Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Valtioneuvoston tervehdys, Terveydenhoitajapäivät Kuopiossa

Arvoisat Terveydenhoitajapäivien osanottajat! Toimivat peruspalvelut on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja tunnusmerkki.

Terveyspalveluiden kulmakivi on puolestaan hyvin toimiva perusterveydenhuolto.

Suomi on ollut pitkään terveydenhuollon mallimaa. Kansalaiset ovat olleet julkisten terveydenhuoltopalveluiden laatuun suhteellisen tyytyväisiä, vaikka arvosteluakin on esiintynyt. Terveyspalvelut on lisäksi tuotettu ja tuotetaan varsin tehokkaasti ja myös ihmisläheisesti. Näköpiirissä on merkittäviä haasteita. Väestön ikääntymisen myötä palveluntarve tulee nykyisestään kasvamaan. Lähivuosien isot kysymykset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaamiseen maan kaikissa osissa sekä terveyspalveluiden toiminta- ja tuottamistapojen uudelleen arviointiin.

Valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamista koskevassa periaatepäätöksessään määriteltiin kolmisen vuotta sitten (tarkalleen 11.4.2002) terveyspalvelujärjestelmämme keskeiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Keskeisinä tavoitteina ovat hyvinvointiyhteiskunnan arvolähtökohtien ja peruspilareiden säilyttäminen. Kehittämistyön lähtökohtina ovat verorahoitteinen palvelujärjestelmä ja kuntien velvollisuus järjestää palvelut asukkailleen.

Kyseiseen päätökseen on kirjattu myös toimenpiteet, jotka tähtäävät henkilöstön toimintaedellytysten parantamiseen. Kuntatyönantajan panos on tässäkin merkittävä, koska kuntien tekemillä henkilöstöratkaisuilla voidaan edistää ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamista ja työelämässä jatkamista nykyistä pidempään sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Arvoisat kuulijat,

Kansallisen terveyshankkeen keskeisimpiä tavoitteita on hoitoon pääsyn turvaaminen. Tavoitteena on, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenmukaisesti asuinpaikastaan riippumatta. Kuten hyvin tiedätte, hoidon järjestämistä määräajassa koskevat uudistukset tulevat voimaan nyt kevättalvella. Tämä on terveydenhuollon merkittävin uudistus pitkään aikaan. Hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää riittäviä resursseja. Eduskunnan kannan mukaisesti hallitus seuraa tässäkin suhteessa perusterveydenhuollon kehittymistä sisältäen ehkäisevän toiminnan.

Uudistus koskee keskeisesti myös teitä terveydenhoitajia. Hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää toimintaprosessien uudistamista sekä merkittäviä muutoksia työnjaossa ja tehtäväkuvissa. Työmenetelmien kehittämistä käsitellään myös täällä Terveydenhoitajapäivillä.



Hyvät kuulijat,

Väestön terveys ja toimintakyky ovat yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteinen asia. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on keskeisesti esillä myös valtioneuvoston tuoreessa tulevaisuusselonteossa, jossa arvioidaan väestökehitystä ja väestön ikärakenteen muutokseen varautumista. Tavoitteena on ennen muuta turvata hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Tämä edellyttää eri viranomaistahojen, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja kuntien välistä laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Uskon, että Suomen Terveydenhoitajaliitto osallistuu osaltaan täysimääräisesti tähän työhön.

Suomalaisen osaamisyhteiskunnan perustana on ollut vahva julkinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä sekä monipuolinen koulutusjärjestelmä. Sosiaali- ja terveyspoliittiset ratkaisut vaikuttavat myös työllisyyteen, taloudelliseen kasvuun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyteen. Jatkossakin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulma on syytä ottaa huomioon kaikessa valtion, kuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin päätöksenteossa ja toiminnassa.

Väestön terveyden myönteisen kehityksen jatkuminen ja palvelutarpeen kasvun hillitseminen edellyttävät jatkuvaa panostusta kansanterveystyöhön ja kansanterveystutkimukseen. Sairauksien hoidon ohella on panostettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen ja kuntoutukseen.

Erityistä huolta on kannettava nousevan sukupolven, lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveydenhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat avainasemassa, kun tavoitteena on saada ihmiset ottamaan itse vastuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisestä.

Aloitin tervehdykseni korostamalla toimivan perusterveydenhuollon merkitystä. Julkinen valta onkin panostanut Suomessa vuosikymmenten saatossa huomattavia summia kansalaisten terveyden hoitamiseen. Kansalaisten yleinen terveydentila on parantunut huomattavasti vaurauden lisääntyessä. Tänään suomalaisten keskimääräinen elinikä onkin maailman huippuluokkaa. Asumme ja syömme paremmin kuin koskaan ennen. Tilanteen parantumisesta huolimatta on myönnettävä ja noteerattava, että kansalaisten tyytyväisyys julkisen terveydenhuollon toimintaan on viime vuosina alentunut selvästi.

Terveydenhuoltojärjestelmäämme kehitettäessä silmiä ei voi sulkea kritiikin lisääntymiseltä. Myös kansalaisten tapa kokea järjestelmän toimivuus on otettava suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioon. Toisaalta on muistettava, että toimenpiteiden on perustuttava kuitenkin ennen muuta vallitsevan tilanteen tunnistamiseen. Teillä terveysalan ammattilaisilla onkin keskeinen rooli etsittäessä uusia keinoja kansalaisten terveyden ja sitä myötä elämänlaadun parantamiseen. Henkilökohtaisilla elämäntavoilla on keskeinen merkitys ei vain oman terveyden kannalta vaan myös sen kannalta, millä saamme rahat riittämään hyvinvointimme ylläpitämiseen.

Hyvät terveydenhoidon ammattilaiset,

Globalisaatio, maailmanlaajuiset tartuntataudit ja epidemiat, kansainvälistyvät työmarkkinat ja harmaantuva Eurooppa ovat ns. megatrendejä, jotka vaikuttavat voimalla myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitykseen. Samaan aikaan on syytä muistaa, että päihde- ja mielenterveysohjelmat ovat kovaa arkipäivää myös meillä. Vaikka terveydenhuollossa hyödynnetään pitkälle kehittyneitä teknologiasovelluksia, tulevaisuudessakin ihminen on kohdattava ihmisenä ja lasten kasvattamisessa tarvitaan vastuunsa tuntevia ja lapsiaan rakastavia aikuisia ihmisiä.

Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi terveysyliopistokaupunkiin Kuopioon. Valtioneuvoston puolesta toivotan teille virikkeitä antavia Terveydenhoitajapäiviä sekä intoa ja voimia toimia inhimillisen työelämän ja yhteiskunnan hyväksi.

Palaa otsikoihin