on tulevaisuudenusko. Antamaanne esimerkkiä tarvitaan tänäkin päivänä.
Haluan myös toivottaa voimia ja menestystä kaikille sotaveteraaneille, sotainvalideille ja heidän puolisoilleen sekä heidän kanssaan työskenteleville ja vapaaehtoistyötä tekeville. 
Lopuksi lausun lämpimät kiitokset tämän tilaisuuden järjestäjille ja kaikille Kiitos veteraanit! -kampanjaan osallistuville. Olen iloinen siitä, että kunniakansalaistemme asiaa ajetaan edelleen veteraanisukupolven viitoittamassa hengessä – ”veljeä ei jätetä”.

Tack för er uppmärksamhet och möjligheten att vara med här idag. Kiitos veteraanit!

(Muutosvarauksin)

Palaa otsikoihin