Haku

Puheet 2004

21.08.2004 13:00

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Tervon maanpuolustusjuhlissa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat paikalla olevat tänään valan vannoneet lentosotamiehet, Tervolaiset, kutsuvieraat, hyvät naiset ja miehet. Tänään on muistorikas päivä monen suomalaisen miehen ja naisen elämässä.

Sotilasvala jää mieleen.

Suomalaiset varusmiehet ja –naiset, ovat etuoikeutettuja saadessanne vannoa valan itsenäisen Suomen siniristilipun edessä. Sotilasvala on yhteiskuntaamme kiinteyttävä, maanpuolustushenkeä lujittava ja jokaisen sen vannomaan päässeen nuoren ja hänen omaisensa suomalaisuuteen kytkevä vankka side.

Elämme tänä vuonna sotiemme päättymisen 60-vuotisjuhlavuotta. Jo muutamat miespolvet ovat saaneet varttua vapaassa isänmaassa ilman sodan rasituksia. Tämä on pitkälti veteraanisukupolven ansiota – josta olemme teille, kunnioitetut veteraanimme, ikuisesti kiitollisia. Taistelitte silloin, näiden tänään valansa vannoneiden miesten ja naisten ikäisinä nuorukaisina, epävarman tulevaisuuden vallitessa ylivoimaista vihollista vastaan. Suomi voitti talvi- ja jatkosodassa toisen kerran itsenäisyytensä. Moni jäi sille tielle maksaen raskaan veriuhrin.

Kunnioittaakseen rintamaveteraanien ja sotainvalidien työtä Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä hallitus päätti tukea rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja kuntoutusta lähes 21 miljoonan euron lisämäärärahalla.

Pitkään kestänyt rauhantila on sekin vaatinut ja vaatii oman työnsä ja hintansa. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva varusmiespalvelus on juuri tätä työtä ja hintaa. Jokainen Suomen mies on asevelvollinen. Naisille se on vapaaehtoista, mutta ei vähempiarvoista. Läsnä olevat varusmiehet, antamalla vuorollanne oman panoksenne isänmaan asialle, autatte omaperäisen uskottavan puolustusratkaisumme onnistumista. Siinä tarvitaan jokaista. Juuri korkea asevelvollisuuden suoritusprosentti, valtakunnallisesti yli 80 % tänäkin päivänä, antaa ulkopuolisille näkyvän signaalin kansamme maanpuolustustahdosta. Korkea maanpuolustustahto on uskottavan puolustuskyvyn tärkein tekijä riittävän materiaalisen valmiuden ohella. Omasta puolustuksestaan huolehtiva Suomi luo osaltaan vakautta myös lähiympäristöönsä Itämeren alueella. Tämä vakaus auttaa rauhantilan, omien elämänehtojen ja suomalaisen elämänmuodon säilyttämisessä. Varusmiespalveluksenne on sopiva hinta tästä vakaudesta ja turvasta.

Maantieteellisesti laajan maamme puolustaminen edellyttää yleisen asevelvollisuuden lisäksi alueellista puolustusjärjestelmää. Se osaltaan varmistaa sen, että koko maata puolustetaan. Yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustusjärjestelmä ja koko maan puolustaminen ovat kansallisen puolustuksemme kulmakivet. Näistä kannattaa huolehtia tarkoin jatkossakin. Mutta tämä yksin ei riitä takaamaan etujamme ja vastaamaan uusiin monenkeskisiin uhkakuviin.

Hyvät kuulijat,

Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut kestävä ratkaisu. Se on osaltaan auttanut maatamme pysyttäytymään, suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella.

Elämme nyt ajassa, jossa hyvinvointimme perustuu suurelta osin vientiin ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Turvallisuuskin on laajentunut pelkästä kansallisesta turvallisuudesta eurooppalaiseksi turvallisuudeksi.

Suomi ensin puolueettomana, nyttemmin sotilaallisesti liittoutumattomana maana, kantaa osansa myös maanosamme ja laajemmastakin turvallisuudesta. Suomi on osallistunut aktiivisesti YK:n rauhanturvaamistoimintaan jo kohta 50 vuoden ajan. Tänä päivänä Suomi on EU:n merkittävin rauhanturvaaja suhteellisesti mitattuna.

Suomi antaa aktiivisen panoksensa Euroopan Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Sitä ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan sen tarkoitus on lujittaa jäsenmaiden turvallisuutta ja antaa päätöksentekijöille työkaluja vastata mahdollisiin syntyviin kriiseihin sekä siviili – että sotilaallisilla kriisinhallintakeinoilla.

EU:n lisäksi moni kriisinhallintaan liittyvä käytännön yhteistyön kysymys hoidetaan sotilasliitto Naton suunnittelukapasiteettia tai muita voimavaroja hyödyntäen. Suomi Naton rauhankumppanina on mukana kriisinhallintaa liittyvässä harjoitustoiminnassa ja YK:n valtuuttamissa Nato-johtoisissa rauhanturvaamisoperaatioissa. Suomi säilyttää nk. Nato-option todellisena turvallisuuspoliittisena vaihtoehtona tulevaisuudessa. Korostan, että vallitsevissa oloissa pysymme sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Hyvät kuulijat,

Valtioneuvosto antaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Puolustuksen kulmakivistä, yleinen asevelvollisuus, koko maan kattava alueellinen puolustus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja aktiivinen kriisinhallintapolitiikka vallitsee laaja politiikan yhteisymmärrys . Selonteossa otetaan kantaa moneen isoon kysymykseen. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakenteen sopeuttaminen vastaamaan tulevaa 350 000 sotilaan vahvuista kenttäarmeijaamme on kova haaste. Alueorganisaation keventäminen on vaativa tehtävä. Se on välttämätöntä myös toimintamenojen kurissa pitämiseen. Käsitykseni mukaan johtamis- ja hallintorakenteesta päästään rakentavaan yksimielisyyteen ja sellaiseen ratkaisuun, jota täyttää sotilaallis – operatiiviset vaatimukset, mutta toisaalta ottaa huomioon puolustusvoimiemme kansalaiskytkennän ja eri alueiden tarpeet koko maassa.

Toinen suuri kysymys on Ottawan sopimukseen liittymisen aikataulu. Jalkaväkimiinojen korvaaminen puolustuskykyä heikentämättä on ainakin aikaa vaativa operaatio. Sen edellyttämille rahallisille voimavaroille löytyisi parempaakin käyttöä kuin toimintakykyisten miinojen korvaaminen. Toisaalta Suomi toimii Ottawan sopimuksen hengessä jo nyt pitämällä miinat turvallisesti varastoituina sekä antaa vahvan panoksensa kansainväliseen YK:n koordinoimaan miinanraivaukseen. Miinakysymys on ratkaistava lähiviikkoina niin, että uskottavuusvajetta puolustuskyvyn suhteen ei synny. Ratkaisun löytäminen on mahdollista.

Kolmantena, erityisesti maakuntia koskevana uudistuksena otetaan esille kysymys maakuntajoukoista. Tämä ennakkokohuakin aiheuttanut hanke ei sisällä mitään dramaattista. Tarkoituksen yksinkertaisesti on se, että maakunnissa tehtävä vapaaehtoistyö saadaan kanavoiduksi järkevällä ja hyväksyttävällä tavalla, kriisiaikoina paikallispuolustuksen järjestämiseen ja rauhan aikana erilaisiin arjen turvallisuutta vahvistaviin toimiin. Esimerkkinä mainittakoon äskettäisten tulvavahinkojen pelastustyöt, joissa maakuntajoukoilla olisi voinut olla kysyntää pelastustoimen tukitehtävissä.

Olemme tänään saaneet todistaa yhden ikäpolven liittymisen sotilasvalan kautta suomalaisten miesten ja naisten katkeamattomaan ketjuun. Jokaisen antama panos yhdessä muodostaa turvallisuuspoliittisen perusratkaisumme selkärangan. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä on kustannustehokas, aikaan sopeutuva, omaperäinen järjestelmä, joka on sopiva meille suomalaisille. Se, että yleinen asevelvollisuus on Suomessa yleisesti hyväksytty ja että asepalveluksen suorittaminen on kunnia-asia, kertoo suomalaisten maanpuolustustahdosta ja isänmaanrakkaudesta. Se kertoo myös siitä, että puolustusvoimillamme on kansan laaja hyväksyntä. Niin täytyy olla. Se on suomalainen tapa vahvistaa turvallisuutta. Asevelvollisuuden suorittaminen on myös olennainen osa kansallista identiteettiämme.

Tärkein on sanomatta. Maanpuolustustahto riippuu jatkossa yhteiskuntamme oikeudenmukaisuudesta – siitä, miten suomalaiset kokevat yhteiskuntamme oman elämänsä kannalta. Maata puolustetaan, jos se on puolustamisen arvoinen. Senaattori Kyösti Kallio sanoi keväällä 1918: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan isänmaata rakastavia kansalaisia.” Jokaisen suomalaisen on voitava kokea Suomi omaksi isänmaakseen sekä asia – että tunnesyillä.


Palaa otsikoihin