Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Espoon sotaveteraanit ry:n tilaisuudessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat! Viime vuonna tuli kuluneeksi 60-vuotta sotiemme päättymisestä.

Suomi taisteluillaan lunasti konkreettisesti olemassaolonsa ja itsenäisyytensä. Osa sotiin osallistuneista maksoi kalleimman mahdollisen uhrin. Osa veteraaneista sai elinikäisiä vammoja, ja he ovat joutuneet elämään sen kanssa. Sodan laki on kova.

Olette toimineet itsenäisen Suomen maksumiehinä kaikki nämä vuodet. Muistamme teitä ja teemme kunniaa sekä sodan ajan toimillenne että pitkän rauhan ajan kuluessa tekemällenne maanpuolustus- ja jälleenrakennustyölle.



Meidän sotien jälkeisten sukupolvien velvollisuus on osoittaa arvostusta sotiemme veteraaneille huolehtimalla heidän elämästään parhaalla mahdollisella tavalla. Viime vuosina keskeisiä sotainvalidien ja koko veteraanisukupolven hyvinvointipalvelujen kehittämisen painopistealueita ovat olleet heidän asemansa parantaminen toimeentulossa, asumisessa, kuntoutuksessa ja kuntapalveluissa.

Erityisenä tavoitteena on ollut pienituloisimpien veteraanien aseman kohentaminen ja heidän itsenäisen toimintakykynsä tukeminen kuntoutusmahdollisuuksia lisäämällä.

Eduskunnan hyväksymä valtion tämän vuoden talousarvio sisältää monia merkittäviä parannuksia eläkeläisten ja veteraanien asemaan. Vanhasen hallitus aikaisti tässä yhteydessä kansaneläkkeen tasokorotuksen ja lisäsi panostuksia ikääntyneen väestön tarvitsemiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin.

Yksi budjetin merkittävimmistä parannuksista on laajan veteraanipaketin toteuttaminen. Eduskunta ja hallitus halusivat antaa näin tunnustuksen Suomen itsenäisyyden puolustajille, varsinkin kun jatkosodan päättymisestä tuli viime syksynä kuluneeksi jo 60 vuotta. Pakettiin sisältyvä määrärahojen lisäys on enemmillään vuonna 2005 noin 21 miljoonan euron luokkaa. Rintamaveteraanien säännönmukaista kuntoutusta kehitetään vuoden 2005 alusta siten, kaikki halukkaat pääsevät kuntoutukseen vuosittain. Samalla lisätään avokuntoutuksen osuutta. Kuntoutukseen piiriin pääsevät myös partisaanihyökkäysten uhrit, joille on myönnetty kertaluonteinen korvaus. Samoin kuntoutuksen piiriin pääsevät karjankuljetuksiin sotatoimialueella osallistuneet miehet.

Kansaneläkkeen tasokorotuksen myötä myös veteraanien ylimääräinen rintamalisä nousee 1.3.2005 lukien.

Sotainvalidien itsenäisen selviytymisen tukemiseksi alennetaan kunnallisten avopalveluiden korvattavuuden haitta-asterajaa 25 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi Ruotsissa asuvat sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20 prosenttia, tulevat vuoden 2005 alusta ateriakorvauksen piiriin. Vuonna 2006 sotainvalidien laitoshoitoon pääsyä helpotetaan haitta-asterajan alentamisella 30 prosentista 25 prosenttiin.

Takanamme on Suomen puolustuksen tulevaisuuden kannalta merkittävä vuosi. Eduskunta hyväksyi joulukuussa valtioneuvoston selonteon Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Nyt on aika toteuttaa yhteistoimin eduskunnan päätökset, joista monet merkitsevät suuria muutoksia puolustusvoimissa.

Selonteko viitoittaa puolustusvoimien tien ensi vuosikymmenelle. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin Suomen kansan ja alueen puolustaminen. Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa meidän on varmistettava, että puolustusvoimilla on kyky suoriutua tehtävistään kunnialla myös tulevaisuudessa. Meidän on puolustettava maatamme ensisijaisesti itse, olimmepa sotilaallisesti liittoutumaton kuten nyt olemme päättäneet, tai liittoutunut, joka mahdollisuus Suomella halutessaan myös on.

Pienen maan turvallisuusstrategialle asettuu tässä ajassa aivan erityisiä vaatimuksia ja tavoitteita. Suomen täytyy olla turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa äärimmäisen realistinen, jopa inhorealistinen.

Historian opetus on, että mitä tahansa voi tapahtua, vaikka nykyhetkellä näköalat vaikuttaisivatkin rauhallisilta, seesteisiltä ja ei-uhkaavilta. Historia opettaa, että huonoin mahdollinen vaihtoehto voi toteutua silloin kuin sitä kaikkein vähiten odottaa. Siihenkin täytyy varautua tehokkaasti ja eleettömästi - eikä tässä ole kysymys mistään pahojen aikojen ounastelusta, pelottelusta puhumattakaan.

Turvallisuusstrategian täytyy olla pragmaattinen, käytännönläheinen ja aina ajan tasalla. Dogmeihin ei kannata jähmettyä. Olennaista on se, että Suomen toiminta turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on ennustettavaa, johdonmukaista ja uskottavaa. Suomen on omalla toiminnalla viestittävä, että se on tosissaan oman kansansa turvallisuuden ja itsenäisyyden turvaamisessa.

Kaikki maat hakevat tänä päivänä turvallisuutta myös kansainvälisestä yhteistyöstä. Suomelle tällainen turvallisuusyhteisö on Euroopan Unioni. Se on tänään kykyjään koko ajan kehittävä kriisinhallintaorganisaatio, joka operoi sekä sotilaallisella että siviilikriisinhallinnan tontilla, mutta samalla se on myös jäsenilleen turvallisuusyhteisö. Suomi osallistuu eduskunnan päätösten mukaisesti täysipainoisesti Euroopan Unionin kriisinhallintakykyjen kehittämiseen. Samoin toimimme Naton kanssa yhteistyössä monissa kriisinhallintatehtävissä.

Suomella onkin kohta puoli vuosisataa jatkunut rauhanturvaamisen historia, olemmehan osallistuneet vuodesta 1956 lähtien rauhanturvaamistoimintaan ja kriisinhallintaoperaatioihin YK:n periaatteiden mukaisesti. Suomi nauttii tänään maailmalla mainetta rauhanturvaamisen suurvaltana. Suomalaisia rauhanturvaajia arvostetaan maailman kriisialueilla työnsä osaavina, monitaitoisina, sanansa pitävinä ja tehokkaina miehinä ja naisina. Osallistumalla kansainvälisiin operaatioihin YK:n, EU:n ja Naton lippujen alla teemme koko ajan työtä myös kansallisen puolustuksemme hyväksi.



Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofi tapaninpäivänä oli kansallinen tragedia niin alueen valtioille kuin kaikille niille maille, joiden kansalaisia oli alueella joulua viettämässä. Tapahtumien yhteydessä niin katastrofialueella kuin meillä täällä Suomessa kävi ilmi, miten olennaista on, että turvallisuusviranomaiset pystyvät keskenään moitteettomaan, sujuvaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön.

Tässä mielessä poliisin, pelastusviranomaisten, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien välinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Puolustusvoimat osallistuu siviiliyhteiskunnan toimintojen tukemiseen 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa. Lisäksi puolustusvoimat antaa muille viranomaisille pyynnöstä virka-apua päivittäin. Ja näin pitää ollakin.

Mutta jotta puolustusvoimat voi jatkossakin antaa turvallisuusyhteistyöhön oman panoksensa, sen toimintaa on oltava kattavasti koko maassa.

Suomen puolustusratkaisu perustuu kolmeen periaatteeseen: yleiseen asevelvollisuuteen, alueelliseen puolustukseen ja koko maan puolustamiseen. Käsitykseni on, että kansan ja puolustusvoimien välinen läheinen yhteys johtuu paitsi historiasta ja sodista myös siitä, että kaikki kansalaiset pääsevät antamaan oman panoksensa puolustusratkaisullemme. Puolustusvoimien koetaan perustellusti olevan nimenomaan Suomen asialla.

Yleinen asevelvollisuus on Suomelle sotilaallisesti parhaiten sopiva ja taloudellisesti paras ratkaisu. Kouluttamalla yli 80 % ikäluokasta pystymme saamaan parhaat voimat isänmaamme puolustamiseen. Ammattiarmeijaan siirtyminen ei siksi ole Suomessa toimiva ratkaisu. Yleistä asevelvollisuutta tulee toki kehittää koko ajan vastaamaan turvallisuusympäristömme ja teknologisen kehityksen muutoksia, kuten koko ajan on tehtykin. Meidän ei tule muuttaa hyvin toimivaa järjestelmäämme vain siksi, että muissa maissa on toisenlaisista lähtökohdista päädytty asevelvollisuudesta luopumiseen.



Oman maan puolustamisen tulee pysyä puolustusvoimiemme perustehtävänä myös jatkossa. Mutta muilta osin puolustusvoimien tulee pysyä kehityksen eturintamassa. Meidän on esimerkiksi syytä pohtia, olisiko siviilikriisinhallinnan taitojen nykyistä laajempi huomioon ottaminen varusmieskoulutuksessa mahdollista ja toivottavaa. Puolustusvoimilla on nykyaikaisia kykyjä ja valmiuksia myös katastrofien hallintaan, mikäli sitä halutaan.

Hyvät kuulijat!

Olemme sitoutuneet jatkamaan tässä ajassa sitä työtä, jota te, arvoisat veteraanit, olette vuosikymmenten ajan tehneet. Haluan tässä yhteydessä lausua teille parhaat kiitokseni työstänne. Samalla toivotan teille menestystä ja terveyttä alkaneelle vuodelle.

Palaa otsikoihin