Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin puhe maanpuolustuskurssin avajaisissa 17.1.2000

154.

MAANPUOLUSTUSKURSSI

Puhe kurssin avajaisissa 17. tammikuuta 2000

Ministeri Jan-Erik Enestam



Arvoisat maanpuolustuskurssi sadanviidenkymmenenneljän osanottajat,

Teidän kurssinne on ensimmäinen uuden vuosituhannen kurssi, millennium-kurssi, ja myös ensimmäinen Suomen Euroopan Unionin puheenjohtajakauden jälkeen järjestetty kurssi. Suomen puheenjohtajakausi sisälsi suuria haasteita kaikille hallinnonaloille; puolustushallinnolle puheenjohtajakausi merkitsi uuden aikakauden alkua. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueella Helsingin Eurooppa-neuvosto saavutti enemmän edistystä kuin olisimme voineet kauden alussa uskoa. Jo tapahtunut ja tuleva kehitys vahvistaa merkittävästi puolustusministeriön merkitystä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa.

Puolustusministeriön osallistuminen ulkoministeriön johdolla tehtävään työhön on sujunut hyvin. Helsingin Eurooppa-neuvoston päätösten valmistelemiseksi puolustusministerit osallistuivat ensimmäistä kertaa unionin neuvoston kokoukseen yhdessä ulkoministerien kanssa. Yhteiskokouksista tulee sotilaallisen kriisinhallintatoiminnan kehittyessä yhä useammin se instanssi, jossa aihepiiriä koskevia päätöksiä tehdään.

Helsingissä tehdyt linjaukset edellyttävät puolustushallinnolta uusia käytännön toimenpiteitä nopeassa tahdissa. Unionissa tarvitaan puolustuspoliittista ja sotilaallista asiantuntemusta. Uudesta poliittisesta ja turvallisuuskomiteasta tulee kriisinhallinnan keskeinen toimielin. Unioniin perustetaan lisäksi sekä sotilaskomitea että sotilasesikunta, joiden tehtävänä on turvata sotilaallinen asiantuntemus unionin päätöksenteossa. Asiantuntijoita tullaan tarvitsemaan jo kevään aikana unionissa tehtävää valmistelutyötä varten. EU:sta tulee tärkeä toimintafoorumi myös puolustushallinnossa. Helsingissä annettiin Portugalille selkeä ja yksityiskohtainen mandaatti työn jatkamiseksi. Ratkaiseva tekijä EU:n toimintakyvyn kannalta on EU:n ja NATO:n välisen suhteen kehittäminen. Asian valmistelu on Portugalin puheenjohtajakauden tärkeimpiä tehtäviä. NATO on keskeisessä asemassa rakennettaessa eurooppalaista kriisinhallintaa. Unionin toimintakyky no-jaa pitkälti mahdollisuuteen hyödyntää NATO:n voimavaroja. EU:n kehittämisessä ei pyritä kilpailemaan NATO:n kanssa. Tavoitteena on luoda erilaisia yhteistoimintamahdollisuuksia vakauden turvaamiseksi ja kriisitilanteiden ratkaisemiseksi sekä välttää turhaa päällekkäisyyttä. Järjestöjen välinen kiinteä ja avoin suhde kriisinhallintatoiminnassa on myös niiden maiden etujen mukaista, jotka eivät kuulu NATO:on. Näin erityisesti siksi, että EU-johtoisten operaatioiden valmistelussa ja toteutuksessa hyödynnetään NATO:n voimavaroja. Pääsy EU:n kriisin-hallintaoperaatioiden suunnitteluun myös NATO:ssa on kannaltamme oleellinen kysymys järjestöjen välisiä suhteita järjestettäessä.

Kriisinhallinta on nähtävä omien turvallisuusetujemme puolustamisena ja siten oleellisena osana turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme. Lisäksi haluan korostaa, että osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin tukee päätavoitettamme kehittää oman maamme puolustuskykyä hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Yhtä selvää on, että turvallisuuspoliittinen linjamme, joka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan puolustuskykyyn, tarvitsee tuekseen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan alueellisen puolustusjärjestelmän. Toimintamme painopiste on tämän puolustusjärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä.

Ruotsissa esimerkiksi on päädytty toisenlaiseen ratkaisuun. Siellä on hiljattain laadittu puolustuspäätös, joka muuttaa perusteellisesti Ruotsin puolustusvoimien rakennetta. Merkittävä osa joukko-osastoista ja johtoesikunnista tullaan lakkauttamaan seuraavien vuosien aikana. Ruotsin sodan ajan puolustusvoimien suunniteltu vahvuus on leikkausten jälkeen kuusi prikaatia. Vertailun vuoksi haluan muistuttaa, että edellä mainitun selonteon mukaan Suomella tulee olemaan 22 maavoimien prikaatia vuonna 2008. Vaikka Ruotsissa joukko-osastojen määrää supistetaan, ei maan puolustusbudjetti kuitenkaan pienene merkittävästi. Ruotsalaiset ovat vain päättäneet käyttää määrärahansa toisella tavalla. Ruotsin lähtökohdat ovat erilaiset kuin meidän. Se on vuosikymmenten ajan käyttänyt maanpuolustukseen vuosittain noin kolme kertaa enemmän rahaa kuin me. Sen puolustusvarallisuus on eri tasolla. Lisäksi, NATOn laajentuminen viime vuonna ja Baltian maiden uudelleen itsenäistyminen ovat muuttaneet Ruotsin geopoliittista asemaa syvällisemmin kuin meidän.

Hyvät kuulijat,

Suomessa puolustuspolitiikan valmistelusta ja toteutuksesta vastaa puolustusministeriö. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja päättäväisyys puolustaa omaa maata yhteiskunnan kaikin käytettävissä olevin voimavaroin on Suomen ratkaisu kansallisen olemassaolon turvaamiselle.

Kokonaismaanpuolustuksessa yhdistyvät ne sotilaalliset ja siviilialojen toimenpiteet, joiden avulla maamme itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet pyritään turvaamaan. Sitä tukee laaja eri alojen vapaaehtoinen toiminta. Äärimmäisessä tapauksessa kokonaismaanpuolustuksen suunnitelmat pannaan toimeen yleisen liikekannallepanon avulla.

Puolustusneuvosto tullaan lähitulevaisuudessa ilmeisesti korvaamaan osittain hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tehtäviä täydentämällä ja osittain puolustusministeriöön perustettavalla turvallisuus- ja puolustusasiain komitealla. Sen tehtävänä on hallinnon eri alojen toimien yhteensovittaminen kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvissa asioissa. Jokainen hallinnonala vastaa itse oman alansa valmiussuunnittelusta ja varautumisesta. Kokonaismaanpuolustus perustuu tulevaisuudessakin poikkihallinnolliselle yhteistyölle, vaikka puolustusministeriö velvoitetaankin yhteensovittamaan kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat asiat.

Uusi perustuslaki muotoilee uudelleen tasavallan presidentin aseman puolustuspoliittisessa päätöksenteossa. Päätöksenteon parlamentaarisia piirteitä vahvistetaan ylipäällikölle kuuluvissa sotilaskäskyasioissa. Presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat yksilöidään laissa. Vastaisuudessa puolustusministeri on läsnä puolustusvoimain komentajan esitellessä tasavallan presidentille sotilaskäskyasioita. Eduskunnassa käydään vielä keskustelua siitä, minkälaiseksi puolustusministerin rooli lopultakin muodostuu. Vaihtoehtoina näyttäisivät olevan joko puolustusministerin osallistuminen sotilaskäskyasioiden esittelyihin oman harkintansa mukaan tai säännönmukaisesti.

Perustuslain pääsäännön mukaan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Sotilaskäskyasioissa tästä pääsäännöstä poiketaan siten, että valtioneuvosto ei näissä asioissa tee varsinaista ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimia koskevan asian esittelee puolustusministeri ja rajavartiolaitosta koskevan asian sisäasiainministeri.

Presidentin asema puolustusvoimien ylipäällikkönä säilyy. Ylipäällikkyys liittyy läheisesti presidentin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotehtäviin. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminta selkeytyy, kun puolustuspolitiikan päätöksentekoa yhdenmukaistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla yleisten menettelytapojen kanssa.

Arvoisat kurssilaiset,

Puolustusministeriön aseman vahvistuminen heijastaa ympäristömme turvallisuuspoliittista muutosta. Uudet haasteet edellyttävät puolustusvoimien tulosjohtamisen kehittämistä. Selonteon linjausten toteuttaminen lujittaa puolustuskykymme uskottavuutta.

Kuten muistamme valtioneuvoston antaman turvallisuuspoliittinen selonteon mukaan "puolustuksen rakennemuutoksen etenemistä esitetään arvioitavan tarkistusluontoisesti seuraavan kerran vuonna 2001. Puolustuksen pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää perusteellisen selon-teon laatimista viimeistään vuonna 2005". Turvallisuusympäristön arviointi ja puolustusvoimien kehittäminen on jatkuvaa työtä. Tulen lähiaikoina käynnistämään tarkistuspisteeseen liittyvän arvioinnin puolustusministeriössä. Puolustusministeriö kannustaa poliittisia päättäjiä, puolustusvoimien henkilökuntaa sekä kansalaisia käymään mahdollisimman avointa keskustelua jo selonteon valmisteluvaiheessa.

Hyvät kuulijat,

Toivotan teille antoisaa kurssia

Palaa otsikoihin