26.1.2003 Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin puhe Turun Reserviupseerit ry:n Tammisunnuntain juhlapäivällisellä

Kunnioitetut veteraanit, arvoisat reservin upseerit, hyvät naiset ja herrat Kiitän mahdollisuudesta osallistua Tammisunnuntain kunniaksi järjestettyyn tilaisuuteen ja mahdollisuudesta valottaa hieman puolustushallinnon tulevaisuuden haasteita, erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustustyön osalta.

Kun Suomi 85 vuotta sitten julistautui itsenäiseksi eivät harvat ulkovaltojen tunnustukset taanneet automaattisesti maallemme uskottavaa valtiollista suvereniteettia. Maassa oli runsaasti aseistettua venäläistä sotaväkeä, jonka aseista riisumiseksi käynnistyivät tapahtumat sunnuntaina 27.1.1918 usealla eri paikkakunnalla. Nuoren tasavallan asevoimat aloittivat tuolloin itsenäisyystaistelun organisatorisesti, kalustollisesti ja koulutuksellisesti tasolta, joka tuntuu meistä nykysuomalaisista lähes uskomattomalta. Ainoat vahvuutemme olivat tuolloin usko parempaan tulevaisuuteen ja järkkymätön tahto.

Suomen itsenäisyyden säilyttäminen ja puolustuksen rakentaminen nykytasolleen ovat vaatineet Tammisunnuntain jälkeisten vuosikymmenten ajan koko kansakunnalta merkittäviä voimavaroja ja vahvaa maanpuolustustahtoa. Tehty työ on tuottanut erinomaista tulosta. Maanpuolustuksemme nauttii tällä hetkellä sekä kansalaisten että ympäristömme vakaata luottamusta ja voidaan perustellusti todeta, että puolustuksemme on tällä hetkellä uskottava ja kansainvälisesti arvostettu.

Suomen nykyinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja ja uskottavan puolustuksen ylläpitäminen voidaan kiteyttää kahteen perustekijään:

Ensinnäkin mitoitamme puolustuskykymme siten, että maan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet kyetään turvaamaan.

Toiseksi vahvistamme maamme turvallisuutta ja puolustuksemme uskottavuutta osallistumalla kansainväliseen puolustuspoliittiseen ja sotilaalliseen yhteistyöhön.

Mainitsemani perusperiaatteet konkretisoituvat kotimaan puolustuksen osalta puolustusratkaisussamme, jonka keskeisinä periaatteina ovat oloihimme kehitetty ja voimavaroihimme sopeutettu alueellinen puolustusjärjestelmä sekä yleinen asevelvollisuus. Maan puolustamiseen varaudutaan koko valtakunnan alueella.

Kansainvälisen puolustusulottuvuuden kehittämisessä jatkamme osallistumistamme Euroopan Unionin sekä yhteispohjoismaisen kriisinhallintakyvyn kehittämiseen. Naton kanssa yhteistoiminta jatkuu jo vakiintuneen rauhankumppanuusohjelman kautta ja myöhemmin tänä vuonna Suomi lisää perinteistä rauhanturvatoimintaansa osallistumalla UNMEE-operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa.

Toukokuun alussa Suomi ottaa kuuden kuukauden ajaksi yhden prikaatin johtamisvastuun NATOn johtamassa KFOR-operaatiossa Kosovossa. Tapaus on sikäli merkittävä, että Suomi on ensimmäinen ei NATO-maa, jolle tällainen vastuu on annettu.

Kotimaan puolustuksen kehittämiseksi voimavaroja suunnataan ensisijaisesti ns. strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseen. Tämä merkitsee toiminnan tehokkuuden sekä joukkojen suorituskyvyn ja materiaalin teknisen tason korostamista. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään kuitenkin turvallisuusympäristön edellyttämällä tasolla. Vuonna 2001 annetun valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti materiaalisen kehittämisen painopiste on tällä vuosikymmenellä maavoimissa.

Puolustuksen painopisteen siirto laajamittaisen hyökkäyksen torjuntakyvyn kehittämisestä strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn vahvistamiseen saatetaan loppuun lähivuosina. Toisena kehittämissuuntana on joustavan puolustusvalmiuden kehittäminen Suomea koskevien kriisitilanteiden ehkäisemiseksi.

Molemmat painopistealueet parantavat samalla Suomen kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka merkitys edelleen kasvaa.

Puolustusjärjestelmän kehittämisessä keskitytään uuteen johtamisjärjestelmään, maavoimien valmiusyhtymiin, sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmään. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että joukkojen enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön. Vanheneva puolustusmateriaali poistetaan nopeutetusti.

Puolustushallinnossa tehdään jo nyt selvitystyötä ensi vuosikymmenen puolustusjärjestelmää varten pitäen lähtökohtana yleistä asevelvollisuutta ja alueellista puolustusjärjestelmää. Uudistetun alueellisen puolustusjärjestelmän kehittämisperiaatteet on tarkoitus linjata osana seuraavan hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. On selvää, että maanpuolustuksen kehittämiselle vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin tullaan lataamaan kovat odotukset.

Hyvät kuulijat,

Valtionhallinnon yleiset kehittämislinjaukset edellyttävät ministeriöiden ohjausotteen tehostamista alaiseen hallintoon. Muutoksissa korostuu etenkin markkinaehtoisuuden lisääntyminen ns. tukitoiminnoissa. Samalla tulevaisuus edellyttää puolustusministeriönkin hallinnonalalta yhä laajempaa yhteistyökykyä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa ydintehtäviämme lähellä olevissa toiminnoissa.

Puolustusministeriössä on perustettu kumppanuusohjelma toteuttamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallia, jossa pyritään kohdentamaan vapautuvia resursseja uudistettavan puolustusjärjestelmän ydintoimintoihin. Puolustusvoimien tukitoimintojen piirissä on käynnistetty seitsemällä kehittämisalueella pilottihankkeita, joiden perusteella arvioidaan toiminnan kehittämistä. Kehittämisalueina ovat terveydenhuolto, tietohallinto, korjaamotoiminta, kuljetustoiminta, ruokahuolto, vaatetushuolto ja taloushallinto. Kumppanuusmallin käyttöönotosta päätetään kunkin pilottihankkeen osalta selvitysvaiheen jälkeen.

Henkilöstöjärjestöt ovat mukana toiminnan kehittämisessä ja ennen kumppanuusmallin käyttöönottoa neuvotellaan mallin perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista henkilöstön kanssa. Kumppanuusohjelman pilottihankkeet arvioidaan yhteisten kriteerien perusteella. Arviointi- ja laskentamallit määritetään siten, että kriisiajan toimintavarmuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelun laatu ja toiminnan tehokkuus kyetään arvioimaan.

Uskottavan puolustuksen ylläpito ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteisesti suunniteltua rahoitusta. Puolustuskyvyn ylläpito ei voi merkittävästi vaihdella taloudellisten suhdanteiden mukaan, vaan kehittämistä on tarkasteltava ensisijaisesti turvallisuusympäristön pitkän aikavälin kehityksen ja Suomen turvallisuuspoliittisten tavoitteiden perusteella suhteuttaen nämä muuttujat taloudellisiin voimavaroihimme.

Puolustuksen kehittämiseen liittyvillä, jo toteutetuilla rakenneuudistuksen toimenpiteillä on luotu perusta toimintamme tehostamiselle valtioneuvoston asettamien vaatimusten mukaisesti. Tärkeimpinä kohteina kehittämisessä ovat olleet koulutus- ja varikko-organisaation rationalisointi. Samalla on käynnistetty edellä mainitsemani puolustusvoimien sodanajan vahvuuden pienentäminen.

Toissavuotisessa valtioneuvoston selonteossa edellytetyt puolustusvoimien organisaatiouudistukset saatetaan loppuun viimeistään vuoden 2004 kuluessa. Näihin uudistuksiin on liittynyt myös Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin lakkauttaminen Turussa. Lakkauttamisen lähtökohtana ovat olleet sodan ajan ilmatorjuntajoukkojen koulutusjärjestelyt. Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin osalta on kysymys ollut siitä, millä kalustolla, missä ja kuinka paljon on tarkoituksenmukaisinta kouluttaa ilmatorjunnan varusmiehiä ja reserviläisiä. Tarkastelussa puolustusvoimat päätyivät ilmatorjuntakoulutuksen järjestämiseen Parolassa, jolloin yhden varuskunnan kapasiteetti voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Uudelleenjärjestelyn seurauksena puolustusvoimien käytöstä vapautuu muun yhteiskunnan käyttöön toimitiloja Turun keskustan välittömässä läheisyydessä. Tehdyllä ratkaisulla ei ole mitään vaikutusta Turun alueen sodan ajan ilmatorjuntasuojan kanssa.

Toimitilojen tehokkaampi käyttö ja luopuminen vajaakäytöstä on osa puolustushallinnon voimavarojen hallintaa. Puolustushallinto on siirtynyt alueidensa ja toimitilojensa osalta omistajasta vuokralaiseksi. Menettely on osa mainitsemaani keskittymistä ydintoimintoihin. Uudessa tilanteessa toimitilojen hallintaa tullaan tehostamaan ja uuden kiinteistöhallintomallin mukaista sidosryhmäyhteistyötä parantamaan. Toimitila- ja aluejärjestelytoiminnan hallinnalla varmistetaan toiminnasta aiheutuvien menojen seuranta.

Arvoisat reservinupseerit,

Maanpuolustus on koko yhteiskunnan asia. Puolustusministeriönkin poikkihallinnolliset velvoitteet ovat laajentuneet merkittävästi kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävän myötä. Mm. terrorismin ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimenpiteet ovat osoittaneet viranomaisten yhteistyön välttämättömyyden niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Laissa säädetyn jokaista kansalaista koskevan maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen lisäksi lukuisat suomalaiset ovat valmiita osallistumaan erilaisiin maanpuolustuksen vapaaehtoistehtäviin. Maanpuolustusta tukeva vapaaehtoistyö onkin yksi voimakkaan maanpuolustustahdon kehittäjä ja ylläpitäjä sekä samalla sen ilmenemismuoto.

Suomen reservinupseeristo ja Reserviupseeriliitto jäsenkuntansa etujärjestönä ovat kautta vuosikymmenten kantaneet aitoa huolta maanpuolustuksemme suorituskyvystä ja voimavaroista. Näin on tänäkin päivänä. Liitto on omatoimisesti laatinut ns. Kodinturvamuistion, johon Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuusto otti myönteisen kannan viime marraskuussa. Kannanotossaan liittovaltuusto totesi mm. seuraavaa: "Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuusto pitää tärkeänä, että kansalaisten vapaaehtoisuutta hyödynnetään maanpuolustuksessa mahdollisimman tehokkaasti ja konkreettisesti, huomioiden samalla vapaaehtoisten käyttöä normaaliaikojen häiriöissä ja onnettomuuksissa."

Edellä mainittu periaate on aivan oikea, mutta "marssijärjestys" tarkoituksenmukaisimpaan lopputulokseen edellyttää, että ensin puolustushallinto suunnittelee uuden puolustusjärjestelmän, josta jo edellä mainitsin, sen jälkeen katsomme yhdessä miten vapaaehtoinen maanpuolustustyö pystytään parhaiten nivomaan palvelemaan sodan ajan joukkojen toimintavalmiutta ja sen ylläpitoa. Tämän jälkeen kokonaisuudelle hankitaan parlamentaarinen tuki ja vasta sitten aloitetaan käytännön toimet. Uuden järjestelmän avulla pystyttäneen tehostamaan merkittävästi paikallispuolustuksemme suorituskykyä.

Nykymuotoinen vapaaehtoinen maanpuolustustyö on vakiintumassa osaksi yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin ja eri maanpuolustusjärjestöjen toiminta on saatettu puolustusministeriön ohjaukseen ja parlamentaariseen valvontaan.

Kokonaisuudessaan maanpuolustusjärjestöjen toiminta tukee jo nyt kansalaisten valmiuksia toimia erilaisissa poikkeusoloissa. Lisääntyvä kiinnostus vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaan on koko yhteiskunnan edun mukaista.

Suomalaisten puolustustahto on aina ollut erittäin korkea. Sen perustana on maanpuolustuksen kokeminen koko kansan yhteiseksi asiaksi. Maanpuolustustahto syntyy suomalaisista arvoista, perinteistä ja kansalaisten yhteisistä kokemuksista, joista merkittävin edelleenkin on viime sotien kunniakas taistelu itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Arvoisa juhlayleisö,

Palaan lopuksi vielä edellä mainitsemaani Reserviupseeriliiton Kodinturvamuistion lähetteeseen. Järjestön liittovaltuuston kannanoton mukaisesti "Vapaaehtoisjärjestelmän kehittämisessä ovat reservin upseerit merkittävässä asemassa. Siksi jokaisen reservin upseerin - erityisesti RUL:n ja sen kerhojen johdossa olevan - on huolella perehdyttävä vapaaehtoiskysymykseen voidakseen osallistua asian kehittämiseen ja tarvittaessa toimiakseen vapaaehtoisjärjestelmän johtotehtävissä"

Lausunnon henki on mielestäni erinomainen osoitus reservin upseeriston tuesta käynnissä olevalle uudistustyöllemme ja ilmentää osaltaan vapaaehtoisuuden ja vastuuntunnon jatkuvaa olemassaoloa kansalaisten keskuudessa. Tällaista tukea me tarvitsemme ja se osaltaan takaa parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Hallinnonalan puolesta toivotan teille jokaiselle menestyksekästä vuoden jatkoa ja voimia maanpuolustustyön parissa.

Palaa otsikoihin