Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, avauspuhe Tampereen yliopiston ja Puolustusministeriön paikkasidonnaisuusmallin tiedotustilaisuudessa

Alueellistaminen on mahdollisuus Parisen viikkoa sitten luovutettiin Jyväskylässä pääministeri Matti Vanhaselle valtioneuvoston kanslian johdolla valmistellun alueellistamisohjelman periaatteet ja linjaukset.

Siinä esitetään, että valtion toimintojen alueellistamista jatketaan nykyisen ja seuraavan vaalikauden ajan eli vuosina 2004 - 2011.

Puolustushallinnossa on alueellistamista ja hajasijoittamista harjoitettu jo aiemminkin hallinnonalan omista lähtökohdista. Puolustusvoimien Materiaalilaitos perustettiin kymmenisen vuotta sitten Tampereelle, ja pääosa sen henkilöstöstä siirtyi Helsingistä. Länsi-Uudenmaan sotilaspiirin esikunnan tehtävät ja resurssit siirrettiin Helsingistä Lohjalle. Sähköteknillinen Tutkimuslaitos on siirretty Espoosta Riihimäelle, ja viimeksi siirrettiin Koeampumalaitoksen henkilöstöä Katajaluodosta Niinisaloon. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana on kolmisensataa puolustushallinnon työpaikkaa siirretty pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Myös organisaatioiden ja toimintojen sijoituspaikkaselvityksistä on runsaasti kokemustietoa. Viime vuosina on tehty kattavat tarkastelut mm. helikoptereiden koulutustukikohdan ja sotilaslääketieteen keskuksen sijoituspaikkakunnista. Sotilaslääketieteen uudelleenjärjestelyt perustuvat osittain alueellistamisen ajatukseen.

Puolustushallinnossa on alueellistamishankkeen tässä vaiheessa lähdetty liikkeelle siten, että on kartoitettu kyselyn avulla kaikki hallinnonalan pääkaupunkiseudulla sijaitsevat organisaatiot ja toimipisteet, niiden henkilöstömäärät, henkilöstön koulutus- ja ikäjakaumat, tilat, määrärahat, tärkeimmät hallinnonalan sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät.

Puolustusministeriö tilasi Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksiköltä mallin, jota voidaan hyödyntää toimintojen alueellistamismahdollisuuksien ja pääkaupunkiseutusidonnaisuuksien systemaattisessa tarkastelussa. Tämän tilaisuuden tarkoituksena on, että Tampereen yliopiston tutkijat esittelevät kehittämäänsä mallia, jonka jälkeen keskustelemme yhdessä asiasta.

Puolustusministeriön tavoitteena on yhdessä pääesikunnan kanssa ja nyt esiteltävää mallia hyödyntäen käydä läpi valtaosa pääkaupunkiseudulla sijaitsevista puolustushallinnon organisaatioista. Jos siirrot ovat joidenkin yksiköiden osalta toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltavissa, tarvittavat päätökset tehdään aikanaan.

Alueellistaminen ei ole yksinkertainen tai yksiselitteinen asia. Siihen liittyy monia moniulotteisia henkilöstöön, alueisiin, organisaatioiden toimintaan ja talouteen kohdistuvia vaikutuksia. Nyt esiteltävän mallin tehtävänä on yhtäältä tukea alueellistamiseen liittyvää informaation keruuta, valmistelua ja päätöksentekoa sekä toimia yleisenä viitekehyksenä erityyppisissä alueellistamisselvityksissä ja toisaalta jäsentää alueellistamiseen liittyvää valmistelu- ja päätöksentekoprosessia ja tarjota perusteet mahdollisimman objektiiviselle päätöksentekoprosessille.

Strategista päätöksentekoa jäsentävä malli ei voi koskaan olla täysin objektiivinen, sillä päätöksentekoon liittyy myös poliittisia ja päätöksentekijöistä suoranaisesti riippumattomia tekijöitä, joita mallissa ei voida ottaa huomioon. Mallin avulla on kuitenkin mahdollista jäsentää niitä tekijöitä, joita alueellistamispäätöstä tehtäessä on syytä tarkastella.

Malli on suunnattu puolustusministeriön käyttöön, mutta se tarjoaa sovellutuskelpoisen viitekehyksen myös muille hallinnonaloille.

Yksi asia kannattaa kuitenkin muistaa. Alueellistaminen ei ole puolustushallinnolle itsetarkoitus vaan osa sen pitkäaikaista toimintastrategiaa. Omaksumamme alueellinen puolustusjärjestelmä edellyttää maan kaikkien osien puolustamista ulkoista uhkaa vastaan. Puolustusvoimien tulee siksi olla riittävästi läsnä maan eri puolilla. Kartalle ei saa jäädä valkoisia aukkoja. Jos taloudelliset ja toiminnalliset näkökohdat organisaation tai toiminnon osalta puoltavat alueellistamista, siihen myös ryhdytään. Päätösten toimeenpanolle varataan kaikissa tapauksissa riittävästi aikaa, jolloin mm. henkilöstön asiat voidaan hoitaa siten, että sen edut saadaan turvattua mahdollisimman hyvin.

Alueellistamiselle on tällä hetkellä paremmat mahdollisuudet kuin aikoihin. Suurten ikäluokkien eläköityminen seuraavien vajaan kymmenen vuoden

aikana antaa liikkumatilaa samalla kun kilpailu osaavasta väestöstä kovenee. Myös puolustusvoimat kohtaavat tämän haasteen kovana. Alueellistaminen onkin nähtävä mahdollisuutena myös tästä näkökulmasta.

Avaan näillä sanoilla puolustusministeriön ja Tampereen yliopiston paikkasidonnaisuusmallin tiedotustilaisuuden.

Palaa otsikoihin