Haku

Puheet 2006

24.10.2006 14:00

Puolustusministeri puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen vuosipäivän päiväjuhlassa

Puolustusministeri Kääriäinen esitti valtioneuvoston tervehdyksen puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen vuosipäivän päiväjuhlassa Niinisalossa 24.10.2006.



Seitsemän viikon kuluttua tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä kun Suomi osallistui ensimmäisen kerran rauhanturvaoperaatioon. Puolivuosisataisen osallistumisen aikana ovat rauhanturvaamisemme tunnusmerkit luotettavuus, korkea työmoraali, puolueettomuus ja monipuolinen ammattitaito tulleet tunnetuiksi niin paikallisväestölle kuin muille operaatioissa palvelleille maille. Rauhanturvaajamme ovat olleet asiansa osaavia suurlähettiläitämme maailman konfliktialueilla.


Suomalaisen rauhanturvaamisen kunniakkaan polun avaaja, YK:n Suomen Komppania – Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen perinnejoukko - on ilahduttavan runsaslukuisesti edustettuna täällä tänään. Te suomalaisen rauhanturvaamisen pioneerit lähditte aikaisemmin tuntemattomiin tehtäviin joulukuussa vuonna 1956. Olitte ennakkoluulottomasti valmiita kohtaamaan uusia haasteita ja ottamaan vastuun kansainvälisen rauhan turvaamisesta. Siitä kiitos teille kaikille.


Elämme tänä päivänä erilaisessa maailmassa kuin viisikymmentä vuotta sitten. Kansainvälisyys on nykyään luonnollinen ja keskeinen osa päivittäistä elämäämme. Uudet sukupolvet kasvavat suoraan kansainvälisyyteen.


Jokainen rauhanturvaajasukupolvi on tuonut oman lisänsä tulevien sukupolvien valmiuksille. Hankittu kokemus on aina avainasemassa kehitettäessä toimivaa kansallista kriisinhallinnan konseptia. Kyse on puoli vuosisataa kestäneestä kriisinhallinta- ja rauhanturvaamisjatkumosta.


Suomi osallistuu tällä hetkellä lähes tuhannen rauhanturvaajan voimin kahteentoista operaatioon kolmessa maanosassa. Viimeisimmästä, UNIFIL -operaatiosta Libanonissa, tehtiin päätös vain muutama viikko sitten.


Suezin operaatioon liittyneet vaarat eivät aikoinaan nousseet merkittäväksi keskusteluaiheeksi ainakaan poliittisella tasolla. Sota oli tuolloin vielä tuoreessa muistissa. Riskien huolellinen kartoittaminen on sittemmin muotoutunut pysyväksi osaksi osallistumista koskevaa päätöksentekoa ja operaatioiden suunnittelua. Jokaisessa operaatiossa on omat normaalioloja suuremmat riskinsä eikä vahingoiltakaan voida välttyä. Tästä olemme saaneet viime aikoina ikäviä muistutuksia.


Tärkeää on, että jokaisella kriisinhallintatehtävään lähtevällä on realistinen käsitys niistä riskeistä, joita hän saattaa kohdata. Riskit otetaan huomioon Suomessa annettavassa koulutuksessa. Operaatioista on pidetty huolta täältä Niinisalosta käsin koko sen ajan, minkä olemme olleet mukana kansainvälisessä rauhanturvatyössä. Vastuunkantamisen taakka on silti yhteinen. Tämän vahvistaa myös viime keväänä hyväksytty laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta.


Arvoisa juhlaväki!


Ensimmäinen rauhanturvajoukkomme lähti tehtäväänsä ulkoasiainministeriön johtamana. Järjestelyistä ja kurista vastasi puolustusministeriö. Näin toimittiin vuoteen 2001 asti, jolloin vastuu rauhanturvaamistoiminnan käytännön järjestelyistä ja johtamisesta siirtyi puolustusvoimille puolustusministeriön vastatessa rauhanturvaamistoiminnan linjauksista yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa sekä voimavarojen hankinnasta.

 

Ei ole ollut eikä ole itsestäänselvyys, että poliittinen päätös osallistumisesta johonkin operaatioon olisi toteutettavissa niin nopeasti ja helposti kuin usein oletetaan. Poliittisen päätöksen ja operaatioon osallistumisen välinen kova käytännön työ ei pääty lisäksi siihen, että joukko saadaan alueelle. Toimintakyky ja sen jatkuvuus tulee taata niin henkilöstön, materiaalin sekä muun logistiikan osalta aina siihen asti kun operaatioon osallistuminen päättyy ja joukko materiaaleineen on kotiutettu. Tiedätte omakohtaisesti, että tuo työ edellyttää vankkaa kokemukseen perustuvaa ammattiosaamista.


Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen tulevaisuus on tällä hetkellä avoin. Minulla eikä muilla ole tässä mahdollisuutta kertoa keskuksen tulevaisuudesta. Sen toki tiedämme, että keskuksen toiminnot siirtyvät täältä Niinisalosta jonnekin. Pääesikunnan esitys aiheesta on juuri saapunut puolustusministeriöön. Odotamme myös valtioneuvoston alueellistamisen koordinointiryhmä lausuntoa, jonka jälkeen teen päätöksen niin nopeasti kuin mahdollista. Peruslähtökohta kuitenkin on, että Niinisalon toiminta jatkuu kehittyvänä joukko-osastona.


Tärkeintä on, että Niinisalossa vuosikymmenten aikana hankittu osaaminen säilyy puolustusvoimissa. Puolivuosisatainen konkreettinen rauhanturvatyö on juhlistamisen arvoinen. Juhlavuonna on järjestetty useita merkittäviä tapahtumia, kuten tämä Kankaanpään tilaisuus. Haluan lausua erityiskiitokset Puolustusvoimien Kansainväliselle Keskukselle, joka on vaikuttanut panoksellaan merkittävästi juhlavuoden onnistumiseen. Sen loppuhuipennus on Tampereella joulukuun 4. päivänä pidettävä pääjuhla, joka myös televisioidaan.


Hyvät naiset ja herrat!


Esitän teille valtioneuvoston ja puolustusministeriön tervehdyksen tänä Yhdistyneiden Kansakuntien päivänä. Onnittelen Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtajaa ja henkilökuntaa sen vuosipäivänä.  


Tapaamme Tampereella joulukuussa!


Palaa otsikoihin