Haku

Puheet 2004

15.05.2004 10:14

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Avauspuhe, Yhtenäinen Ylä-Savo Expo 2004-messut

Arvoisat Ylä-Savon Expo 2004 messujen näytteilleasettajat.



Messuvieraat. Naiset ja miehet.

On mieluisaa avata Ylä-Savon merkittävä messutapahtuma. Jo neljännen kerran järjestettävät yleismessut viestivät jatkuvuudesta ja tulevaisuuden uskosta. Täällä on esillä ylä-savolaisen osaamisen laajaa kirjoa raskaasta teollisuudesta perinteiseen käsityötaitoon. Yrityksillä on mahdollisuus näyttää osaamistaan, toimintaansa ja tuotteitaan niin kansalle kuin yhteistyökumppaneillekin.

* * *

Ylä-Savo tarjoaa yrittäjyydelle joka tapauksessa otolliset lähtökohdat. Ilmapiiri on myönteinen. Tarjolla on korkealaatuisia peruspalveluita. Kustannukset aloittaa tuotanto ovat verrattain edulliset. Meillä on monipuolisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Luonto tarjoaa omia mahdollisuuksiaan viihtymiselle ja rauhalle. Elämme kaiken kaikkiaan turvallisessa ympäristössä. Turvallisuuden arvo on kasvusuunnassa. Suomen Yrittäjien äskettäisen kenttätutkimuksen viestit kuntien yrittäjäystävällisyydestä kannattaa ottaa tosissaan. Otettakoon myös kriittisistä tuloksista oppia.

Ylä-Savossa on monia kiistattomia esimerkkejä siitä että myös kehitysalueilta voi ponnistaa maailman huipulle, yrityksiä tässä erikseen mainitsematta. Ylä-Savossahan toimii monia paikallisillekin vähemmän tunnettuja hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on asiakaskuntaa merkittävästi ympäri Suomea.

Haluan tässäkin yhteydessä erikseen painottaa suoraan ammattiin johtavan koulutuksen merkitystä Ylä-Savossa. Sitä on tarjolla runsaasti ja monilta aloilta. Peruskoulujen ja lukioiden verkko on tiheä, mikä antaa lujan pohjan osaamista vaativalle tuotannolle ja elämälle.

Ylä-Savo on Kuopion ja Oulun osaamiskeskittymien välimaastossa. Meille on tärkeää rakentaa jatkossakin erittäin toimivat yhteydet näihin yliopisto- ja tutkimuskaupunkeihin. Verkottuminen on tässäkin tulevaisuuden valtti. Saamme maidosta, metsästä, metallista ja ympäristöosaamisesta enemmän irti vain silloin kuin olemme tiiviissä ja aktiivisessa yhteistyössä ympäristömme kanssa.

Jokainen seutukunta luo sittenkin pääosin itse oman tulevaisuutensa. Ylä-Savo elää tässä mielessä kynnysaikaa. Nyt on mahdollisuus rakentaa todella uutta. Ylä-Savon sisäisessä yhteistyössä myös kuntien välillä - on käännettävä uusi sivu. Loistava ja esimerkillinen menneisyys ei auta.

Pienehköillä seutukunnilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia joka asiassa huippusaumattomassa yhteistyössä. Ylä-Savon Kehitys Oy kannattaa ottaa uutena mahdollisuutena tehdä parempia asioita.

Kaikenlainen kuppikunta-ajattelu ja pelin politiikka on syytä haudata.

Toisaalta ulospäin suuntautuva aloitteellinen ja luova toiminta palkitaan aina. Hallituksen alue- ja elinkeinopolitiikka, joka on pitänyt Ylä- ja Pohjois-Savon uskottavasti Suomen kartalla, antaa 2000-luvun alussa piristäviä panoksia alueellemme vain sillä ehdolla, että pystymme esittämään kannattavia, uusia työtilaisuuksia lisääviä investointikohteita. Hallitus tulee tukipolitiikallaan tueksi, nimenomaan ja vain silloin, kun tuen hakemisen lähtökohtana on alueen ja maakunnan oma aktiivisuus ja venkoilematon yhtenäisyys. Maakunnittain tarkasteltuna kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuonna 2003 euromääräisesti eniten yritystukia (investointi-, kehittämis-, toimintaympäristö- sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin tuet) Pohjois-Savoon. Ohjenuoraksi kannattaa ottaa se, että jatkossa tehdään enemmän parempia asioita kuin vain paremmin nykyisiä asioita.

* * *

Suomea on rakennettu 40-50 vuotta hyvinvointi- ja teollisuusvaltioksi nimenomaan vahvalla valtion ohjauksella ja julkista sektoria kasvattaen. Valtionyhtiöt ovat siitä vieläkin vaikuttavina esimerkkeinä, ei vain historian muinaisjäänteinä. Valtio ja laaja kuntakenttä ovat toimineet yhteiskunnan moottoreina. Tulos - suomalainen hyvinvointivaltio - on ollut kiistatta hyvä - ja on vieläkin kansan suosiossa.

Yrittäjyys on noussut tai ainakin nousemassa julkisen vallan, varsinkin valtion rinnalle yhteiskunnan moottorina. Viimeisimmät 10-15 vuotta ovat merkinneet "moottorin vaihtumista" tai ainakin lisämoottorien käynnistä yhteiskunnassa. Vain yrittäjyys voi antaa voimavaroja hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvoinnille tulevaisuudessa. Sen vuoksi yrittäjyyttä täytyy ja kannattaa tukea. Yrittäjyys merkitsee välttämätöntä yhteiskunnallista dynamiikkaa. Ei niin, että valtio on pantava sivuun, vaan niin, että niin valtiovallan kuin kuntien tekemillä lopunperin poliittisilla päätöksillä tuetaan ennakkoluulottomasti yrittämisen edellytyksiä koko maassa. Olkoon kuljetustuen ulottaminen Pohjois-Savon tämän vuoden alusta tienviitta myös tulevaisuuteen.

Yhteiskunta ja kansa odottavat jopa edellyttävät yrittäjyydeltä paljon, mutta muutos yrittäjyyden hyväksi tuntuu käytännössä perin hitaalta. Jotta uusien työpaikkojen lisääminen onnistuisi edes kohtalaisesti Vanhasen hallituksen tahtomalla tavalla, se edellyttää järkevän talous- ja tulopolitiikan rinnalla poikkeuksellisen ennakkoluulotonta yrittäjyyspolitiikkaa, jonka tien alussa onneksi ollaan. Onhan paljon puhuvaa se, että hallituksella on keskeisenä ohjenuoranaan erityinen kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla toimiva yrittäjyysohjelma. Se työ ei lopu tämänkään vaalikauden jälkeen, vaan sen täytyy jatkua katkeamattomasti ja voimistuvana myös 2007 jälkeen. Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen konkreettinen esimerkki siitä mitä jatkossakin tarvitaan.

Jotta hyvinvointi-Suomi kehittyisi aidoksi yrittäjyys- ja osaamisyhteiskunnaksi, se edellyttää yhteiskunnassa ja myös päättäjien parissa yrittäjyysasenteiden myönteistymistä kautta linjan. Yrittäminen ei ole pelkkä ammatti, johon tulisi suhtautua vain ammattina muiden joukossa. Yhtäältä yrittäjän menestyminen voittoineen ja toisaalta yrittäjän haaksirikko, konkurssi olisi voitava ottaa luonnollisina ja hyväksyttävinäkin elämään kuuluvina tapahtumina. Yrittäjän kadehtimisesta olisi päästävä eroon. Yrittäjän menestymistä olisi pidettävä jopa toivottavana ja tavoiteltavana, sillä sehän merkitsee tosiasiallista työtä ja toimeentuloa yhteiskunnassa. Niinikään konkurssin kokeneiden yrittäjien asemasta on pidettävä entistä parempi huoli ja annettava heille uusi mahdollisuus yrittämiseen ja elämään.

Yrittäjyys on ankaraa työtä ja kovaa riskinottoa paitsi oman elannon puolesta myös yhteiseksi hyväksi, työllisyyden ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kaiken kaikkiaan yrittäjyyden kannustaminen vaatii oikeiden vero- ja talouspoliittisten päätösten rinnalla myös henkistä tukea merkitseviä tekoja.

* * *

Valoisa yläsavolainen huominen nousee vahvistamalla osaamista ja tukemalla yrittäjyyttä sekä olemalla ennakkoluuloton yhteistyössä, toimimalla aloitteellisesti valtakunnan päättäjiin päin ja suuntautumalla ulospäin. Tehdään parempia asioita yhdessä kuin vain nykyisiä asioita paremmin. Siinä on tulevaisuuden toimintalinja. Ylä-Savon Expo-messut osaltaan korostavat juuri näitä vetovoimatekijöitä. Menestyksen taustasäveliä on osattava lukea. Mieltä lämmittää myös se, että messujen tähtenä esiintyy Kaartin Pataljoonan Soittokunta. Musiikki on korkeatasoista, isänmaallista ja innoittavaa.

Kiitän LC Iisalmi Koljovirran väkeä tuloksellisesta vastuunkantamisesta messujen järjestämisessä. Toivotan kaikille mielenkiintoista messuviikonloppua.

Palaa otsikoihin