Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Koulutusportaalin avajaistilaisuudessa Tuusulassa

Suomi on lyhyessä ajassa kohonnut yhdeksi maailman johtavista tieto- ja viestintäteknologian kehittäjistä ja hyväksikäyttäjistä.

Meidän kansainvälinen vahvuutemme on entistä enemmän nykyaikaisen teknologian kehittämisessä, siihen liittyvässä osaamisessa. Monet tekijät, mm. kansainvälinen ja kansallinen taloudellisen toimintaympäristön muuttuminen, EU:n laajeneminen, globaalin kilpailun lisääntyminen sekä nopea teknologian kehittyminen edellyttävät, että Suomen valtio ja hallitus panostavat voimakkaasti tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja sen edellytysten tukemiseen.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen tavoitteet on määritelty seuraavasti: "Hallitus toteuttaa tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman. Ohjelman tarkoitus on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa koko yhteiskunnassa. Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelma kohdistuu tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Ohjelmalla pyritään säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Näin varmistetaan tieto- ja viestintäteknologiasta saatavien hyötyjen kerrannaisvaikutukset koko kansantaloudessa."

Ohjelman tehtävänasettelu on haasteellinen. Sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa ponnistelua, jossa kaikkien kansalaisten panos on tarpeellinen. Erityisen suuri vastuu on julkisella vallalla. Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman yhtenä tehtävänä onkin löytää keinoja, joiden avulla kansalaiset voidaan sitoa aikaisempaa tiiviimmin yhteisten asioiden hoitoon. Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman merkityksestä kertoo jotain se, että sen ministeriryhmää johtaa pääministeri Vanhanen.

Tietoyhteiskuntaohjelmalla on useita vaikuttavuustavoitteita. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ensinnäkin kaikissa organisaatioissa tavoitteena palvelun parantaminen, toimintojen ja prosessien tehostuminen sekä kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen. Toiseksi kaikille kansalaisille tulee luoda mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Kolmanneksi julkishallinnon palvelut hoidetaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti reaaliaikaisina yhteisinä prosesseina julkishallinnon sisällä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Hyvät avajaisvieraat,

Puolustushallinnolla on merkittävä rooli tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamisessa. Ohjelman koulutusta, työelämää, tutkimusta ja tuotekehitystä koskevan kohdassa on annettu perusteet koulutuksen kehittämisen suunnasta. Puolustusministeriön vastuulla on kehittää erityisesti turvallisuusviranomaisten koulutus verkkotuettuun muotoon sekä yhteiseksi virtuaalioppilaitokseksi.

Tämän hankkeen toteuttaminen alkaa tänään avattavan Puolustusvoimien Koulutusportaalin jatkokehittämisellä turvallisuusviranomaisten yhteisen virtuaalioppilaitoksen työkaluksi.

Puolustusvoimat on suurimpia kouluttajia. Koulutamme vuosittain yli 65 000 henkilöä, sekä sotilaita että siviilejä, niin miehiä kuin naisiakin. Koulutuksessamme korostuu tasa-arvoisuus. Kaikille annetaan mahdollisuus oppimiseen kykyjensä ja tarpeidensa mukaan nyt ja tulevaisuudessa.

Nykypäivänä ei enää riitä, että opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä tai pystyy toimimaan ulkoa tulevien ohjeiden mukaan. Annettavan opetuksen tavoitteena tulee olla sellainen oppija, joka pystyy ohjaamaan omaa toimintaansa ja luopumaan liiasta ulkoa ohjattavuudesta. Tätä kehitystä tukee monimuoto-opetus. Menetelmää käytetään jo sotilaskoulutuksessa. Koulutusportaalin avulla monimuoto-opetukseen voidaan entistä kiinteämmin liittää mukaan tietoverkkojen tarjoamat opiskelumahdollisuudet.

Verkkotuettua monimuoto-opetusta on kehitetty, kokeiltu ja käytetty Puolustusvoimissa jo useita vuosia. Tähän mennessä on toteutettu yhteensä 96 kurssia tai koulutustapahtumaa. Palkatun henkilöstön koulutus nykyisessä laajuudessa ei olisi enää mahdollista perinteisin keinoin. Maanpuolustuskorkeakoulu kehittääkin koulutustaan entistä enemmän verkkotuetun monimuoto-opetuksen suuntaan. Asiaa on tutkittu myös teoreettisemmasta näkökulmasta ja ensimmäinen sotatieteen tohtori on jo väitellyt monimuoto-opetuksen kehittämisestä.

Reserviläiskoulutuksessa verkkotuettua monimuoto-opetusta eli MOMUa - puolustushallintohan on tunnettu myös erilaisista lyhenteistä - on käytetty 27 harjoituksessa. Puolustusvoimat on tarjonnut verkon avulla opetusta jo noin 3300 reserviläiselle. Ensimmäiset virtuaalisesti suoritetut kertausharjoitus vuorokaudet on toteutettu vuonna 2001. Verkkokoulutukseen on liittynyt vaikuttavuustutkimus, joka on kiistattomasti osoittanut, että osanottajien osaamistaso on noussut, ryhmäkiinteys on parantunut ja mukana olijat ovat olleet tyytyväisempiä kuin perinteisessä lähiopetuksessa.

Puolustusvoimien on ponnisteltava jatkuvasti löytääkseen keinoja tuottaa koulutusta entistä tehokkaammin. Nyt kun koulutusmenetelmien kehittämisessä on päästy hyvään alkuun, tulee Puolustusvoimissa uudistaa ennakkoluulottomasti kaikki sisäiset koulutuksen ja osaamisen kehittämisen toimintatavat. Tavoitteena on kehittää opiskelua olennaiseksi osaksi jokaisen (työ)tehtäviä. Perinteisen koulutuksen rinnalle kasvatetaan entistä laajemmin ihmisen koko elämän aikaisen osaamisen kehittämisen hyödyntäminen. Tulevaisuudessa selvitetään MOMUn käyttöä myös varusmieskoulutuksessa.

Hyvät kuulijat!

Osaamisen kehittämisen tavoitteena on viedä oppivan organisaation periaatteita käytäntöön. Osaamisen johtamisen ja oppivan organisaation keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa toiminnan tulevaisuutta ennakoiva lähtökohtaisuus, tiimityö ja yhteisöllinen oppiminen, henkilöstön osaamisen itseohjautuva kehittäminen sekä tiedon jakamisen, kouluttautumisen ja oppimisen palkitseminen.

Osaamisen kehittämisen perusajatuksena on puolustusvoimien osaamistarpeiden ja yksilön oppimistarpeiden yhdistäminen. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään monimuotoisesti erilaisia opetusmenetelmiä, työssä oppimista, yksilön urapolkuun liittyvää henkilökohtaista oppimissuunnittelua sekä verkko-opiskeluympäristöjä.

Oppi- ja opetusmateriaalin sekä koulutustapahtumien siirtäminen verkkoon mahdollistaa vapaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja kansalaisten turvallisuuskoulutuksen tukemisen aikaisempaa tehokkaammin. Helmikuun alusta Puolustusvoimien ja tulevaisuudessa myös muiden turvallisuusviranomaisten koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää kansalaisten omaehtoisen koulutuksen tukemisessa Maanpuolustuskoulutus ry:n kautta.

Tietoyhteiskuntaohjelman mukaisesti turvallisuusviranomaisten koulutuksellista yhteistyötä tehostetaan entisestään.

Tätä hallinnonalojen rajat ylittävää poikkihallinnollista koulutus yhteistyötä tukemaan on puolustusministeriö käynnistänyt toimet Koulutusportaalin jatkokehittämiseksi. Tavoitteena on tehdä siitä turvallisuusviranomaisten yhteinen virtuaalioppilaitoksen työkalu.

Arvoisat läsnäolijat!

Näillä sanoilla avaan Puolustusvoimien Koulutusportaalin, KOPOn, käyttöönoton puolustushallinnossa ja toivotan kaikki muut turvallisuusviranomaiset tervetulleiksi mukaan.

Palaa otsikoihin